Eläimet 5

[malla]

Juu, pihassa.
NöpöStiina vanhempi lady ja NikoDeemus nuorempi kisu.
Leikattuja ja se on varmaan tehnyt niille rauhallisen "luonteen"...en ole lintuja nähnyt niillä mutta joskus nokkahiiriä siis päästäisiä joita eivät syö ja joskus myyriä.
Mutta en kuin kerran ole nähnyt viime kesänä västäräkin sulkia pihassa vaikka siinä onkin pikkulintuja paljonkin.

[1944]

Kissa on tyytyväinen, kun se saa vähän luontonsa mukaisesti elää, siis yrittää kytätä lintuakin. Aikuiset linnut eivät yleensä jää leikatun kissan saaliiksi.

[1944]

Aamusella kahvia juodessani näin perunapellon kynnöksellä pienen rusakon poikasen, ehkä vajaat 2o cm pitkän. Kaikella lailla terhakan oloinen otus. Sitten sen yläpuolelle sähkölangalle lehahti harakka, jolloin jänö meni ihan maata vasten liikkumattomaksi. Kun harakka lensi pois, lähti pupukin löntystelemään ja meni naapurin puolella olevan maitolaiturin alle, jääden sinne, muuta en silloin nähnyt. Karhittin Zetorilla perunapellon, on siinä silloin melusaastetta itsekullekin. Huomasin, että pupu on edelleen maitolaiturin alla. Menin katsomaan lähempää ja mitä lähemmäksi menin, sitä matalammaksi pupu "hyypeytyi" piilossaan. Palasin traktorille ja ajelin aika läheltä maitolaituria, jänö oli vain noussut ryhdikkääseen istuma-asentoon. MOT jänis ei pelkää konetta eikä sen ääntä.

[Pirska]

Kissa on tyytyväinen, kun se saa vähän luontonsa mukaisesti elää, siis yrittää kytätä lintuakin. Aikuiset linnut eivät yleensä jää leikatun kissan saaliiksi.

Mahtaako leikkaaminen vaikuttaa saalistusviettiin, mene ja tiedä.

[malla]

Leikattu kissa on rauhallisempi, kollikin, ei liiku laajasti vaan pysyy aikalailla kotipihassa.
Lintuja en tosiaan ole nähnyt pyytävän mutta kyllä päästäisiä ja niillä leikittelevät samoin kuin ennenvanhaan leikkaamattomatkin kissat...aikansa leikkii ja sitten jättää siihen koska päästäisiä eivät syö.
Pihassa on varsinkin talvisin lintuja, tinttejä, punatulkkuja ja en ole nähnyt niitä kummankaan kyttivät.

Ja tyttökissoille tulee juoksu niin usein että ovat levottomia ellei niitä leikkaa ja sitten ne pennutkin...hankalaa.
Ja poikakissatkin rauhoittuu, eivät kulje pitkin kyliä.

Kissat ovat ihania.

[1944]

Oulussa 80-luvulla meillä oli oktalossa kissa. Niitä oli 6 a 8 kappaletta, musta kolli, aina nimenä oli Mooses ja vähän toista vuotta elivät. Jälkeenpäin on minulle kerrottu, että eräs henkilö oli erikoistunut kissojen loukuttamiseen. Ei varmastikaan vain meidän Mooseksen vihaaja vaan yleisestikin. Silloin ei kerrottu, mutta oltuamme pois 18 vee, näitä juttuja saa kuulla. Kissat kulkivat silloin vapaammin, mitä tänä päivänä laki ei enää salli.

[malla]

Voi että.

Mun enoilla on ollut ajokoiria (metsämiehiä kun ovat) ja beagleja...niin aina ollut nimenä joko Panu tai Pimu.
Ilmeisesti kaikki Pimut olleet tyttökoiria ja Panut poikia, sanoo minun maalaisjärkeni vai olisiko sittenkin kyseessä se kuuluisa naisen logiikka ?

[vn]

Kissojen nimet kivoja nykyään. Meillä kotona aikoinaan oli pelkkiä mirrejä ja mikkejä.

[malla]

Mulla on ollut lapsena kaksi karjalan karhukoiraa...tai olihan ne veljenikin yhtälailla..niin olivat Bella ja Mikko.
Aikuisena aioin ottaa aikuisen Belgian paimenkoiran kun tyttö oli ekalla ja oli kaverisynttäreillä yhden tytön kotona ja kuuli siellä että oli allergiaa ja koirasta luovuttaisiin niin minähän ja tyttö vielä enemmän sitä ajattelemaan että otetaan se meille.
Ajatus hyvä joo..mutta eihän se totu oikein vanha koira uuteen paikkaan tai sitten me hätäilimme...

Haimme ison säkin koiranruokaakin...palautimme kauniin koiran sinne mistä haimmekin ja veimme ruokasäkin mukana.
Muistelisin että koira löysi kuitenkin kodin...me olimme vain niin hätähousuja..

[vn]

Olen tainnut täällä joskus kertoa miten isäni aikoinaan tappoi kymmeniä kissanpentuja, en taida toistaa...

[malla]

Juu, voi olla parempi että....et kerro...

Tosin pakkohan ne kissanpennut ennen oli tappaa kun tuli monia ja ei aina ollut paikkoja minne ne voisi antaa.
Meillä äitee teki tuon homman...isä ei kai oikein pystynyt..isällä oli herkkä ja tunteellinen  luonne, äitee on aina ollut sellainen sisupussi ja rivakka ja räväkkä.

Minä en pystyisi.

[1944]

Ei nämä lemmikkieläimet ole mitään siihen, mitä hyötyeläimet joutivat ennen kärsimään ennenkuin kuolivat. Jos kirjoittaisin sivun Härmän aukeilta-kirjasta, niin ymmärtäisitte. Ajattelutapa oli käytännönläheinen, siallekin tarkoitettu pistoolin kuula maksoi, niin joku käytti vain lekaa, jos huonolla sihdillä, niin..... tietäähän sen. Koko kylä kuuli kenellä on lahtipäivä.

[malla]

Muistan kun olin lapsi niin se sika tosiaan aina teurastettiin...no en nähnyt sitä mutta muistan kun näin ne sianpuolikkaat siellä "kinnerissä" roikkumassa.
Ja puhuttiin ns tappajaiskeitosta.
Muistan senkin kun mummi teki vaikka mitä hyödyntäen melkein kaiken mahdollisen possusta.

[Pyryharakka]

Kissa - lintu keskusteluun viitaten, en menisi niin takeisiin leikatun kissan laiskuuteen. Meidän leikattu kolli on kerran tullut pihassa vastaan suussaan elävä aikuinen närhi. No, vaikken närhiä niin suuresti arvosta, päästin sen pälkähästä eli siis kissasta. Närhi meni ensin syreenipuskaan piiloon ja sitten karkasi lentoon.
Toisaalta olen nähnyt saman kissan makaavan reporankana pihassa ja västäräkin tepastelevan sen nenän edessä pyrstöään keikutellen. Ei se ole kissallakaan aina sama vire päällä. Joskus on virkeitä toiminnallisia päiviä, joskus hällä väliä laiskottelu tuuri. Varsinaisessa nälässä se ei ole ollut.

[Riitta-mummi]

Hyvin harvinaiseksi käynyt lumileopardi sai Korkeasaaressa neljä pentua. Minusta nämä ovat maailman kauneimpia nisäkkäitä

http://www.iltasanomat.fi/matkat/art-1288702908520.html

Kun napsauttaa kuvan tekstiä saa paremman kuvan kissaperheestä.