Tämä siikkarivärssy tuli nyt mieleeni tai on pyörinyt:

[seppos]

tuo janoo-on salattu hieman hämmästytti. Niin on tuo värssy kirjootettu Herättäjäyhdistysten sivuille. Taitaa oolla yksi
o liikaa? Tai sitten

Ei musta. Janoo=janoaa, joten: silti etsii, janoaa - on salattu. Eikö tuo viimeisin "on salattu" viittaa taas siihen salattuun taitoon.

Nuo on muuten mielenkiintoista laulaa peräkkäin kaikki "Salattu XXX"-virret, on aika pitkä virsi sitten (niitä on muistaakseni kolme).

Se on hyvä virsi ja se on alunperin yksi virsi, joka on pätkitty kolmeen osaan, kun oli hiukan pitkä alusta loppuun asti veisattavaksi. Edellisessä siionissa ne osat oli samalla numerolla mutta a,b ja c

[saastamoinen]

Jos vielä lahjoitat huomenen uuden,
Henkesi minua kuljettakoon.
Salainen vilppini paljastukoon.
Päästä jo pauloista uskottomuuden.
Uudista minutkin ihmiseksi,
joka on sinulle kunniaksi. SV 236:4

[Salis]

Jos vielä lahjoitat huomenen uuden,
Henkesi minua kuljettakoon.
Salainen vilppini paljastukoon.
Päästä jo pauloista uskottomuuden.
Uudista minutkin ihmiseksi,
joka on sinulle kunniaksi. SV 236:4

Epäilyksestä ja uskosta kertoo Mäki-Luoman SV 272

4. Jos lienen joskus uskonut,
nyt kaikki se on mennyt.
Kun mietin tätä elämää,
niin vihdoin myönnän sen nyt.
Oi, kuuletko, kun huokauksin
ja pakahtuvin sydämin
näin, Jeesus, rukoilen nyt

5. Oi, vielä kerran armahda
lastasi oikukasta,
myös pelasta, jos kerran voit,
laivasta hukkuvasta.
Jos rakkauden kadotin,
jos vaikka kuolee uskokin,
en lakkaa toivomasta.

[llwyd]

Sielumme ynnä ruumiimme
haltuusi Herra uskomme.
Voi voimallinen armosi
vaivamme muuttaa voitoksi.

[PekkaV]

OI HERÄTKÄÄ TE HITAAT SIELUT JUURI JA MUISTAKAA, on Herran armo suuri.

[llwyd]

Herramme, meihin käänny,
niin kansa keväinen
ei koskaan vaivu, näänny,
kun hoidat, kannat sen.

Tuli tämä mieleen tuolla Uskon ja Rukouksen taisteluiden tuoksinassa. Emme aina itse jaksa kääntyä kohti Herraa, joten pitää vaan jaksaa anoa että Hän itse kääntyisi tämän kansan keväisen puoleen. Ei oma hoito oikein toimi...

[Kalistaja]

Onhan tämä virsi nyt ihan laittamaton: "Jok´ ainut askel sun matkaltas, on askel kohti sun kuoloas..."

    Mutta, ihan oikeasti: annetaan puheenvuoro Väinö Malmivaaralle:

    "Te murheelliset, Kun kuljette kyynelten teitä, Pois vaikerrukset, Maan multa ei armoa peitä." ( Sv 218 ).

    Ylläolevassa on tiiviisti ja napakasti murhetta, iloa, vaellusta miehekkyyttä, armoa, ehkä väläys taivastakin... Mitäpä sitä muuta...?

[llwyd]

   "Te murheelliset, Kun kuljette kyynelten teitä, Pois vaikerrukset, Maan multa ei armoa peitä." ( Sv 218 ).

    Ylläolevassa on tiiviisti ja napakasti murhetta, iloa, vaellusta miehekkyyttä, armoa, ehkä väläys taivastakin... Mitäpä sitä muuta...?

Mahtava virsi tosiaan - juuri tuo alkupuhuttelu osuu täsmällisesti maaliinsa: "te murheelliset"... Väinö Malmivaaralla oli taito löytää sanat, tai ehkä tässä asiassa voisi ottaa vakavasti käsitteen jumalallinen inspiraatio.

[Salis]

Tässä kovaa tekstiä nykyaikaan:

Huokailee huolien painama mieli,
kaipaa vain lepoa, armahdusta.
Maailman katkeraan kunniaan turvaa
ihminen häilyvä, tempoileva.

Sielua syytöksen raskaus uhkaa,
eksyttää kulkijaa rauhattomuus.
Kauhistaa ihmisen ylpeä uhma,
järkyttää tyhjyys ja toivottomuus.

Käskyjen vaatimus mieleeni mustaan
nostaa vain tuskaisen syyllisyyden.
Rakkaus, syntisen ainoa toivo,
synnyttää hiljaisen kaipauksen.

[Liisa]

^ Juuri tuo virsi on pyörinyt mielessäni itsepintaisesti viime päivinä. Tai oikeastaan vain pari ensimmäistä säettä, kun en ole pidemmälle muistanut. Kiitos, tulihan se lopulta eteen kokonaan.

[Johannes]

Herätetäänpä tämä ketju henkiin...viime päivinä pyörinyt monta kertaa mielessä seuraavat säkeet. Taitavat olla samasta virrestä, en ole varma. Ei muistaakseni ole Siionin virsissä vaan ihan tavallisessa virsikirjassa pääsiäisosastolla. En minä tiedä, miksi tuo on jäänyt päähän soimaan muutaman päivän ja tuli alkujaan ihan vain spontaanisti muistista mieleen. Ei ole edes niin kärsivä olo, vaan ihan jees-fiilis. Varmaan se sävelen haikeus on saanut aikaan virren jäämisen päähän soimaan. Siis:



Käy yrttitarhaan polku, vie Golgatalle se....

Se tie vie viimein taivaaseen, mutta tie se on tuskien...

[Viisveisaaja]

Mikä tän siionvirren nimi on?
Kakkossäkeistö meneeM
Mö olen huono kulkija.On matka vaarallinen.
Mun tilani on surkea.ja sydän vilpillinen.

Sitten jotenkin..Sokeana en osaa kulkea, vaan eksyn polultasi.

Kivat sanat ja kuuntelen sitä töihin mennessä, mutta ois kiva titää mikä sen numero tai nimi on.
Sain sen jostain nuorten siioninvirsi kuoron tai jonkun kokoelmasta poltettua alkuperäisen annoin pois ja toi sen  nimi askarruttaa.

[Liisa]

Mikä tän siionvirren nimi on?
Kakkossäkeistö meneeM
Mö olen huono kulkija.On matka vaarallinen.
Mun tilani on surkea.ja sydän vilpillinen.

Sitten jotenkin..Sokeana en osaa kulkea, vaan eksyn polultasi.

Kivat sanat ja kuuntelen sitä töihin mennessä, mutta ois kiva titää mikä sen numero tai nimi on.
Sain sen jostain nuorten siioninvirsi kuoron tai jonkun kokoelmasta poltettua alkuperäisen annoin pois ja toi sen  nimi askarruttaa.

Kuulostaa laittomalta kopioinnilta. Onko sitä? Jos on, tuhoa se kopiosi. Ei näitä kuulu olla kuin se yksi ostettu versio. Tässä syödään muuten muiden leipää.

SV 100 se on. H-Y:n sivujen SV-hakemisto on hyvä apu näissä, ja hakutoiminto auttaa, jos ei muuten löydy.

[An-na]

Sain sen jostain nuorten siioninvirsi kuoron tai jonkun kokoelmasta poltettua alkuperäisen annoin pois ja toi sen  nimi askarruttaa.

Kyseinen virsi löytyy ainakin vuonna 2005 ilmestyneeltä Herännäisnuorten kuoron levyltä "Soikoon sydämestämme". Sitä saa hankkia alkuperäisenä, aitona ja originaalina mm. H-Y:n nettisivujen kautta.

[juhani]

Tykkään mm. 313 kappaleesta siikkarien veisuista ja ajatuksista. Minulla on nykyään tärkeänä yksi SV... joka on 61:7.  :wink: Nyberg was the greatest man.