Kysymys-vastausketju 2

[1944]

 

[Pyryharakka]

Riitta-mummin kysymyksestä: Kuinka suuri voima on seksuaalisuus?, tulee mieleeni koulun fysiikan tunti. Aiheena oli erilaiset voimat. Miesopettajamme kysyi puhuessaan maan vetovoimasta, miksi naiset eivät tarvitse henkseleitä hameissaan, kun taas miehet joutuvat käyttämään niitä housuissaan. Hän vastasi itse: Naisten hameen alla täytyy olla suurempi vetovoima kuin maan vetovoima, eihän hame voi muuten pysyä päällä putoamatta alas. 

[Riitta-mummi]

Tuo seksuaalisuus tuntuu olevan ajatuksissa, vaan  ei avoimesti puheissa. Kuvia kyllä näytetään, mutta asiallisia keskustelijoita ovat vain ammatti-ihmiset.

Minun kouluaikoina terveysopin tunnit pidettiin erikseen tytöille ja pojille.
....
Jos omaa sukupuoleen viehättynyt on syntinen, niin onko biseksuaali kaksin verroin ?

[Mansipaani]

Sana keituri on yleinen paikannimissä ja sukunimenäkin se toimii. Muistelen että vanhassa suomenkielessä sillä on jokin merkitys, mutta mikä? Se taitaa myös esiintyä vanhassa virsikirjassa.

Tämä tuli taas mieleeni ja nyt vastaus löytyikin hetpaikalla kun googletin: se on vuohi! Jossain vanhassa tekstissä puhuttiin jatkuvasti keiturin karvoista ja veikkasin sutta.
http://www.operaatiopaulaharju.fi/outoja_sanoja.html

Sivulta löytyi myös vastaus toiseen sanaan jota olin arvuutellut, nimittäin kemppiin. Vastaus oli taas jotain muuta mitä olin luullut.

[seppos]

Tämä tuli taas mieleeni ja nyt vastaus löytyikin hetpaikalla kun googletin: se on vuohi! Jossain vanhassa tekstissä puhuttiin jatkuvasti keiturin karvoista ja veikkasin sutta.
http://www.operaatiopaulaharju.fi/outoja_sanoja.html

Sivulta löytyi myös vastaus toiseen sanaan jota olin arvuutellut, nimittäin kemppiin. Vastaus oli taas jotain muuta mitä olin luullut.

Olen kuullut porkkanakempistä, mikä lienee tuhohyönteinen. Onko sanalla muitakin merkityksiä kuin hitsauskonetehdas Lahdessa?

[Mansipaani]

Olen kuullut porkkanakempistä, mikä lienee tuhohyönteinen. Onko sanalla muitakin merkityksiä kuin hitsauskonetehdas Lahdessa?

Kyllä varmaankin tuolla kemppi- sanalla on muitakin merkityksiä: "Kiittäkäät Herraa te enkelit, / Väkevät kempit, / Kuin hänen käskyns' teette."
http://koti.mbnet.fi/tapiok1/virret2/17vk90.htm

Muistelen kuulleeni selityksen että tässä yhteydessä kempillä tarkoitettaisiin soturia.

[Riitta-mummi]

Kiitos, Mansipaani kahdesta kivasta linkistä. Tässäpä taas harrastelen sanoja !

Lahden seudulla on sekä Kemppeja, että Keituri. Orimattilan länsilaidassa on Henna-Keiturin kylä. Hennaan suunnittelevat lentokenttää ja " asumalähiötä" pääkaupunki-metropolin tarpeisiin.

Hyvä ystäväni asuu siinä viereisessä Tuorakan kylässä. Mikähän kumma se tuorakka onkaan ? Torakka ?

[Pena]

Muistelen kuulleeni selityksen että tässä yhteydessä kempillä tarkoitettaisiin soturia.

Vanhan virren 'kemppi' lienee ruotsalaislaina. En kämpe on taistelija.

[Mansipaani]

Tässä yhteydessä tuo Sepon porkkanakemppi/porkkanasoturi kuulostaa aika hauskalta.

[1944]

Ruotsin kanssa yhteinen historia rikastuttaa monella tapaa kieltämme. Rannikon vahvoilta suomenruotsalaisten alueelta on saatu samalla tapaa "svetisismejä" sanastoomme, käytämme niitä monesti tietämättämme alkuperää.

[Riitta-mummi]

Kahlasin Lapin sanaston oudot merkitykset hymyillen läpi.  Kuvaavin, hauskin ja tuhmaksi katsottavakin on
´ lannanriuku ´, säätyläisnainen.  Lantalainen merkitsee talossa asuvaa, ei kotalaista. Riuku kuvaa hyvin pidempää ja hoikempaa naistyyppiä.

Muutamia merkityksiä olen oivalellut . Olla pahassa jamassa, jaami= kuollut. Vistottaa= pelätä, kammottaa.
Arto Paasilinna käyttää syntymäseutunsa Petsamon tuntemaa sanaa.

Juha Hurme on loistava ihminen ja taiteilija, tyttäreni mukaan. Hän on tämän Paulaharju toiminnan osallinen.

[juhani]

Ruotsin kanssa yhteinen historia rikastuttaa monella tapaa kieltämme. Rannikon vahvoilta suomenruotsalaisten alueelta on saatu samalla tapaa "svetisismejä" sanastoomme, käytämme niitä monesti tietämättämme alkuperää.

Eteläpohjalainen murre on täynnä ruotsalaisia lainasanoja ja niitä on muokattu paljon parempaan suuntaan.

[1944]

Kyllä, isäsi kanssahan me asuimme Lapuanjoen varressa ihan lähellä jepualaisia. Elin nuorena maailmassa ja tanssia jytälsin jepualaistyttärien kanssa. Rupesivat vähän hymyilemäänkin, kun lukiolaisena osasin pikkuisen ruotsia.

[Riitta-mummi]

Eteläpohjalainen murre on täynnä ruotsalaisia lainasanoja ja niitä on muokattu paljon parempaan suuntaan.

Meinaatko, että ankkastukki on parempaa kuin pullapitko ?

[Riitta-mummi]

Vanhan virren 'kemppi' lienee ruotsalaislaina. En kämpe on taistelija.

Mistäpä juontuu Hotelli Kämppi , Pena  ?