Meillä oli konttikuusen kaato. Sellainen iso järkäle, minkä pikkuveli kaatui parit lumet sitten juuriston lahoamiseen. Kaivatin piiriojat 17 v sitten ja silloin juuristoa jouduttiin repimään ojan vuoksi. Ensin karsittiin alaoksat tikapuilta, sitten kiipesin kuuseen 9m korkealle ja vein liinan, jota jatkettiin köydellä ryytimaan yli. Panin Zetorin puikkoihin ja ajoin sen työmaansa ääreen köyden kiristäjäksi. Naapurin Antti tuli kuskiksi ja itse olin sahuri, vai- moihmisemme olivat pomoina. Kuusi kaatui majesteetillisen kauniisti suunniteltuun suuntaan, vain muutaman sentin liikaa sähkölinjaan päin, koska tuulen sortokulmaa näin mökkeissä asuessa ei oteta huomioon. Olen ajatellut särkeä puun hellapuiksi, pihkataskuisena kuusi paukkuu palaessaan ja saan "aitoa" ääntä pirttiin, kun kuuntelen sota-ajan Dallapeta.