Olikohan mt, joka kysyi, mikä homman nimi, jos nuoruuden melskeessä tulee huitaistua kirkostakin eroon, kuolema koraisee, ja vanhemmille jää syvä suru tietty, sen lisänä kaipaus saada kirkollinen siunaus ja muistotilaisuus myös. Ajattelinhan ensin, että ero kuin ero, mutta ajattelin myöhemmin hieman lisää tätä juttua. Oma serkku, vain kuukatta minua vanhempi, kuoli kun olimme jotakin keskellä murrosikää, ja olin itse ihan hukassa, en voinut ymmärtää, miten joku joka äsken oli, nyt ei yhtäkkiä ollutkaan, enkä pystynyt edes itkemään.
Tunnen pari nyt jo evp pappia, joihin joskus säilyy kontakti, soitellaan ja tapaillaan, ja kysyin tätä siunaamisasiaa. He sanoivat, että kyllä siunataan omaisten pyynnöstä kirkosta eronnut - siis uskontokuntiin kuulumaton - (yksi lysti, kirkkotilassa vai haudalla) ellei tiedetä vainajan olleen hyvin selkeästi asiaa vastaan, ja peräti korostaneen että juuri kristillistä hautaansinaamista vastaan. Papeilla on tässä jonkinlainen "omantunnonvapaus" tai mikä lieneekään, siis, ei ole pakko mennä, mutta siinä tapauksessa omaisilla on oikeus pyytää toinen pappi suorittamaan se siunaaminen ja muistotilaisuteen hän saisi osallistua jos aikataulu ei ole täysin tolkuton - seuraavat paarit jonottamassa.
Juuri muistotilaisuus saattaa ollakin merkityksellinen. Olin niin pois tolaltani etten muista itse siunaustilaisuudesta kirkossa mitään, mutta pappi käväisi muistotilaisuudessa, ja onnistui siellä saamaan minun mieleni lohdutetuksi --- hän sanoi vain, että' yhtä mahdotonta kuin on nyt uskoa että kaveri on poissa, on uskoa, että kerran hän on läsnä jälleen. Se auttoi minua tajuamaan kuolemaa, sitä, miten vaikeaa yhtäkkistä menetystä on edes ymmärtää - ja että toisista se on yhtä mahdotonta.
Täällä kritisoidaan välillä omakohtaisista kokemuksista kertomista. Ehkä tämän nyt saisi kuitenkin kertoa? Eihän tämä mitään kannanottoja enää tarvitse, halusin vain selittää miksi itse mietittyäni perun puheeni. Halusin tarkastaa jutun vielä teologeilta, ja kokeneilta ja minusta asiallisilta sellaisilta, sillä muistin miten arvokas kokemus to oli nuorelle, joka todella oli järkyttynyt jo siitä että huomasi täällä ylipäätään kuoltavan.
Eli olisi pappi saanut mennä sinne muistotilaisuteen mielellään. Mutta nuo ovat varmaan hankalia paikkoja, joissa omaiset ovat jutusta erimielisiä.
