Se on varmasti kontrollin suht. totaalisen puuttumisen eräänlainen kääntöpuoli - ei tule niin vahvaa yhteisöllistä tunnetta, kun organisaatio ei itse ole rakentunut lujaksi vallankäytön välineeksi. Tulee myös lämpöä ja suojaa näistä jäseniään tarkkaan vahtivista yhteisöistä. Mutta niiden kääntöpuoli onkin sitten vielä vakavampi: voidaan suoranaisesti rikkoa ihmsiä, jotka eivät kaikessa sopeudu yhteiseen oppiin. Parempi näin, ja ainakin minusta körttiläisyydessä on kyllä löydettävissä paljonkin yhteisöllistä lämpöä ja tukea, mutta se on jotensakin hienovaraisessa, epäsuorassa muodossa, sitä on osattava etsiä. Mutta joukkoon eksyvälle se saattaa olla ensialkuun outoa, kun ei sen jäsenyyden ja opin perään kysytä, ei paimenneta ja ohjata, ja se saattaa tuntua myös etäiseltä.