Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: Kristian - 30.05.05 - klo:22:10
-
Mitä mieltä olette urheilusta? Seuraatteko jotain tiettyä urheilulajia tai harrastatteko itse urheilua? Minä harrastan urheilua lähinnä kuntoilumielessä armeijaa varten. Pyöräilen, lenkkeilen, uin jne. Uinnissa olen jopa hivennen keskitasoa parempi. Pelasin myös ala-asteaikoinani SiiPessä pesistä kaksi kautta.
Seuraan paljon eri urheilulajeja eli olen aktiivinen penkkiurheilija. Kaikki urheilulajit menettelevät, tosin hevosurheilu ei ole koskaan jaksanut innostaa. Erityisen lähellä sydäntä ovat moottoriurheilu, jääkiekko, mäkihyppy, alppihiihto ja yhdistetty. Näitä urheilulajeja tulee seurattua aktiivisemmin ja niistä tulee katsottua kaikki lähetykset, mitä suinkin vaan voin. Mennellä jääkiekkokaudella kävin mm. katsomassa kaikki KalPan playoff-kotiottelut.
-
Urheilu televisiosta seurattuna ei voisi vähempää kiinnostaa, ja olen aina kuulunut siihen vähemmistöön, joka ei tiedä, ketä vastaan Suomi pelaa jääkiekkoa illan ottelussa (ai illalla matsi?). Lenkillä käyn melkein joka ilta, ja pyörällä tulee päivittäin poljettua hirmuista vauhtia paikasta toiseen. Uimassa pitäisi alkaa käymään useammin, kun tuli sarjalippukin hankittua. Sählyä pelasin vuosi sitten vielä ahkerasti, mutta kyllästyin siihen, että lihakset oli aina monta päivää kipeänä pelin jälkeen. Ja muutkin paikat, riippuen siitä, mihin oli tullut osumia.
Sulkapallo olisi ehkä sellainen laji, jota voisi alkaa pelaamaan, jos vain olisi pelikaveri.
Mutta tv-urheilua en jaksa seurata, se on kiduttavan tylsää. Jääkiekko on ehkä siinä ja siinä, ja vaikka joskus pääsisi tunnelmaan mukaan, tulee 90% varmuudella pettymys, kun Suomi häviää. Muistan kun ala-asteella urheilu-intoisen opettajamme, joka vei meidät katsomaan televisiosta jotain hiihtokisoja, vaikka olisi pitänyt opettaa maantietoa. Se oli kaikessa tylsyydessään hyvin traumaattinen kokemus. Onneksi livahdin pois jossain vaiheessa leikkimään hippaa kaverini kanssa koulun käytäville.
-
Olen onnistunut lopettamaan! \o/
-
Niijoo, nassikkana jakso seurata, omina aktiiviaikoina ei niinkään ja nykyäänkään ei oikein hirveesti.
-
Jääkiekon SM-liigaa tuli ennen seurattua, ja varsinkin nyt olis kiva kun KalPa nous liigaan, mutta siirtyi sitten Canalille, mikä ei meillä näy...
Suomen pelit katson aina ja mitäs muuta.. Jalkapalloa joskus.
Hevosurheilu onkin sitten se minun ala, tulin kolmelta lauantaiaamuna kotiin ja luin HUn eka ja menin sitten vasta nukkumaan.
Mitään golfia tai Formuloita ei jaksa katsoa, eikä autourheilu muutenkaan innosta, ellei joku pilistä moottoripyörällä pitkin poikin...
Itse... Mä ratsastan.. Melko epäsäännöllisesti ja seuraan raveja. Lenkillä tulee käytyä aina joskus, ja nykyään pyöräilen aika paljon.
-
Urheilu on tylsää! Arvatkaa kuka hyppi riemusta kattoon kun kuuli, ettei SM-liiga enää pyöri telkkarissa ensi vuonna? Aina, juuri siihen parhaaseen katseluaikaan sunnuntaina kun ei ole mitään tekemistä ja avaa telkkarin, se iskee! Jääkiekkoa. Lentopalloa. Golffia. Purjehdusta...YÄK! Liikunta on kivaa, jos saa itse harrastaa mitä tahtoo milloin tahtoo, mutta en koe pienintäkään halua tuijottaa televisiosta kun muut hikoilevat. Ainut laji, mitä telkusta viitsii seurata, on pesäpallo kun sitä joskus muinoin itsekin useamman vuoden pelailin, mutta sitäkin tulee vain kerran pari kesässä...
-
Urheilu on tylsää!
Totta puhut. Urheilu tosiaan on tylsää! Eikä mitään poikkeuksia. Mutta joskus on pakko mennä lenkille oman terveytensä ja liikunnan saannin kannalta. Mutta sekin tehdään hampaat irvessä.
-
mä itse harrastan salibandya, joka on tosi ihana laji. :) muuten en harrasta mitään erityistä säännöllistä liikuntaa, (eli lenkillä n. kerran vuodessa.:D) mutta pyöräily on ihan mukavaa..
telkkarista tulee seurattua aina kaikki MM-jääkiekko-ottelut yms. mutta SM-liigasta en ole niin innostunut ja sitä tulee katsottua harvemmin. miesten superpesisotteluitakin on tosi mukavaa käydä kesällä katsomassa paikanpäällä tai telkkarissa.
-
En harrasta, mutta seuraan moniakin lajeja televisiosta tai paikanpäällä. Jääkiekko (SM-liiga, NHL (lähinnä tulokset), MM-kisat, WorldCup ja Olympialaiset), yleisurheilu (Kalevan kisat, Suomi-Ruotsi maaottelut, MM, EM, SM, Olympialaiset). Yleisurheilun puolella suosikkejani ovat keihäänheitto, lyhyehköt juoksut sekä kuulantyöntö. Uintia en oikeastaan seuraa, enkä näitä moderneja lajeja. Jalkapalloa en oikeastaan katso ollenkaan, tai siis en katso.
Paikanpäällä tulee seurattua pesäpalloa, SM-jäkistäkin Oulussa tai Jyväskylässä muutama mieluiten tepsipeli. TPS on oma joukkuesuosikkini, Turussakin mahdollisuuksien mukaan pyrin yhden kovan tason liigapelin vuodessa katsomaan. Pesistä käyn tuossa suvannolla katsomassa sen minkä muistan ja ehdin, ratkaisupeleille voi kyllä ihan raivatakin tilaa.
Formuloita en kyllä katso kuin krapulassa, se on silloin lastenohjelmien ohella sopivaa ajanvietettä kun ei ajatus ole tervävimmillään.
Veikkausta tulee myös jonkinverran harrastettua. Pitkävedossa tulee seurattua, jos sattuisi meheviä ylikertoimia mukaan, ja niitähän riittää kun suomalaiset veikkaavat aina omia poikiaan, jotka kuitenkin suhteellisen harvoin oikeasti pärjäävät. Jonkinverran myös NHL-kiekkoa ja tietysti SM-liigaa sitten. Formuloiden saralla silloin tällöin superkaksaria/triplaa, ja tietysti sitten jääkiekossa vielä tulosvetoa.
Säännöllisesti en noita veikkauslappuja täyttele, oikeastaan suhteellisen harvoin. Jos sattuu olemana löysää rahaa, ja illalla mielenkiintoinen vakio- tai pitkäveto rivi, niin silloin laitan. Muitakin rahareikiä kun kuitenkin on, niin mistään en veikkauksen vuoksi tingi, eli riippuvuutta ei ole syntynyt. Pelissä on kuitenkin se tietty jännitys, jos on samalla veto kiinni ja mahdollista lisätienestiä tulossa...
-
harrastan mutten seuraa. ;S telkusta on niin niin tylsää katella urheiluo..
ja useimmiten lajeina tanssi tai uinti. :D
-
koripalloa pelaan. en jaksa seurata mitään :o
-
Harrastan uimista ja ensi syksystä lähtien luultavasti hanmoodoa. Vielä viitisen vuotta sitten tuijotin ihan intona formula ykkösiä, mäkihyppyä ja MM-jääkiekkoa. SM-jääkiekko ei oikein jaksanut innostaa, kun ei tiennyt, ketä kannustaa. Lähin SM-joukkue taitaa olla Oulun Kärpät 150 km. päässä :roll:
Joo, ja uimahypyt on hauskaa katottavaa.
-
Urheilu on tylsää!
Totta puhut. Urheilu tosiaan on tylsää! Eikä mitään poikkeuksia.
Voisitteko nimimerkit "Lumi" ja "Nooris" hivennen perustella tuota väitettänänne, että urheilu on tylsää. En kritisoi teidän mielipidettänne, vaan kysyn lähinnä, että miksi ajattelette noin?
-
Mitä mieltä olette urheilusta? Seuraatteko jotain tiettyä urheilulajia tai harrastatteko itse urheilua? Minä harrastan urheilua lähinnä kuntoilumielessä armeijaa varten. Pyöräilen, lenkkeilen, uin jne. Uinnissa olen jopa hivennen keskitasoa parempi. Pelasin myös ala-asteaikoinani SiiPessä pesistä kaksi kautta.
Seuraan paljon eri urheilulajeja eli olen aktiivinen penkkiurheilija. Kaikki urheilulajit menettelevät, tosin hevosurheilu ei ole koskaan jaksanut innostaa. Erityisen lähellä sydäntä ovat moottoriurheilu, jääkiekko, mäkihyppy, alppihiihto ja yhdistetty. Näitä urheilulajeja tulee seurattua aktiivisemmin ja niistä tulee katsottua kaikki lähetykset, mitä suinkin vaan voin. Mennellä jääkiekkokaudella kävin mm. katsomassa kaikki KalPan playoff-kotiottelut.
Monipuolinen liikunta ja urheilu on kehittävää fyysisesti ja henkisesti.
-
Olen seurannut urheilua aivan pikkupojasta, miltei kaikki on käynyt ja käy yhä: mäkihypystä jalkapalloon, salibandysta kaukalopalloon, painista nyrkkeilyyn. Nykyään saan jopa rahallista korvausta siitä, että seuraan urheilua ja kerron näkemästäni ja kokemastani kansalaisille.
Oma harrastus on nyttemmin vähän lössähtänyt. Eri sarjoissa olen pelannut pesä-ja lentopalloa. Myös jalkapallossa, jääkiekossa, juoksussa ja hiihdossa olen kilpaillut. Puolitosissaan olen harrastanut myös muun muassa tennistä. Kokeillut olen monia muitakin lajeja.
-
Kalistaja hei kamoon, yritettäiskö kuitenkin jatkossa pysyä kohtuudessa :palvonta:
-
Niinhän minä pysyinkin, paljon jäi kertomatta. Esimerkiksi se missä maassa - Suomen ulkopuolella - olen urheilua seurannut.
Mikä edellisessä tekstissäni oli n i i n kohtuutonta, että riemastuit satman, siellä kirjapinon takana, jossa kaiketi nytkin piilossa olet!?
-
No hyvä on, kaikki on suhteellista. En ole kirja-, vaan DVD-pinon vieressä enkä edes sermin takana, vaan avoimesti käytettävissä. :wink:
-
Joo, joo.. satman. Mutta lähde ruokatunnilla lenkille ( juoksu- tai kävelylenkki ). Se tekee terää. Passaa myös miltei kaikille muille foorumisteille.
-
Monipuolinen liikunta ja urheilu on kehittävää fyysisesti ja henkisesti.
-
Olemme puolison kanssa innokkaita penkkiurheilijoita.Hän entisenä piirinmestaruustason kuulantyöntäjänä ja korkeushyppäjänä ja ent.
armeijanaikaisena ampumahiihtäjänä vielä aktiivisempi kuin minä.Paitsi
jalkapallosta taidan minä pitää enemmän.
Asuimme vuodet 66-68 Hämeenlinnassa ja ensin ihan Kaurialan kentän laidassa.Meidän olohuoneen ikkunaan näkyi kenttä,mutta vain toinen maali.
Piti mennä pelejä katsomaan paikan päälle.Siitä se alkoi.Siellä arki-iltaisin pelasimme tennistä.
Mieluisinta katsottavaa TV:stä on yleisurheilu,mäkihyppy,hiihdot,uinnit
ja jalkapallo.Suomalaisten painit isoissa kisoissa tulee katsottua ja judokin
nykyisin.Nyrkkeily on liian ronskia katsottavaa,hyvä kun voin elokuvissa
katsoa nyrkkeilykohtaukset.Maku on kyllä mennyt doping-sotkujen vuoksi.
Silti sitä usein istutaan iltapäivisin TV:n ääressä.
-
Riitta-mummi on saanut pään!!! :D
________________________
Nyt kyllä varmaan saan paheksuvia katseita osakseni ja menetän
kaikki virtuaaliystävät kun
paljastan, että olen oikein urheiluvihamielinen.
Joskus kun oli essolla tai shellillä kampanja,
että penni litralta bensaa meni urheilun hyväksi niin minä tyttö kiersin ne asemat ja k a u k a a.
Ja pidän paitaa "rokki on pelastanut minut urheilulta".
Ja jos olisin tyranni ja despootti määräisin sanomalehdistä
k a i k k i urheilusivut pois (muuta kulttuuria tilalle tai vaikka säätiedoituksia)
ja samoin televisiosta ja radiosta kaikki urheiluohjelmat pois pois!
Huh!
-
Voi Atanasia,ei haittaa !
Ole sinä vaan reilusti aito kulttuurinystävä.Minä olen vähän sitä ja tätä.
Siis tosi kahden maan kansalainen.
Tyttärenpoika tuli eilen Intiasta ja laittoi mummin pään nettiin,että nyt
sitten tunnetaan naamastakin.
Tervehdys kaikille täältä Lahdesta.
-
Seuraan urheilua silloin tällöin. Olympialaiset, futiksen World Cup tai Saksan-Itävallan mäkiviikot kiinnostavat, lätkän viikottainen seuraaminen ei mahdu maailmaani. Harrastan itse liikuntaa, joka muuttuu urheiluksi korkeintaan pyöräillessäni kevätliukkailla. Pari kertaa on fillari yllättäen lipsahtanut altani.
-
Voihan sitä olla sekä urheilun että kulttuurin ystävä! Atanasia, miksi vihaat urheilua?
(Itse en muuten henk.koht. voi sietää sitä joidenkin muusikkojen asennetta, että "musiikki pelasti minun urheilulta" :-?)
-
Pekingistä katselin upeaa kuviokelluntaa...
-
Vatsassa pyörii pikkuhuuhkajia. klo. 19.15
:026:
-
Voihan sitä olla sekä urheilun että kulttuurin ystävä! Atanasia, miksi vihaat urheilua?
(Itse en muuten henk.koht. voi sietää sitä joidenkin muusikkojen asennetta, että "musiikki pelasti minun urheilulta" :-?)
Kysymys ei ole suunnattu minulle, mutta vastaan omasta puolestani. Minäkin nimittän milteipä vihaan urheilua. (Nuorempana pidin rock musiikista, mutta kauheasti en piittaa enää siitäkään.)
Muistan, kuinka antipatiani urheiluun alkoi ihan olisiko jo peräti ensimmäiseltä tai toiselta luokalta koulusta. Ennen kouluikää pidin hiihtämisestä ja mäenlaskusta. Sitten koulussa hiihdimme ja tuli tunne, että minun täytyy hiihtää nopeammin kuin pystyn. Samoin tuntui, että täytyy juosta nopeammin kuin pystyy. Joka vuosi pidettiin urheilukilpailut, joihin tietysti oli pakko kaikkien osallistua. Niinhän sitä osallistuttiin, vaikka ei olisi haluttanut. Jostain syystä missään muussa aineessa kuin urheilussa ei pidetty kilpailuja. Pitkään olivat sukset naftaliinissa, mutta vanhemmuuten olen kaivanut ne taas esiin ja hiihtelen hankia hiljalleen ihan itsekseni.
Antipatiani syveni, kun opettaja ylisti ihan Jumalan arvoiseksi miehen, joka oli kauheasti urheillut. Kademielihän siinä tuli, kun tunsin, etten itse pysty mihinkään. Samoin ärsyttää se hirvittävä kohkaaminen televisiossa ja lehdissä urheilukilpailujen aikana. Ja niitä riittää niin loputtomasti, että entinen ei ehdi loppua kun uusi alkaa. Kauhean innokas television katsoja en ole ollut koskaan, mutta kaikkein vähiten minua kiinnostaa katsoa sieltä urheilua.
Mieheni taas katsoo urheilua todella mielellään. Kun kisat ovat toisella puolella maapalloa ja tärkeät ottelut tulevat iltayöstä, isäntä seurustelee television kanssa kaikki yöt sen puoli vuotta vai kauanko ne kestävät. Siltä se ainakin tuntuu, että puoli vuotta siinä menee. Minäkin haluaisin välillä seurustella hänen kanssaan, mutta täytyy odottaa kiltisti, että tärkeä ottelu on ensin mennyt ohi.
-
Kysymys ei ole suunnattu minulle, mutta vastaan omasta puolestani. Minäkin nimittän milteipä vihaan urheilua. (Nuorempana pidin rock musiikista, mutta kauheasti en piittaa enää siitäkään.)
Muistan, kuinka antipatiani urheiluun alkoi ihan olisiko jo peräti ensimmäiseltä tai toiselta luokalta koulusta. Ennen kouluikää pidin hiihtämisestä ja mäenlaskusta. Sitten koulussa hiihdimme ja tuli tunne, että minun täytyy hiihtää nopeammin kuin pystyn. Samoin tuntui, että täytyy juosta nopeammin kuin pystyy. Joka vuosi pidettiin urheilukilpailut, joihin tietysti oli pakko kaikkien osallistua. Niinhän sitä osallistuttiin, vaikka ei olisi haluttanut. Jostain syystä missään muussa aineessa kuin urheilussa ei pidetty kilpailuja. Pitkään olivat sukset naftaliinissa, mutta vanhemmuuten olen kaivanut ne taas esiin ja hiihtelen hankia hiljalleen ihan itsekseni.
Pidin lapsena monenlaisesta pelailusta ja hiihdosta, pyöräilystä jne mutta en koskaan pärjännyt koulun pakollisissa kilpailussa enkä siis osallistunut mihinkään urheiluseuratoimintaan. Sattumalta pikkupaikkakunnallani oli ikäluokassani monta hyvää lentopalloilijaa joten lentistä pelattiin PALJON. Ei sitä liiemmin opetettu koskaan, joten enhän minä sitä oppinut. Lukiossa oli viisas liikunnanopettaja kun jakoi poikaporukan hyviin ja huonoihin ja niinpä me huonotkin saimme onnistumisen kokemuksia samantasaisten parissa. Silti lukion jälkeen päätin, ettei koskaan enää lentopalloilua mutta intissä huomasi, että jotakin osasi ja varsinkin kesälentiksessä siitä olen nauttinutkin. Silti edelleenkin niskakarvat nousevat pystyyn, jos joku iskee tai syöttää turhan kovaa...
Aikuisvuosina olen muutenkin innostunut ei-kilpailuhenkisestä urheilusta ja retkeilystä vaikka enemmänkin voisi liikkua. Koulussa se oli aivan liian paljon suorituskeskeistä, toivottavasti nykyään opetus on vähän erilaista.
Minäkin haluaisin välillä seurustella hänen kanssaan, mutta täytyy odottaa kiltisti, että tärkeä ottelu on ensin mennyt ohi
Todella upeaa, että annat hänen katsoa moisen etkä kerro elämän prioriteetteja pelin tms aikana
-
Mieheni taas katsoo urheilua todella mielellään. Kun kisat ovat toisella puolella maapalloa ja tärkeät ottelut tulevat iltayöstä, isäntä seurustelee television kanssa kaikki yöt sen puoli vuotta vai kauanko ne kestävät. Siltä se ainakin tuntuu, että puoli vuotta siinä menee. Minäkin haluaisin välillä seurustella hänen kanssaan, mutta täytyy odottaa kiltisti, että tärkeä ottelu on ensin mennyt ohi.
Valtaosalla miehistä on samanlainen kytkös televisioon. Minulle tärkeitä ovat lätkäottelut, koska olen itse sitä harrastanut. Toukokuussa kytken itseni TV:n eteen Giron takia, heinäkuussa Tourin takia ja syyskuussa Vueltan takia. Olen koulussa näihin suuriin pyöräilytapahtumiin.
-
olen ehkä mielenvikainen koska minulla on nauhoituksia (mm. jalkapallo, jääkiekko, hiihto etc.) jota minä katselen aika useinkin... raviurheilua en katsele kovinkaan paljon kun toisella kanavalla tulee ammuntaa... :icon_confused:
-
Minua lohduttaa tieto, että muillakin vaimoilla on samanlaisia miehiä.
Urheiluhullut naiset, ei maksa vaivaa vastata. Tiedän, että teitäkin on olemassa.
-
Kyllä Mansikki aina Vonkauksen voittaa (ammunta ravit)! Ammuu!
-
Minusta urheilu ei ole vain kilpailua. Urheilu on synonyymi liikunnalle, enkä voi ihan ymmärtää, miten liikuntaa voi vihata, kun sillä on kuitenkin niin positiivinen ja perustavanlaatuinen merkitys ihmisen hyvinvoinnille. Monen monta vaivaa ja kolotusta tästäkin yhteiskunnasta saisi kitkettyä sillä, että ihmiset liikkuisivat ja urheilisivat enemmän. Eri asia on sitten urheilun seuraaminen, ei minuakaan kiinnosta seurata läheskään kaikkia lajeja, mitä tv:stä tuutin täydeltä tulee, mutta kyllä taitoluistelu, mm-jääkiekko, suunnistus, joukkuevoimistelu ja olympialaisten aikaan melkeinpä kaikki lajit ovat kiinnostavia. Vihata on aika kova termi ja aina vähän säikähdän, jos joku todella vihaa jotain.
-
Minusta urheilu ei ole vain kilpailua. Urheilu on synonyymi liikunnalle, enkä voi ihan ymmärtää, miten liikuntaa voi vihata, kun sillä on kuitenkin niin positiivinen ja perustavanlaatuinen merkitys ihmisen hyvinvoinnille. Monen monta vaivaa ja kolotusta tästäkin yhteiskunnasta saisi kitkettyä sillä, että ihmiset liikkuisivat ja urheilisivat enemmän. Eri asia on sitten urheilun seuraaminen, ei minuakaan kiinnosta seurata läheskään kaikkia lajeja, mitä tv:stä tuutin täydeltä tulee, mutta kyllä taitoluistelu, mm-jääkiekko, suunnistus, joukkuevoimistelu ja olympialaisten aikaan melkeinpä kaikki lajit ovat kiinnostavia. Vihata on aika kova termi ja aina vähän säikähdän, jos joku todella vihaa jotain.
Minulla on ollut töissä pari entistä nais huippu-urheilijaa eikä urheilutaustasta ainakaan harmia ollut. Kun ikää tulee niin lajit vaihtuu. Äitini (91v) seuraa biljardia, kun se on riittävän hidasta. Siina pysyy mukana, mutta vanhempi ihminen ei jääkiekossa pysy yhtään mukana.
-
Minusta urheilu ei ole vain kilpailua. Urheilu on synonyymi liikunnalle, enkä voi ihan ymmärtää, miten liikuntaa voi vihata, kun sillä on kuitenkin niin positiivinen ja perustavanlaatuinen merkitys ihmisen hyvinvoinnille. Monen monta vaivaa ja kolotusta tästäkin yhteiskunnasta saisi kitkettyä sillä, että ihmiset liikkuisivat ja urheilisivat enemmän. Eri asia on sitten urheilun seuraaminen, ei minuakaan kiinnosta seurata läheskään kaikkia lajeja, mitä tv:stä tuutin täydeltä tulee, mutta kyllä taitoluistelu, mm-jääkiekko, suunnistus, joukkuevoimistelu ja olympialaisten aikaan melkeinpä kaikki lajit ovat kiinnostavia. Vihata on aika kova termi ja aina vähän säikähdän, jos joku todella vihaa jotain.
Täytyy tarkentaa, että minä en vihaa urheilua enkä liikuntaa sinällään, vaan taitoluistelua lukuunottamatta lähes kaikkia uhreiluohjelmia televisiosta, huutamalla puhuvia urheiluselostajia ja olympialaisten, mm-kisojen ym. aikana olevaa selibaattia.
-
Okei, no se selventää. Eli et sinä siis oikeasti urheilua vihaa, vaan vihaat tv:n urheiluohjelmia, ts. et tykkää seurata urheilua tv:stä. Siinä on vissi ero! :023:
-
...huutamalla puhuvia urheiluselostajia ja olympialaisten, mm-kisojen ym. aikana olevaa selibaattia.
kaipaan 70-luvun jääkiekon TV-selostajia. Nykyään aivan liikaa turhaa höpinää mukana.
-
Minusta urheilu ei ole vain kilpailua. Urheilu on synonyymi liikunnalle, enkä voi ihan ymmärtää, miten liikuntaa voi vihata, kun sillä on kuitenkin niin positiivinen ja perustavanlaatuinen merkitys ihmisen hyvinvoinnille. Monen monta vaivaa ja kolotusta tästäkin yhteiskunnasta saisi kitkettyä sillä, että ihmiset liikkuisivat ja urheilisivat enemmän. Eri asia on sitten urheilun seuraaminen,...
... Kun ikää tulee niin lajit vaihtuu. Äitini (91v) seuraa biljardia, kun se on riittävän hidasta. Siina pysyy mukana, mutta vanhempi ihminen ei jääkiekossa pysy yhtään mukana.
Joensuussa kotona asuva vanhus pääsee kyydillä päiväksi kuntouttavaan päiväkotiin, vaihtamaan kuulumisia ja kuntoilemaan verrattomassa vertaisseurassa. – Ja jalka ja mieliala nousevat taas, Kirsti Kolehmainen, 86, kiteyttää treenatessaan jalkalihasvoimiaan ja tasapainoaan kuntosalissa.
http://www.voimaavanhuuteen.fi/sivu.php?artikkeli_id=414
Tämä tuo, Kirstille, Sarille, Timolle, Pekalle … auringon :icon_sunny: säteitä tähänkin elämänkaaren vaiheeseen, kuin että istuisivat vaan tuolissa :icon_sad:.
-
Olipa mielenkiintoinen juttu. Nyt osaa arvostaa tuota Koivupihaakin kun tietää, miten arvokasta työtä siellä tehdään.
-
Olipa mielenkiintoinen juttu. Nyt osaa arvostaa tuota Koivupihaakin kun tietää, miten arvokasta työtä siellä tehdään.
Salossa palvelutalo Ilolansalo on perustanut lenkkipolun pihalleen. Ikäihmisillä on kova kilpailu siitä, kuka kiertää
lenkkipolun nopeimmin.
-
Mieluiten katson TV:stä jalkapalloa. Kuitenkin vain huipputasolta. EM- ja MM-ottelut.
Talvella hiihtolajit ja mäkihyppy, tietenkin lahtelaisittain, ovat parasta viihdettä.
Suomi-Ruotsi maaottelut, ja huippu-ylesurheilukilpailut seurataan yhdessä.
Jääkiekko ei enää kiinnosta. Mölli-Keinosen aika musta-valko TV:stä MM-kisoissa oli
aina ohjelmassa. Firsov, Charlamov, Ragulin!
Ravit ja golf eivät innosta, lentopallo joskus, koripallo ei sitä vähää, mutta peri-aatteessa tykkään urheilusta.
Oma lajini oli nuorena pesäpallo.