Kuuntelin radiosaarna, Antiikin aikana ihmiskuva oli irvokas ja tarvittiin vallankumous, Niin Kristus saapui. Ja ainoa mitä pikkuisen edellytetään, on että olemme hiukkasen jumalisia. Ei ole enää kärsimystä, joka olisi nimetön. kasvoton, kuulumaton,. Pienen itkevän nälkäisen kasvot herättävät myötätuntomme. Niin ei ollut ennen.
Jäin kovin miettiväiseksi.
Kaikki on siis hyvin?
Miksi juuri jumaliset ovat useimmiten julmimpia, kovimpia ja tuomiohenkisimpiä? Miksi juuri uskovien seurassa on niin paha olla?
Näin oli jo kun olin lapsi. Äitini tuli raamattupiiristä milloin itkun partaalla milloin raivoissaan. "Kyllä nuo uskovaiset ovat yksiä perkeleitä! En ole ikinä kohdannut omahyväisempää väkeä!" Lopulta yritimme isäni kanssa jo sanoa, että älä mene sinne. Sinulle tulee vain paha olla. No - menihän hän.
Mutta nyt, kenelle nämä soittavat kaivatessaan seuraa, tarvitessaan ulkoiluttajaa, tarvitessaan mitä hyvänsä Minun äidilleni. Joka aikanaan ei ollut kai sitten riittävän hyvä. Ja minä pelkään että hän tappaa itsensä työllä palvellessaan heitä. Saarnaan siitä koko ajan. "Mutta ajattele nyt itsekin - hänellä ei ole ketään. Niin kai, mutta kun ei ole muita" Eikä se tule marttyyrin äänellä. Hän on niin tosissaan, etten pääse iskemään mihinkään saumaan --- minähän menetän hänet, me menetämme hänet, hän kuukertuu kyllä kohta itse jonkin rollaattoria tukiessaan tai pukiessaan jotakuta jolla "ei ole ketään". Mutta nyt on kaikki hyvin, mehän itkemme itkevien kanssa, aika on toinen kun Jeesus tuli. Niin - häneen saa sorrettu samastua. Mutta jaksaako --- sitäpaitsi puhuttiin muusta. Ei samastumismahdollisuudesta kun on oikein paha olla, se ei nimittäin yhtään auta, krokotiilinkyynelistä, ei liioin niistä ole mitään hyötyä. Maailma on nyt hyvä? Kristittyjen ansiosta? Sitä minä en usko. Moni natsi oli harras kristitty.
Niin. Kaikkihan on nyt aivan toisin kuin antiikin Kreikassa. Alkukristityt mullostivat maailman jo.
Mihin Kristusta enää edes tarvitaan? Ihmisistähän on jo tullut kristuksia --- etenkin niistä jotka täällä vahtivat toistenkin jumalisuutta.
