Tuo on yleiselläkin tasolla kirkolle hankala ongelma, kun nuoret eroavat juuri täytettyään 18 halutessaan irrottautua kaikesta entisestä. Luulen, että varmaan kaikki käsittelevät tuota jollakin tasolla. Itsekin mietin muutama vuosi sitten todella paljon uskonasioita ja kyseenalaistin senkin, että onko Jumalaa olemassa ja mikä seurakunta on minua varten, se oikea. Sitten se jotenkin pikku hiljaa hävisi ja nykyisin en kamalasti edes mieti koko asiaa, kun on sujut itsensä ja Jumalan kanssa. Mutta ongelma on se, että monen eronneen kohdalla liittyminen myöhemmin takaisin kirkkoon on se vaikeampi juttu. Onneksi sekin on nykyisin tehty helpoksi. Ja moni kirkosta eronnut pohtii asioita todella paljon. Itsekin olen jutellut yhden ateistin kanssa, joka pyörii kristillisissä piireissä ja miettii kirkkoon liittymistä sen "yhteiskunnallisesti tekemän työn" vuoksi (eli arvokkaan kirkkorakennukset, hyvät konsertit yms.), vaikkei Jumalaan uskokaan ja haluaa oppia ymmärtämään, miksi ihmiset uskovat Jumalaan. Noh, onhan sekin syy liittyä kirkkoon. Monet tuntemistani kirkosta eronneista uskovat silti Jumalaan, mikä on aina positiivinen asia.
