Tämmöisen löysin, kun googletin yhtä virren säettä. Selailin kuolinilmoituksia ja ukkini kuolinilmoituksessa oli tästä virrestä muutama ensimmäinen säe (4 ekaa riviä tuosta alta). En ollut niitä missään muualla nähnyt, niin ajattelin selvittää. Ilmeisesti on siis Siionin lauluista nro 173. Ilmeisesti ollut siis ukkini kuoleman aikaan 1950-luvulla enemmänkin körttipiireissä käytössä, kun on kuolinilmoitukseen laitettu. Ihan kivat sanat kaikenkaikkiaan.
Kun on matkani määrä käyty,ilta joutunut,
Uuden aamun koittoon silmäin avautuu;
Silloin Jeesus on mua vastaan riemuin saapunut,
Minut tervetulleeks kotiin toivottaa,
Hänet haavoistansa tunnen,
Jotka tähteni Golgatalla sai.
Hänet haavoistansa tunnen.
Jotka tähteni Golgatalla sai.
Eipä riemua sanoin kenkään kertoella voi,
Kun mä Vapahtajan rakkaan nähdä saan,
Silloin armoaan, rakkauttaan kiitosvirtein soi,
Kun Hän jothi minut rauhan valkamaan.
Hänet haavoistansa tunnen jne.
Monet ystävät täältä menneet mua odottaa,
Selvään muistan kun he jätti tämän maan;
Tervetulleeks Eedeniin he mua viittoaa,
Mutta Jeesukseen mä ensin katson vaan.
Hänet haavoistansa jne.
Kautta porttien hohtavaisten pyhään kaupunkiin
Viepi minut joukkoon kiittävään,
Joka ääristä maiden ompi koottu taivaisiin,
Mutta Jeesukseen mä ensin katson vaan,
Hänet haavoistansa tunnen jne