Eilen avasin Fazerin Pantteripussin ja nyt se on jo melkein tyhjä.
Tyttö toi sunnuntaina kaikenlaista naposteltavaa ja kaksi pussillista ruokaa kaupasta.
Ja kauniin tummanpunaisen ruukkuruusun.
Ja auttoi monin tavoin.
Lupasi taas ensi viikonlopulla tulla jossain vaiheessa.
Vaikka välimatkaa fyysisesti niin aina sydämessä...ja ei tee numeroa vaikka kuinka paljon jelppii ja helpottaa oloani.
Kiitollinen olen hänestä ja kaikista nuoristani.
Unohtamatta pientä neitä ja potraa poika.
