Tahdonilmaisu

[Pirska]

Vielä 1950-luvulla ajateltiin, että naisten paikka on kotona. Naisten piti hoitaa lapset, tehdä ruoat, pestä pyykit ja silittää paidat. Miehen tehtävänä oli pitää huolta perheen elannosta. Mutta jo 1974 oli tarpeen lasten päivähoitolaki siksi, että äiditkin ryhtyivät työntekoon.

Voi hyvät hyttyset, kyllä suomalaisäidit ovat ryhtyneet työntekoon jo iät ja ajat sitten. Minunkin äitini on tehnyt ansiotyötä kotitöiden lisäksi ja hoitanut meidät lapset siinä sivussa. Näin on maalaistaloissa tehty aina. Emme saaneet vanhemmiltamme niinkään laatuaikaa vaan ajan määrä korvasi laadun. Nykyään sitäkin jo osataan arvostaa.

Atanasialle (kirjoitinko oikein) paljon tsemppiä. Täällä saa korvilleen heti, kun uskaltaa sanoa oman mielipiteensä, joka poikkeaa Suomessa yleisesti sallitusta mielipiteestä. Onneksi moderaattorit eivät kuitenkaan näytä sensuroivan meidän änkyröidenkään mielipiteitä. Kiitos siitä heille!

Minunkin mielestäni mies saa olla perheen pää. Ei se sitä tarkoita, että hänen pitäisi olla inhottava määräilijä eikä se mielestäni sulje pois edes tasa-arvoa. Meillä se ainakin on tarkoittanut sitä, että minä olen huolehtinut enemmän lapsista ja mieheni taas taloudellisista asioista. Kovin erilaisiakin me olemme, mutta tässä vuosien myötä olemme oppineet, että se on sinänsä rikkaus. En taitaisi pärjätä kovin hyvin itseni kaltaisen kumppanin kanssa. Voisi mennä sukset ristiin alta aikayksikön. :lol:

[Pirska]

Minä teen mielelläni ruokahommat ja pesen pyykit. Puoliso yrittelee näille alueille, mutta tänäänkään en antanut hänen mennä valkopyykkiä ripustamaan vaikka kuinka väsytti.

Minä muistan, kun joskus vauvapyykin aikaan mieheni laittoi pyykit kuivumaan. Hän teki sen mielestäni hyvin "miehekkäästi" eli ei muistanut suoristaa niitä. Ne olivat niin viimeisen päälle rutussa kuivuttuaan, ettei niistä olisi saanut edes höyryraudalla sileitä. En hennonut mainita vaatteiden ruttuisuudesta hänelle mitään, koska tiesin, että hän teki sen hyvästä sydämestään.

Kerroin ystävättärelleni, että isäntä laittoi pyykit kuivumaan. Hän kauhistui ja sanoi: "Laittoiko hän ne sillä tavalla kuin meidän isäntä eli otti yhdestä nurkasta kiinni ja kiinnitti pyykkipojalla narulle?" Vastasin myöntävästi ja tiesimme molemmat mistä oli kysymys.

[Tiitiäinen]

Miulle se on se ja sama onko pappi nainen vai mies...johtunee varmaan osittain siitä, etten edes ole elänyt aikana, jolloin oli vain miespappeja. Tai jos nyt ihan tarkkoja ollaan, niin olen elänyt, mutta en tuosta ajasta mitään muista, koska olen niukin naukin 80-luvun paremmalla puolella syntynyt. Ja lähipiiristäkin löytyy nainen, joka sattuu olemaan pappi... ja jotenkin itselleni se on ollut jotain niin luonnollista, etten ole ikinä kyseenalaistanut sitä. Ja siinä vaiheessa kun puhutaan asian kuin asian merkittävyydestä, niin mittari: niin-kauan-kuin-minä-muistan, on se voimakkain, vai mitä?  :wink:

Ja siitä, että naiset ei enää näytä naisilta...olen huomannut vasta nyt, kun omassa arjessa on pakko pitää kansallispukua (gore-tex, mallia halti tai sasta tai jotain sen sellasta) kuinka paljon rakastan mekkoja,hameita ja kenkiä, joilla on mahdotonta kävellä, mutta jotka ovat söpöt. Enää ei edes riitä se, että vapaalla saa olla naisellinen...olen hamstrannut mettävehkeitä, jotka ovat mielestäni riittävän naisellisia! Tällaisia ovat mm.hesyn cat power-paita (sitä pidän kyllä muuallakin) ja pinkit saappaat, jotka laitan jalkaan, jos mennään metsään vaan hetkeksi...ne unisex vaelluskengät on kuitenkin paremmat jalassa, jos siellä vitelikössä pitää koko päivä tuhrata...

[Pena]

Riitta-mummi, kuka tässä on puhunut venkoilemisesta? Miesten keskustelu käsittelee yleensä asioita sinänsä ja pyrkii täsmällisiin määritelmiin. Naisilla on taas pyrkimys asioiden välisten suhteiden hahmottamiseen ja hakee oikeaa suhtautumista niihin. Kumpikaan ei sinällään ole ongelma, mutta näiden erilaisten ajattelutapojen välille syntyy näköjään väärinkäsityksiä ja ymmärtämisen vaikeutta.

Tämäkin yleistys on tietysti yksittäisten ihmisten kohdalla valhe.

[Pirska]

Riitta-mummi, kuka tässä on puhunut venkoilemisesta? Miesten keskustelu käsittelee yleensä asioita sinänsä ja pyrkii täsmällisiin määritelmiin. Naisilla on taas pyrkimys asioiden välisten suhteiden hahmottamiseen ja hakee oikeaa suhtautumista niihin. Kumpikaan ei sinällään ole ongelma, mutta näiden erilaisten ajattelutapojen välille syntyy näköjään väärinkäsityksiä ja ymmärtämisen vaikeutta.

Tämäkin yleistys on tietysti yksittäisten ihmisten kohdalla valhe.

Miesten keskustelu käsittelee yleensä asioita sinänsä ja pyrkii täsmällisiin määritelmiin. Olen huomannut! nimimerkillä kokemusta on

[Riitta-mummi]

Penalle esimerkki miehen venkoilevasta puhetavasta:

minä: Mitä kulta laitat päällesi kirkkoon ?

mies:Älä kuule yhtään ala painostamaan! ( väärä vastaus mielestäni.oikea kuuluisi: En tiedä, sano sinä.)

 Kumpi venkoilee? Kumpi hallitsee asioiden välisen kokonaisuuden?


Ja sellaisista tärkeistä asioista auton-ostossa kuin väri, sisustus ja kaikenpuolinen mukavuus ei  voi puhua laisinkaan. Saati kodinsisustus!
Hepreaa tai vielä vaikeampaa useimmille miehille.

myyrälle 10 pistettä hovimestari-ideasta!

[mt]

Minunkin mielestäni mies saa olla perheen pää. Ei se sitä tarkoita, että hänen pitäisi olla inhottava määräilijä eikä se mielestäni sulje pois edes tasa-arvoa. Meillä se ainakin on tarkoittanut sitä, että minä olen huolehtinut enemmän lapsista ja mieheni taas taloudellisista asioista. Kovin erilaisiakin me olemme, mutta tässä vuosien myötä olemme oppineet, että se on sinänsä rikkaus. En taitaisi pärjätä kovin hyvin itseni kaltaisen kumppanin kanssa. Voisi mennä sukset ristiin alta aikayksikön. :lol:

Tämä on hyvä huomio. Samanlaisuus ei ole sama kuin tasa-arvoisuus. Ja vastaavasti erilaisuus ei sulje pois tasa-arvoa. Ovathan miehetkin - ja naiset - keskenään erilaisia. Erilaisuus on rikkautta, tasa-arvon puute surkeutta niin yhteiskunnassa kuin avioliitossakin.

Ja kuka sitten on perheen pää? Perinteisesti on ajateltu, että se, joka päättää taloudellisista asioista. Sosiologi tosin voisi kysyä, kumman vaikutus on yhteiskunnallisesti merkittävämpi, autonostosta päättävän miehenkö vai kotiäidin, joka arkisella läsnäolollaan siirtää arvoja lapsiin.

Myös päätöksenteon taloudellisia merkityksiä arvioidaan usein huterosti. 20.000 euron autopäätös kerran viidessä vuodessa on kuukausitasolla (333 euroa) taloudellisesti vähäisempi kuin perheen päivittäistavaroiden osto.

Mt

[mt]

minä: Mitä kulta laitat päällesi kirkkoon ?

mies:Älä kuule yhtään ala painostamaan! ( väärä vastaus mielestäni.oikea kuuluisi: En tiedä, sano sinä.)

Ei kun oikea vastaus on: Omat vaatteeni ajattelin laittaa.

Mt

[vaivattu sielu]

Miestenkin pappeutta voisi pontevasti vastustaa Raamatun jakeisiin tukeutuen.

Niin ja pappeutta kokonaisuudessan voisi vastustaa Raamatulla päähän lyöden. Kukaan ei ole oikeutettu papiksi tai sitten kaikki ovat pappeja.  :wink:

Nykyistä pappisvirkaa ei Raamatussa nimitetä pappeudeksi.  http://fi.wikipedia.org/wiki/Pappi  
   
                                                 

   
Afrikassahan on tupannut käymään niin, että koulutetut ja ahkerat naiset ovat sopeutuneet miehiä paremmin nykyaikaiseen kaupunkikulttuuriin. Äijät istuvat edelleen kylän aukiolla puun varjossa tekemässä päätöksiä, kun naiset pyörittävät yhteiskuntaa kysymättä miehiltä siihen lupaa tai ohjeita.

Nimimerkillä; kokemusta ja näkemystä on: Samaa tapahtuu myös Libanonissa ja muissakin Lähi-Idän kulttuureissa. Miehet kuluttavat rukousnauhojaan - naiset tekevät työt ja päätökset.

[Pena]

Riitta-mummi, meillä miehillä on taipumus vainuta teidän naisten puolelta jotain painostuksen kaltaista, jos liitätte muuten asialliseen lauseeseen sen tapaisen sanan kuin kulta. Ehkä meillä on sitä aavistusta tukevia kokemuksiakin.

[Riitta-mummi]

Menipä syvälliseksi tämä selevän asian haastaminen. Ei sua venkoilla.

Tietysti puoliso saa omat vaatteensa ( ei pruukaa naistenvaatteita ) kunhan ne jostakin löytäisi. Homma menee niin, että minä ojennan jokaisen vaatekappaleen nenän alle, ja takin laitan päälle niinkuin portsarit. Että on meillä roolit hyvin hanskassa. Tullut opittua puolin ja toisin vuosikymmenien mittaan. :smt109

[Salis]

Voi hyvät hyttyset, kyllä suomalaisäidit ovat ryhtyneet työntekoon jo iät ja ajat sitten. Minunkin äitini on tehnyt ansiotyötä kotitöiden lisäksi ja hoitanut meidät lapset siinä sivussa. Näin on maalaistaloissa tehty aina. Emme saaneet vanhemmiltamme niinkään laatuaikaa vaan ajan määrä korvasi laadun. Nykyään sitäkin jo osataan arvostaa.

Viittaan tilastoihin siitä, että kuinka paljon naisia on palkkatyössä nyt ja vaikkapa 50 vuotta sitten. Maatiloilla naiset ovat työtä tehneet aina, mutta palkkaa siitä ei ole maksettu.

[Salis]

Menipä syvälliseksi tämä selevän asian haastaminen. Ei sua venkoilla.

Tietysti puoliso saa omat vaatteensa ( ei pruukaa naistenvaatteita ) kunhan ne jostakin löytäisi. Homma menee niin, että minä ojennan jokaisen vaatekappaleen nenän alle, ja takin laitan päälle niinkuin portsarit. Että on meillä roolit hyvin hanskassa. Tullut opittua puolin ja toisin vuosikymmenien mittaan. :smt109

Erittäin mielenkiintoista vertailla avioparien erilaisia tapoja tehdä perheen sisäisiä töitä. Minut on jo lapsesta kasvatettu siihen, että pidän huolen vaatteista, että pesen pyykkini ja sen myös silitän. Tämä kaikki on seurausta siitä, että äitini kävi ansiotyössä, jonka takia piti jo lapsena käydä maitokaupassa ja tehdä itselleen ruokaa.

Tämä käytäntö jatkui (ex-)vaimon kanssa, joka papintehtävien takia oli kovin harvoin viikonloppuisin kotona. Siinä sitä oppii hoitamaan lapsia ja tekemään ruokaa. Kuulun myös siihen koulukuntaan, että pyykätyt vaatteet menevät narulle sellaisinaan. :wink:

Tästä kaikesta mielenkiintoinen seuraus on ollut se, että poikani osaavat tehdä erittäin hyvää ruokaa.

[PekkaV]

minäkään ymmärrä, kuinka erimieliset voivat keskustella ilman, että pitää itseään oikeassaolevana ja toista väärässä.
Uteliaisuus, miksi toinen on väärässä, saattaa estää kärjistymisen. Mutta jos todella on kyse kiistasta, henkselit paukkuvat.

minä tiedän apparaatin, joka lienee aika hyvä... Haikolan opetuksissa Lutteeruksen uskon ja rakkauden. Usko on Jeesuksen Kristuksen antamista syntisille ihmisille. Syntinen ihminen voi ainoastaan olla hiljaa. Rakkauteen tulee tekoja ja syntisen ihmisen päältä sinä voit ottaa syntikuorman.
Tämän johdosta olen miettinyt näin:
-pappeus kuuluu naisellekin (mm. eduskuntakin on tämän hyväksynyt)
-diakoniatyöhön ei kuulu soppatykkien käyttämistä (yhteiskunnan tulisi käyttää)
-yhteiskunnallisuudessa kirkon työntekijöiden tulee olla ihmisiä ja mm. poliittisia henkilöitä (mm. perustuslaki pitää kaikilla ihmisillä olla poliittinen henkilö)
-karismaattisuuteen ei tule sokeasti lähteä jos ei haluta lain rikkojiksi
jne. uskon ja rakkauden välinen miettiminen siitä tuli tällaisia ratkaisuja... paljon muitakin

Kiitos lämpimistä ja viisasta sanoistasi, Juhani. (s. 4)

[Pirska]

Viittaan tilastoihin siitä, että kuinka paljon naisia on palkkatyössä nyt ja vaikkapa 50 vuotta sitten. Maatiloilla naiset ovat työtä tehneet aina, mutta palkkaa siitä ei ole maksettu.

Ensinnäkin 50 vuotta sitten Suomessa oli huomattavasti enemmän maatiloja kuin nykyään. Toiseksi maatiloilla ei ole koskaan maksettu palkkaa sen enempää miehille kuin naisillekaan. Hehän ovat yrittäjiä ja heidän tulonsa tulee maidon, viljan, lihan ym myynnistä. Riippuu ihan perheestä, kuinka nämä tulot jaetaan puolisoiden kesken. Ainakaan meidän isä ei ollut mikään tyranni, joka olisi yksin hallinnut rahakukkaroa. Kyllä he äidin kanssa yhdessä päättivät, mitä ostetaan ja mitä jätetään ostamatta.