Politiikkaa 17

[luterilainen]

Freudenthalin ja svekomaanien ”kaksi kieltä, kaksi kansaa” -malli nousi vastavoimaksi Snellmanin ”yksi kieli, yksi mieli” -aatteelle ja sen ”joskus aggressiivisellekin suomalaistamispolitiikalle”, jonka monet ruotsinkieliset kokivat uhaksi omalle identiteetilleen.

Snellmanin tavoite ei ollut yksikielinen Suomi, vaan suomen kielen aseman saattaminen samalle tasolle ruotsin kielen kanssa. 

Snellman vaati suomen kielen edistämistä kansan sivistystason nostamiseksi. Keisari Aleksanteri II allekirjoitti vuonna 1863 Snellmanin tuoman kieliasetuksen, jolla sovittiin, että Suomesta tulee 20 vuoden kuluessa virallinen kieli oikeuslaitoksessa ja opetuksessa käytettäväksi ruotsin rinnalle. Suomesta ei tullut tasavertaista kieltä ruotsin kanssa kuin vasta 1.1.1923 kielilaissa.

Svekomaniaan vaikuttivat myös tuolloin yleiseurooppalaiset rotuopit, joiden mukaan itäiset kansat, joihin suomalaiset kuuluivat, eivät kyenneet luomaan kulttuuria tai kansakuntaa. Väitettä suomenkielisten lahjattomuudesta ja tavalla tai toisella huonommuudesta svekomaanit perustelivat sillä, että suomenkielinen väestö oli ollut hallinnon ja kulttuurielämän ulkopuolella. Svekomaanit katsoivat olevansa suomalaisia ylempää germaanista rotua, millä he perustelivat eliitin aseman säilyttämistä.

Freudenthalin ajattelussa kansakunta (nationalitet) oli ajan kielifilosofian mukaisesti kieleen pohjautuva entiteetti, joka Suomessa samalla viittasi myös rodulliseen alkuperään. Kansa (folk) oli puolestaan hallinnollinen ja kulttuurinen käsite. Näin ollen suomenkieliset ja ruotsinkieliset muodostivat yhden "Suomen kansan" (finländska folket), mutta eivät kuuluneet samaan kansallisuuteen (nationalitet). Svekomaanit katsoivat, että ruotsalainen kulttuuriperintö ja hallintokulttuuri olivat maan kannalta ratkaisevassa asemassa ja että suomalaisuuspolitiikka vain avasi ovet venäläistämiselle.

Lähteet

J. V. Snellmanin päivä, suomalaisuuden päivä 12.5.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/05/17/j-v-snellmanin-paiva-suomalaisuuden-paiva-125

Svekomania
https://fi.wikipedia.org/wiki/Svekomania

[luterilainen]

Karl Marx oli merkittävä yhteiskuntafilosofi. Hänen ajatuksensa muodostavat edelleen pätevän selitysvaihtoehdon poliittisille ja taloudellisilla ilmiöille. Marksilaiseksi tunnistautuminen ei siis aina merkitse liittymistä vanhakantaiseen vallankumoukselliseen työvänaatteeseen.

Vasemmiston oppi-isän Karl Marxin ajatukset eivät onnistuneet yhdessäkään sosialistimaassa vaan ne johtivat niissä diktatuuriin ja sosialistimaat köyhyyteen, kidutuksiin ja teloituksiin. 

[Pena]

Neuvostoliiton esimerkin mukaan opista tulikin aate nimeltä marxismi-leninismi. Jonon jatkoksi sitten lisättiin milloin Stalin, milloin Mao. Mitä useampi kokki, sitä huonompi soppa.

[öppiäinen]

Revisionistille osa Marxin opetuksista on vanhentunut.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson on määritellyt itsensä marxilaiseksi. Hän siis ihailee aatetta, jonka teorioiden vaikutuksista sadat miljoonat ihmiset ovat saaneet kokea köyhyyttä, kurjuutta, kuolemaa, kidutusta, vankeutta ja diktatuuria. Millähän keinoilla Vasemmistoliitto lähtee edistämään marxismiin kuuluvaa proletariaatin diktatuuria? 

Lähteet

Marxilainen revisionismi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Marxilainen_revisionismi

Li Andersson: Kyllä, olen marxilainen
https://www.verkkouutiset.fi/a/li-andersson-kylla-olen-marxilainen/#ad9ff0ce

No mutta, ollaanhan mekin kristittyjä, vaikka sekin aate on innoittanut jos jonkinmoisiin massamurhiin, uskonsotiin, kidutuksiin sun muihin julmuuksiin.

"Sanoin, että kyllä, mikäli sillä tarkoitetaan ymmärrystä siitä, että on olemassa työn ja pääoman ristiriita – edelleen on olemassa aika perustavanlaatuinen vastakkainasettelu". Lainaamassasi artikkelissa Andersson täsmentää marxilaisuuttaan noin.

[Pena]

"Sanoin, että kyllä, mikäli sillä tarkoitetaan ymmärrystä siitä, että on olemassa työn ja pääoman ristiriita – edelleen on olemassa aika perustavanlaatuinen vastakkainasettelu". Lainaamassasi artikkelissa Andersson täsmentää marxilaisuuttaan noin.

Petteri Orpoakin voisi sanoa marxilaiseksi. Tuohon ristiriitaan hänen hallitusohjelmansakin pohjautuu. Hän on vain valinnut puolensa toisin kuin Li Andersson.

[öppiäinen]

Petteri Orpoakin voisi sanoa marxilaiseksi. Tuohon ristiriitaan hänen hallitusohjelmansakin pohjautuu. Hän on vain valinnut puolensa toisin kuin Li Andersson.

Minusta kyllä tuntuu, että häneltä puuttuu ymmärrys ristiriidasta. Ts. ajatus, että sellaista olisi. Ja kyllähän hän haluaisi keventää työtätekevien verotusta (ja jättää puille paljaille ne, joilla ei oe sen kummemmin työtä kuin pääomaa). Tämä kelpaa monelle duunarillekin.

[karjalaisenkyösti]

Minusta kyllä tuntuu, että häneltä puuttuu ymmärrys ristiriidasta. Ts. ajatus, että sellaista olisi.

Niin, meillä on parempi ymmärrys taloudesta ja siihen liittyvistä lainalaisuuksista, kuin Petteri Orpolla.

Tämä on hassu keskustelufoorumi.

[karjalaisenkyösti]

Petteri Orpoakin voisi sanoa marxilaiseksi. Tuohon ristiriitaan hänen hallitusohjelmansakin pohjautuu. Hän on vain valinnut puolensa toisin kuin Li Andersson.

Tänäkin on hassua, toki voi olla myös niin, että ymmärrykseni ei riitä ja se hassu olenkin minä.
Lopputulema kummassakin tapauksessa on: hassua.

[Riitta-mummi]

Ai hauskaa ? Oikeinko hassunhauskaa ?  Ristiriitojen ymmärtäminen ei ole aina helppoa. Siksikö pääministeri Orpo matkustelee ympäri Eurooppaa kun pitäisi koota ajatukset hallituksen asettamiseksi uomiinsa.

Onko Petteri niin ovela, että ottaa irti kaiken ( matkat ym ) ilm. lyhyeksi jäävästä pääministeriydestään, vielä kun ehtii.

Miten olisi Isänmaa ensin ! Kaveria ei jätetä !

Presidentti puuttuu pian peliin.

[karjalaisenkyösti]

"Pata kattilaa soimasi, musta kylki kummallakin".

Hyvä kiteytys.

Tänään olin luennolla, jossa käsiteltiin tunteita:
”Vahvistusharha” on luennoitsijoiden mukaan tila, jossa ihminen huomaa sen, mikä tukee omia käsityksiä.

Tässä ketjussa yritetään tehdä PSstä pahis, viittaamalla menneisyydessä tapahtuneisiin asioihin.
Kuitenkin unohtuu tai ollaan jopa tietämättömiä, että myös syyttäjien ihannoimissa tahoissa historiassa on merkittäviä huomauttaminen kohteita, jokusen kertaluokkaa pahempiakin, joista Luterilainen ja 1944 jotain jo mainitsivatkin.

Vahvistusharhan vallassa fanaattisesti pysyvän kanssa on varsin vaikeaa keskustella rakentavasti.
Kärpäsestä tulee härkänen, totuus vääristyy, tulee toraa ja vihaista puhetta.

[karjalaisenkyösti]

Riitta, älä viitsi vääristellä viestiäni.

Minusta tuntuu, että myös viestisi pääministeristä ei ole aivan totuuden mukainen hänen motiiviensa osalta. Minun on vaikea uskoa, että se olisi ollut totuuden mukainen minkään edellisenkään hallituksen ministerin kohdalla.
Kun vähän mietitte, ehkä olette kanssani kuitenkin samaa mieltä.

[Pena]

Sehän Perussuomalaisten kohdalla pelottaakin, että he paisuttavat kärpäsestä härkäsen. Tarkoitan sitä, että aikaisemmat syrjivät letkautukset muuttuvat perussuomalaisten ministerien toimesta syrjiviksi toimiksi.

[Pena]

Kuitenkin unohtuu tai ollaan jopa tietämättömiä, että myös syyttäjien ihannoimissa tahoissa historiassa on merkittäviä huomauttaminen kohteita.

Ensinnäkin: syyttäjiä on vain oikeusistuimissa, täällä vain keskustellaan. Toiseksi: on asiatonta olettaa perusteettomasti, että ihannoidaan sitä tai tätä tahoa. Kolmanneksi: ajankohtaisten ilmiöiden arvostelun torjuminen sillä, että joskus on jossakin toimittu vielä räikeämmin, ei toimi. Suurempi vääryys ei muuta pientä vääryyttä oikeaksi.

Jos jokin yhteiskuntajärjestys on ihannoinnin arvoinen, se on pohjoismainen sosialidemokratian rakentama hyvinvointivaltio.

[1944]

Hehee, tulihan se sieltä! Solisaliratti,,,,

[Riitta-mummi]

Kyösti, minkä viestisi koet minun vääristelleen.

Leikin vain sanoilla joita sinä käytän silloin kun sinua harmittaa. Silloin sanot hauska, hassunhauska, hassu foorumi.

Tietänet että rakastan tätä foorumia, joka mahdollistaa ajatusten temmeltää.

Sekin mitä kirkoitin pääministeristä ei ole valtiotiedettä, vaan yhden vanhan naisen ajatus asioista joita seuraan kummeksuen.