Hallituksen hyväksymiä ehdotuksia Siionin virsiksi

[Samuli]

Nyt veisaamaan uudistettuja ehdotuksia Siionin virsiksi! Jo 23 virttä on valmiina ja hyväksytty ja ne löytyvät perusteluineen ja nuottikuvineen oheisesta linkistä. Huomatkaa, että jokainen virsi löytyy myös pdf-tiedostona, jota saa printata ja kopioida vaikkapa seuroissa tai veisuissa kokeiltaviksi.

http://www.h-y.fi/1542-ehdotuksia

Suosittelen kaikille, että nimenomaan veisaatte näitte ehdotuksia - mieluiten yhdessä ja moneen kertaan. Pelkästään lukemalla ei synny mielikuvaa virrestä. Ja ensi alkuun tyrmäävältäkin tuntuva uusi versio voi muutaman veisuukerran jälkeen alkaa maistua mukavalta. Itselleni ainakin on käynyt näin.

[PekkaV]

    Siionin virsi 1 ehdotus

(HSHL 54, MSV 70)
nykyinen sävelmä

1. Airuet, nyt maitten ääriin
rauhan juhlaa soittakaa.
Kuuluttakaa kaikkialle:
Kansat kokoon saapukaa.
Juhla alkaa Siionin,
pidoin yltäkylläisin.

2. Tulla saatte, kaikki luodut,
jälkeläiset Aadamin.
Sovituksen päivä koitti
syntisille viimeinkin.
Älä enää pakene,
pelätä ei tarvitse.

3. Ontuvat ja raajarikot,
köyhät, maahan poljetut,
mykät, sokeat ja kuurot,
kaikki juhlaan kutsutut,
syökää nyt ja nauttikaa
maitoa ja hunajaa.

4. Herramme on huonoillekin
runsaan pöydän kattanut.
Tulla rohkenemme mekin,
kujiltamme kutsutut.
Armon ovi aukeaa,
jokainen nyt tulla saa.

Arkkivirsi 1786
uud. Wilhelmi Malmivaara
uud. Jaakko Haavio
uud. Jaakko Löytty


PERUSTELU:

Halullisten sielujen hengellisten laulujen jouluvirsi 54 (17 säkeistöä) on jaoteltu nykyiseen kokoelmaamme kolmeksi erilliseksi virreksi, joista tämä virsi on yksi (toiset ovat 7 ja 8 ). Jaakko Haavio irrotti virrestä tämän oman kokonaisuuden, joka toimii niin joulujuhlan kuin minkä tahansa muunkin juhlan kokoonkutsumis-/aloitusvirtenä. Tämä on vakiinnuttanut paikkansa ja toimii juhlatunnelmaa nostattavana Siionin virsien kokoelman ”päällekirjoitusvirtenä”. Esitämme virren säilyttämistä Haavion jaottelun mukaisesti erillisenä virtenä, vaikka virret 7 ja 8 tultaisiinkin yhdistämään prosessin edetessä.

Suurimmat muutokset liittyvät toiseen säkeistöön, joka on uusi säkeistö. Se perustuu osittain HSHL säkeistöön 8, mutta on suurimmalta osin virren muokkaaja Jaakko Löytyn tuotosta. Säkeistö lisää virressä muutenkin läsnä olevaa vanhatestamentillista kuvastoa ja korostaa virren kuvaaman juhlan luonnetta armon juhlana, mikä myös on muutenkin virressä esillä. Virteen tulee myös voimakas luomisen teologiaa ja ihmiskunnan yhteisyyttä korostava juonne.

Toinen keskeinen muutos liittyy neljännen säkeistön viimeisen rivin muokkaamiseen. Körttiläisessä teologiassa on erityisesti 1900-luvun loppupuolella korostunut ajatus ihmisen kykenemättömyydestä tehdä ratkaisuja uskonelämän alueella. Samalla on korostunut käsitys armon ehdottomuudesta eli käsitys Jumalasta ihmisen uskonelämään liittyvän tahtomisen keskeisimpänä (ainoana) toimijana. Tämän ajattelutavan keskeisiä muotoilijoita ovat olleet Jaakko Elenius ja Viljo Porkola. Nykyinen versio on mahdollista tulkita ihmisen oman tahdon ja uskonratkaisun korostumiseksi, mitä ei alkuperäisessä säkeistössä ole lähellekään niin keskeisessä osassa (HSHL 54:9). Muutos liittyy haluun poistaa tämä körttiteologialle vieras tulkintamahdollisuus virrestä.

Virren alun muutos liittyy erityisesti loppusointuihin. Säkeistöjen ensimmäisillä ja kolmansilla riveillä paino on toiseksi viimeisellä tavulla, minkä johdosta nykyisessäkään versiossa loppusointuja ei useimmissa säkeistöissä varsinaisesti ole kyseisten rivien kesken, vaikka viimeiset tavut ovatkin keskenään soinnulliset (-rikot/kuurot ja -llekin/mekin). Poikkeuksen tähän on muodostanut ensimmäinen säkeistö (-malle/-alle). Tästä poikkeuksesta halutaan eroon. Lisäksi ehdotettava muoto tuo nykyiseen verrattuna hiukan lisää missionaarista vivahdetta armon juhlan kuuluttamiseen.


pdf liite Siionin virsi 1 ehdotus

Tykkää  Ole kavereistasi ensimmäinen, joka tykkää tästä.

http://www.h-y.fi/1544-sv-1

[PekkaV]

   Siionin virsi 4 ehdotus

(HSHL 52, MSV 68a)
nykyinen sävelmä

1. Olet saapunut Herramme armollinen,
esikoisena Jumalan perheen.
Sinä tuot tänne rauhasi ihmeellisen,
otat pois joka virheen ja erheen.
Kuljet, Valkeus, tuomion pimeyteen.
Tiesi raskas vie seimeltä Getsemaneen,
jossa vapiset kuormamme alla.
Niin on valtasi, voimasi loppumaton,
vaikka tuskien seppele otsalla on
vihan hetkellä kauhistavalla.

2. Olet seimessä pieni ja voimaton vain,
kaiken haltuusi saammehan antaa.
Olet auttaja heikkojen, mahdottomain,
sinä yksin vain voit meitä kantaa.
Kuuluu ylhäältä ääni nyt riemastuen,
kun jo synnyit, oi Auttaja ihmisien,
olet täällä nyt pahnojen päällä.
Ja kun laulavat enkelit taivaalliset,
mekin ihmiset heikot ja puutteelliset
virteen yhdymme alhaalla täällä.

3. Pyhän syntymäarmosi voimasta suo
nyt sen siunaus autuas meille.
Sydän puhdas ja valvova rintaamme luo
sekä alttius käskyjen teille.
Meidät virvoita, taivuta tottelemaan,
sekä toisia heikkoja palvelemaan.
Ole kanssamme, hoida ja kanna.
Sido meidät, jo kahleilla rakkauden
sinun joukkoosi, valtias armollinen.
Ilo enkelten meillekin anna.

4. Ole kiitetty, Jeesus, nyt maailma saa
pelastuksen ja mahdollisuuden.
Kansat, maat, kaikki yhdessä kuuluttakaa,
saimme lahjaksi elämän uuden:
Sana taivaasta maan päälle annettu on.
Nyt on lapsonen halpa ja huomaamaton
meille ilmestynyt tänä yönä.
Pyhä Herramme, nöyräksi, köyhäksi tee
sydämemme, niin että se ihmettelee
ja sen kiitos laulaa on työnä.

C. M. Lilliehöök
uud. W. Malmivaara, J. Haavio
uud. J. Löytty 2013

 

PERUSTELU:

C. M. Lilliehöökin jouluvirsi löytyy HSHL- ja MSV-kokoelmista 11-säkeistöisenä. Nykyiseen Siionin virret -laitokseen virrestä tiputettiin kaksi säkeistöä pois ja se jaettiin kahdeksi eri virreksi (3 ja 4). Nämä virret ajateltiin ensiksi yhdistää, mutta se olisi joko tehnyt virrestä aivan liian pitkän veisattavaksi tai olisi vaatinut hyvien säkeistöjen ja kokoelmassa harvoin esiintyvien kielikuvien poistamista, joita molemmissa virsissä on runsaasti. Molemmilla virsillä on lisäksi hiukan omat tähtäyspisteensä. Tämän johdosta virsi 4 ei ole sisällöllisesti muuttunut paljoakaan Haavion tekemän työn jäljiltä. Muutoksilla on pyritty kielen, runollisuuden ja veisattavuuden parantamiseen. Jaakko Löytyn tekemässä muokkauksessa on säkeistöt tehty runomitaltaan yhdenmukaisiksi.

pdf liite  Siionin virsi 4 ehdotus

Tykkää  Sinä tykkäät tästä.

http://www.h-y.fi/1563-sv-4

[Thomas McElwain]

Huomautan SV 1 ehdotuksesta:

"Toinen keskeinen muutos liittyy neljännen säkeistön viimeisen rivin muokkaamiseen. Körttiläisessä teologiassa on erityisesti 1900-luvun loppupuolella korostunut ajatus ihmisen kykenemättömyydestä tehdä ratkaisuja uskonelämän alueella. Samalla on korostunut käsitys armon ehdottomuudesta eli käsitys Jumalasta ihmisen uskonelämään liittyvän tahtomisen keskeisimpänä (ainoana) toimijana. Tämän ajattelutavan keskeisiä muotoilijoita ovat olleet Jaakko Elenius ja Viljo Porkola. Nykyinen versio on mahdollista tulkita ihmisen oman tahdon ja uskonratkaisun korostumiseksi, mitä ei alkuperäisessä säkeistössä ole lähellekään niin keskeisessä osassa (HSHL 54:9). Muutos liittyy haluun poistaa tämä körttiteologialle vieras tulkintamahdollisuus virrestä."

Ihailulla olen seurannut SV uudistamistyötä. Mutta tässä tapauksessa, en ymmärrä suomea, teologia, enkä ylhäällä olevaa kirjoitusta. Culpa mea, muttä joku ehkä säälii yksinkertaisuuttani ja selittää. Onko yritys poistaa Jaakko Eleniuksen ja Viljo Porkolan "körttiteologialle vieras tulkintamahdollisuus virrestä" vai vahvistaa?

Voin erehtyä, mutta olen saanut sellaisen käsityksen, että Thomas Wilcox on suuresti vaikuttanut sekä Paavo Ruotsalaiseen että herännäisyyteen tähän päivään saakka. Wilcox edusti nimenomaan englantilaista partikularismin ajatusta: "ihmisen kykenemättömyydestä tehdä ratkaisuja uskonelämän alueella. Samalla on korostunut käsitys armon ehdottomuudesta eli käsitys Jumalasta ihmisen uskonelämään liittyvän tahtomisen keskeisimpänä (ainoana) toimijana."

Mihin suuntaan on tarkoitus mennä? partikularismiin päin, arminialaisuuteen (viitoslaisuuteen) päin, vai johonkun muuhun? Asia jää epäselväksi minulle. Haavion versio tuntuu neutaallilta, mutta Löytyn versio tuntuu kallistuvan arminialaisuuteen.

[1944]

Veli Tuomas, hyvä, että kysyt. Jospa joku vastaisi. Luin kohtaa moneen kertaan, en oivalla.

[Viisveisaaja]

Mulle ihan sama mitä virsiä uudistuu tai ei kunhan virsi 100 säilyy.

[Riitta-mummi]

Yritin löytää eron ajatuksista. Uudistetussa entisessä 3., nyt 4.säkeistössä on mielestäni se ero, että nekin jotka eivät edes ymmärrä tahtoa, saavat tulla juhlapöytään, arimmatkin ja itsensä huonoimmiksi tuntevat. Kaikki vajavaiset ja rikkinäiset samaan pöytään tahtovien kanssa.

[Riitta-mummi]

Oma tahto on este. Jumalan armo ei ole tahdon asia. ( Muistui mieleeni äsken suihkussa käydessäni )

[Thomas McElwain]

Oma tahto on este. Jumalan armo ei ole tahdon asia. ( Muistui mieleeni äsken suihkussa käydessäni )

Mielenkiinntoista! Pyhä Henki on läsnä teidän suihkussanne! En oikeastaan ihmettele, vaikka joku läheinen saattaisi epäillä. Fil. 2:13  sillä Jumala on se, joka teissä vaikuttaa sekä tahtomisen että tekemisen, että hänen hyvä tahtonsa tapahtuisi.
 

[Thomas McElwain]

Mulle ihan sama mitä virsiä uudistuu tai ei kunhan virsi 100 säilyy.

Olen niin naivi, että ihastun sekä vanhoihin että uusiin, ja nyt uudistettuihin. Ainoa ehdotukseni olisi palata Malmivaaran järjestykseen ja väliotsikkoihin, joista luovuttiin v. 1972. Siinä on selvästi armon järjestys, niin kuin eräs pappi sanoi, tai armon kulku, niin kuin itse huomautin joku viikko sitten piispalle, kun oli tilaisuus tavata. Piispa tarttuikin ilmaisuuni, varmaan siksi, että puhuin muuten vain pötyä ja se oli ainoa järkevä asia, johon tarttua.

[juhani]

Huomautan SV 1 ehdotuksesta:

"Toinen keskeinen muutos liittyy neljännen säkeistön viimeisen rivin muokkaamiseen. Körttiläisessä teologiassa on erityisesti 1900-luvun loppupuolella korostunut ajatus ihmisen kykenemättömyydestä tehdä ratkaisuja uskonelämän alueella. Samalla on korostunut käsitys armon ehdottomuudesta eli käsitys Jumalasta ihmisen uskonelämään liittyvän tahtomisen keskeisimpänä (ainoana) toimijana. Tämän ajattelutavan keskeisiä muotoilijoita ovat olleet Jaakko Elenius ja Viljo Porkola. Nykyinen versio on mahdollista tulkita ihmisen oman tahdon ja uskonratkaisun korostumiseksi, mitä ei alkuperäisessä säkeistössä ole lähellekään niin keskeisessä osassa (HSHL 54:9). Muutos liittyy haluun poistaa tämä körttiteologialle vieras tulkintamahdollisuus virrestä."

Ihailulla olen seurannut SV uudistamistyötä. Mutta tässä tapauksessa, en ymmärrä suomea, teologia, enkä ylhäällä olevaa kirjoitusta. Culpa mea, muttä joku ehkä säälii yksinkertaisuuttani ja selittää. Onko yritys poistaa Jaakko Eleniuksen ja Viljo Porkolan "körttiteologialle vieras tulkintamahdollisuus virrestä" vai vahvistaa?

Voin erehtyä, mutta olen saanut sellaisen käsityksen, että Thomas Wilcox on suuresti vaikuttanut sekä Paavo Ruotsalaiseen että herännäisyyteen tähän päivään saakka. Wilcox edusti nimenomaan englantilaista partikularismin ajatusta: "ihmisen kykenemättömyydestä tehdä ratkaisuja uskonelämän alueella. Samalla on korostunut käsitys armon ehdottomuudesta eli käsitys Jumalasta ihmisen uskonelämään liittyvän tahtomisen keskeisimpänä (ainoana) toimijana."

Mihin suuntaan on tarkoitus mennä? partikularismiin päin, arminialaisuuteen (viitoslaisuuteen) päin, vai johonkun muuhun? Asia jää epäselväksi minulle. Haavion versio tuntuu neutaallilta, mutta Löytyn versio tuntuu kallistuvan arminialaisuuteen.

Nämä ovat mm. Löytyn, Samulin, Hautalan etc. 24/7 vaivalla työstettyjä siikkareita. Loistava siikkari numero yksi. Mutta minä en pystynyt veisaamaan sitä viimeistä ajatusta tästä 1971 Haavion kirjasta. Kyllä Lutteerus oli tahto-ihminen, mutta etiikassa. Armo kuuluu kaikille, mutta Jumppu antaa armon. Ei sitä armoa sovi tryykämällä ottamaan. Armo><ihmisen OMA tahto on poissulkeva. Mielestäni se Löytyn versio kuuluu arkaaiseen Paavon ja Niskasen aikaiseen ajatukseen. Se on jännä... malmivaaralaisuuden jälkeen mennään vieläkin aikaisempaan. Minun mielestäni se ei ole viidesläistä tekstiä. Viidesläisyydeltä puuttuu teologia vaikka viidesläiset ovat hyviä ihmisiä.

[PekkaV]

   

 ...nyt uudistettuihin.

                                                                     

[juhani]

Mulle ihan sama mitä virsiä uudistuu tai ei kunhan virsi 100 säilyy.

Puhuin Laihian körttijuhlilla juuri tästä virrestä. Siinä ajatukset ovat justiinsa eikä melkein körttiläisyyttä. Se on miltei lempivirsi.

[juhani]

Olen niin naivi, että ihastun sekä vanhoihin että uusiin, ja nyt uudistettuihin. Ainoa ehdotukseni olisi palata Malmivaaran järjestykseen ja väliotsikkoihin, joista luovuttiin v. 1972. Siinä on selvästi armon järjestys, niin kuin eräs pappi sanoi, tai armon kulku, niin kuin itse huomautin joku viikko sitten piispalle, kun oli tilaisuus tavata. Piispa tarttuikin ilmaisuuni, varmaan siksi, että puhuin muuten vain pötyä ja se oli ainoa järkevä asia, johon tarttua.

Armon tikapuut ovat niin ihmisestä. Jumppu ei tarvitse armon tikapuita.

[PekkaV]

   Siionin virsi 6 ehdotus

(HSHL 53, MSV 69)
nykyinen sävelmä

1. Herää jo, Siionin vaivattu kansa,
Jeesuksemme syntymää muistelemaan.
Enkelit saapuvat vahvuudessansa
Jumalamme kunniaa kuuluttamaan.
Kuoleman varjossa kirkkaus hohtaa,
taivainen viesti jo maailman kohtaa:
Teille on syntynyt Vapahtaja,
Daavidin suvusta hallitsija.
Halleluja, halleluja!
Saavu nyt armosta, Jeesuksemme,
tänäkin jouluna keskellemme.
Kiitos, kiitos, kiitos Herran,
syntymäjuhlasi on!

2. Jumala, kuningas maan sekä taivaan,
Pojassansa ihmistä lähestynyt,
Betlehemissä on syntisten vaivaan
pienoisena lapsena ilmestynyt.
Miksi hän nukkui vain pahnojen päällä,
miksi hän nöyryytti itsensä täällä
orjuuden tielle ja syrjimisen?
Rakkaudestansa hän teki sen.
Halleluja, halleluja!
Saavu nyt armosta, Jeesuksemme,
tänäkin jouluna keskellemme.
Kiitos, kiitos, kiitos Herran,
syntymäjuhlasi on!

3. Tuomiontuntomme, synti ja puutos
vievät meidät, Jeesus, nyt seimesi luo.
Kirkasta kaikille autuas muutos,
Auttajamme. Syntymän ihme sen suo.
Pienenä pilttinä suojassa sylin
nyt nukut, ihmisten auttaja ylin,
vaan ilon annat ja virvoitat sen,
joka on hengessä puutteellinen.
Halleluja, halleluja!
Saavu nyt armosta, Jeesuksemme,
tänäkin jouluna keskellemme.
Kiitos, kiitos, kiitos Herran,
syntymäjuhlasi on!

4. Sydämet syntymäs armolla täytä.
Auta meitä Hengessä riemuitsemaan.
Pois ota murhe ja kasvosi näytä
luottaaksemme syntisten armahtajaan.
Henkesi vuotaa jo suo sieluihimme,
että me turhuuden tien hylkäisimme
luopuen pinnallisuudesta sen
seimesi äärelle polvistuen.
Halleluja, halleluja!
Saavu nyt armosta, Jeesuksemme,
tänäkin jouluna keskellemme.
Kiitos, kiitos, kiitos Herran,
syntymäjuhlasi on

5. Taivainen joukko jo enkelikielin
veisaa: kiitos, kunnia Korkeimmalle.
Maa ja sen lapsetkin autuain mielin
ylistystä veisailee Herrallemme.
Kiitoksen tuominen Jeesuksellemme
on meidän työmme ja tarkoituksemme.
Ruumiimme, sielumme, myös henkemme
haltuunsa annamme nyt hänelle.
Halleluja, halleluja!
Saavu nyt armosta, Jeesuksemme,
tänäkin jouluna keskellemme.
Kiitos, kiitos, kiitos Herran,
syntymäjuhlasi on!

Arkkivirsi 1786
uud. W. Malmivaara, J. Haavio
uud. J. Löytty 2013
 

PERUSTELU:

Tässä ehdotuksessa tämä arkkivirsi esitetään pidettävän samalla tavalla viisisäkeistöisenä, jollainen se on ollut kaikissa edellisissä laitoksissa (vaikkakin kaikissa niissä hiukan eri sanoilla). Haavion laitoksessa säkeitten pituudet vaihdelleet eri säkeistöissä, mikä on aiheuttanut haittaa veisattavuudelle. Joillakin riveillä on ollut joissakin säkeistöissä ns. daktyylirytmi (taa-ta-ta), kun taas toisessa säkeistössä samassa kohdassa sitä ei ole ollut (taa-taa). Jaakko Löytty on yhdenmukaistanut säkeistöt runomitaltaan samanlaisiksi, mikä on aiheuttanut muutoksia useisiin virren kohtiin. Muutenkin on pyritty runollisuuden, kielen sekä sanojen ja sävelten yhteensopivuuden parantamiseen.

Neljännen säkeistön keskellä pyydetään nykyisessä versiossa apua maailman hylkäämiseen luopumalla sen turhasta riemusta (HSHL-versiossa jätetään maallisia [asioita] kedolle). Muokatussa versiossa on pyritty löytämään tähän kohtaan sellainen ilmaisu, joka sisältää mahdollisimman hyvin niitä merkityksiä, mitä virren aiemmissa versioissa on pyritty sanomaan, mutta avautuu myös sellaiselle veisaajalle, joka ei ole sisällä tradition kantamassa kielipelissä. Maailman hylkäämisen ajatus ei tässä kohdassa välttämättä avaudu kielipeliä tuntemattomalle veisaajalle nykyisellä sanamuodolla ja lisäksi ne saattavat äärimmillään väärin tulkittuina altistaa veisaajan jopa manikealaiselle heresialle, jonka mukaan tämä näkyvä maailma ei olisi hyvän Jumalan luomistyötä.

pdf liite  Siionin virsi 6 ehdotus

Tykkää  Sinä tykkäät tästä.


http://www.h-y.fi/1564-sv-6