Raamattupiiri, Psalmit 1-10

[vn]

Viikolle 3.10. - 9.10.

http://www.evl.fi/raamattu/1933,38/

[Riitta-mummi]

Psalmi 1

Hyvä on sen osa,
joka ei vaella jumalattomien tavoin,
ei astu syntisten teille,
ei istu pilkkaajien parissa
2 vaan löytää ilonsa Herran laista, tutkii sitä päivin ja öin.
3 Hän on kuin puu, vetten äärelle istutettu: se antaa hedelmän ajallaan, eivätkä sen lehdet lakastu. Hän menestyy kaikissa toimissaan.
4 Niin ei käy jumalattomien.
He ovat kuin akanat, joita tuuli ajaa.
5 Väärintekijät saavat kerran tuomionsa,
syntisillä ei ole sijaa vanhurskaiden joukossa.
6 Herra ohjaa omiensa tietä, mutta jumalattomien tie päätyy tuhoon.



Pelottavalta tuntuu jos ei pysty näitä noudattamaan. Meille on annettu vapautus omista töistä ja pelastus meidän Herraltamma Jeesukselta Kristukselta.

Tämä on ero Vanhan Testamentin lain noudattamisen ja Kristuksen armotyön välillä.

[Pena]

Esim. psalmissa 2:11-12 ei sanoja 'nassequ bar' voi kääntää 'suudelkaa poikaa', sillä 'bar' poika on arameaa, ei hepreaa, eikä ole mitään syytä olettaa, että se esiintyisi yhtäkkiä keskellä vanhaa, kuningasten aikaista heprealaista psalmia. Ilmeisesti nämä sanat ovat syntyneet siten, että jonkin kirjoitusteknisen häiriön takia jakeen 11 toisen puolisäkeen alku on joutunut väärään paikkaan, ja rivin kirjaimet on järjestettävä uudelleen: 'nassequ beraglaw bi-r'ada' suudelkaa hänen jalkojaan vavisten. - - - Samalla häviää outo 'iloitkaa vavistuksella', jonka mahdollisesti syvällinen merkitys on kuitenkin epäaito ja keinotekoinen. Näin kirjoittaa Jussi Aro psalmikäännöstyön vaikeuksista

[Riitta-mummi]

Tässäkin tuli esimerkki siitä ettei fundamentti vaatimus uskoa jokaiseen kirjoitettuun raamatunsanaan ole tarpeellista.

Ajatuksen avautuminen on opetuksesta, lukijasta ja Hengestä riippuvainen juttu. Kun myös eri kielille käännetty teksti, meillä suomennokset, eroavat toisistaan niin että asia ymmärretään eri tavoin kuten tässäkin raamattupiirissä on koettu.

Eihän usko ole oma ansiomme. Lukutaidottomillakin on usko kun Jumala niin sallii.

[karjalaisenkyösti]

Esim. psalmissa 2:11-12 ei sanoja 'nassequ bar' voi kääntää 'suudelkaa poikaa', sillä 'bar' poika on arameaa, ei hepreaa, eikä ole mitään syytä olettaa, että se esiintyisi yhtäkkiä keskellä vanhaa, kuningasten aikaista heprealaista psalmia. Ilmeisesti nämä sanat ovat syntyneet siten, että jonkin kirjoitusteknisen häiriön takia jakeen 11 toisen puolisäkeen alku on joutunut väärään paikkaan, ja rivin kirjaimet on järjestettävä uudelleen: 'nassequ beraglaw bi-r'ada' suudelkaa hänen jalkojaan vavisten. - - - Samalla häviää outo 'iloitkaa vavistuksella', jonka mahdollisesti syvällinen merkitys on kuitenkin epäaito ja keinotekoinen. Näin kirjoittaa Jussi Aro psalmikäännöstyön vaikeuksista

2:11. ... iloitkaa vavistuksella.
2:12. Antakaa suuta pojalle...

Minun mielestäni tuo "iloitkaa vavistuksella" sopii hyvin yhteen vaikkapa UT:n kanssa.
Ymmärtääkseni tevehenkiseen alatien kulkemiseen kuuluu se, että Jumala ei ole sellainen kaveri, että häntä lyödään selkään ja tuttavallisesti sanotaan, että "terve kaveri, mitä kuuluu", vaan tervehenkiseen alatien kulkemiseen liittyy juuri Jumalan pelko, kunnioitus, tietynlainen vapina Jumalan edessä samaan aikaan, kuin siihen monesta eri syystä kuuluu myös ilo. Eli ilo sekä vavistus. Ei vain toista.
Jonas Laguksen kirjeistä huokuu juuri tuo "ilo & vavistus".

Se, että jos kuitenkin on niin, että kyseessä on pyhien tekstien kopioinneissa syntynyt kömmähdys, niin sitten niin on käynyt ja tuossa nimenomaisessa kohdassa tällöin ei pitäisikään oikeasti lukea niin, kuin se nyt on käännetty.

Kumpi tahansa onkaan tilanne, niin minun mielestäni Raamatun kokonaisopetus on tuo "ilo & vavistus", kun ollaan Jumalan taikka Jumalan Pojan kanssa tekemisissä, siitäkin huolimatta vaikka juuri tämä Psalmin kohta siitä alun perin ei mitään sanoisikaan.

Olenko hakoteillä?

[karjalaisenkyösti]

Psalmi 1:1 - 1:2: "Autuas se ...... joka ...... on mieltynyt Herran opetukseen ja tutkii sitä päivin ja öin." (RK)

Tästä voisi tulla ns. vuorisaarna mieleen.


1:3: "Hän menestyy kaikissa toimissaan."

Mitä on tämä ed. kuvatun autuaan ihmisen menestys?
En tiedä, mikä on oikea tulkinta, mutta minusta ainakin näyttää, että kyseessä on maallinen menestys.
Tunteeko joku sellaista autuasta ihmistä, joka menestyy kaikissa toimissaan?

1:6: "jumalattomien tie päätyy tuhoon".

Jos tämän aikuisten oikeasti lukee itselleen, väitän, että se johtaa tuohon Psalmin 2 samanaikaiseen iloon ja vavistukseen.
Jos sen lukee jollekulle toiselle tai mikä vielä pahempaa, eli lue kenellekään, niin se saattaa johtaa tilaan, jota kutsutaan penseydeksi.

Minä nyt kävin väittämässä tässä teräviä väitteitä. Aivan hyvin saa olla eri mieltä. Sinulle näistä avautuu ehkä jotain muita ulottuvuuksia.

2:12: " Autuaat ovat kaikki, jotka häneen turvaavat."
Tulee mieleen Raamatun teksti "joka avuksi huutaa Herran nimeä pelastuu"

[vn]

En osaa ainakaan nyt paneutua yksityiskohtiin, yksittäisiin jakeisiin.
Mietin tässä aika "yleisellä tasolla" omaa Raamatun lukemistani.
Taidan lukea eri paikoista vähän eri tavoilla, erilaisia asioita kysellen ja etsien.

Tässä ketjussa Psalmit, miten niitä luen?
Se miten Psalmit ymmärrän ja koen riippuu ehkä paljon omasta mielialastani.
Ehkä juuri Psalmeista löydän omaan mielentilaani lohdutusta ja rohkaisua, hiukan
samalla tavoin kuin musiikista ja lauluista.

Lukaisin läpi Psalmit 1-10, miettien miten ne koen.
Kieltämättä mulla on Psalmien joukossa monia "suosikkeja" joiden sanat erityisesti minua
hoitavat ja koskettavat erityisellä tavalla.
No näistä kymmenestä löytyi Psalmi 8....
Sanoisin että se on "Herran suuruuden ja voiman ylistystä taivaan avaruuksissa"....
Ja kuitenkin muistan myös sen että Herra on myös minut tällaiseksi luonut ja pelastanut.
Niin, ja tuleehan siinä esille myös se vastuu ja tehtävä mikä ihmiselle on annettu.

Nuo muut Psalmit mielestäni käsittelevät "pienempiä ympyröitä, asioita"
Ja paljon on esillä vastakkainasettelu hyvän ihmisen ja vihollisen välillä.
Täällä kommenteissa on ollut esillä että monessa kohdin näyttää siltä että
hyvän ihmisen osa vaatii ponnisteluja ja tehtävien täyttämistä, olotilan saavuttamista.
Välillä tuntuu ettei oikein osaa hahmottaa mihin itse kuulun...

Uskon että tällaisena syntisenä ja heikkona ihmisenä olen armahdettu, pelastettu,
saan elää anteeksiantamuksessa ja johdatuksessa.
Koen saavani Psalmeista paljon lohdutusta ja rohkaisua.

[Riitta-mummi]

Kuten Psalmeja tutkimisen kohteeksi valitessa mainitsin, ne ovat minulle enimmäkseen rukousta kuten Siionin virretkin. Rukous on rukous, enkä sitä haluakaan analysoida, ainakaan jae jakeelta. Kokonaisuus on se joka vaikuttaa. Vaikutus on varmaan jokaisella omanlaisensa.

Luin illalla psalmin 2. Siitä jäi mieleen, että Jumala nauroi. Jopa pilkallisesti ihmisten ymmärtämättömyyttä. Siinä hän antaa myös tiedon Jeesuksesta.
Tässä tapaamme Jumalan joka on tuomitseva ja viisas, kaikkivaltias.

[vn]

Hajanaisia mietteitä tapani mukaan...

Olen näinä päivinä lukenut Samuelin kirjoista kuvausta Daavidin elämän vaiheista.
Näiden psalmien tekstit ovat Daavidin virsiä....jännä juttu, enpä osaa muuta sanoa...

Eikö UT:ssa ole vähän sama juttu, Apostolien teoissa kerrotaan apostolien matkoista
eri seurakuntiin, eivät olleet helppoja.
Ja sitten on kirjeet (lähinnä Paavalin) eri seurakunnille.

No, sitten mietin Jumalan puheen ilmenemistä...tässä vaan tyhjästä nyhjästen...
VT:ssa Raamatun mukaan näyttää siltä että Jumalan puhe ihmiselle, ihmisjoukoille
oli jotenkin konkreettista, "näkyvää ja kuuluvaa", täsmällistä, tarkkaa, selkeää...
Miten nyt?
Tunnemmeko, kuulemmeko, näemmekö Jumalan puheen ja johdatuksen elämässämme?

[karjalaisenkyösti]

VT:ssa Raamatun mukaan näyttää siltä että Jumalan puhe ihmiselle, ihmisjoukoille
oli jotenkin konkreettista, "näkyvää ja kuuluvaa", täsmällistä, tarkkaa, selkeää...

4.Moos.
10:29 Ja Mooses puhui Hoobabille, midianilaisen Reguelin, Mooseksen apen, pojalle: "Me lähdemme siihen paikkaan, josta Herra on sanonut: 'Sen minä annan teille.' Lähde meidän kanssamme, niin me palkitsemme sinut hyvin, sillä Herra on luvannut hyvää Israelille."
10:30 Mutta hän vastasi hänelle: "En lähde, vaan minä menen omaan maahani ja sukuni luo."
10:31 Niin Mooses sanoi: "Älä jätä meitä, sillä sinähän tiedät, mihin meidän sopii leiriytyä erämaassa; rupea siis meille oppaaksi.
10:32 Jos lähdet meidän kanssamme, niin me annamme sinun saada osasi siitä hyvästä, minkä Herra meille suo."

Raamattu kertoo, että päivällä kansaa johdatti pilvenpatsas, yöllä tulenpatsas.
Kun näin oli, niin miksi Mooses sitten pyysi Hooabia oppaaksi matkalle?
Ehkä oli niin, että tuo Herran johdatus oli toisinaan (ehkä useinkin) sellaista suurilinjaista, jossa ihmisen piti päättää yksityiskohdista.

Jeesus käytti vertauksia siksi, että ne, joita ei oltu valittu, eivät ymmästäisi, mistä on kyse. Mutta valituilleen Hän kertoi, mitä vertaukset tarkoittivat, ainakin silloin, kun he sitä Häneltä kysyivät. Valitutkaan eivät näet tahtoneet niitä ymmärtää.
Muutenkin kerrotaan mm. että Jeesus puhui tulevasta kuolemastaan, mutta opetuslapset eivät ymmärtäneet.

Daavid ruokoilee, että "Herra, jos minun tieni on vaivaan vievä, niin johdata minut iankaikkiselle tielle".
Ei tuo Jumalan tahdon tietäminen hänellekään ollut aina mikään itsestäänselvyys.

Israelissa oli satoja vääriä profeettoja ja vain muutama oikea. Ja kun ottaa vielä huomioon sen, että Jumala on lähettänyt ja tulee lähettämään eksytyksen, niin asia vain monimutkaistuu. VTssä tästä kerrotaan, kuten UTssa myös.

Kun laskee keskiarvon, niin mahtaakohan VT:n aikana ollut keskimäärin ollut yhtään sen helpomaa kuulla Jumalan puhetta, kuin nykyään.
Nykyään on se etu, että jos haluaa kuunnella Jumalan puhetta, tarvitsee vain avata Raamattu ja alkaa lukea.

[karjalaisenkyösti]

1:1: Autuas se mies, joka ei vaella jumalattomain neuvossa eikä astu syntisten teitä eikä istu, kussa pilkkaajat istuvat,

Missä pilkaajat istuvat?


4:5. Puhukaa sydämissänne vuoteillanne ja olkaa hiljaa.

Kun ahjo on kova, mikäs sen mukavampaa, kuin levolle käytyään huutaa avuksi Herran nimeä ja siihen nukahtaa.


5:12. Ja iloitkoot kaikki, jotka sinuun turvaavat, ja riemuitkoot iankaikkisesti.

Tuossa lukuohjelmaamme kuuluvia Psalmeja lukiessani aina välillä toistuu tämä Herran nimen avuksi huutamisen teema.
Ilmeisesti on niin, että siinä ruokoilijalla aina välillä ilo ja tuska ovat samaan aikaan läsnä.
Tuska laittaa huutamaan ja tieto Jumalan luonteesta tuo tilanteeseen ilon.
Ilman tuskaa jäisi tuo ilokin pois kokemusmaailmasta.


7:9. auta minut oikeuteeni, Herra, minun vanhurskauteni ja viattomuuteni mukaan.

Mistähän tässä on kyse?


Miksei joku asian osaava tee kaikkiin Psalmeihin sävelen ja julkaise niitä?
Kun Psalmeja paljon laulettaisiin, jäisivät ne hyvin mieleen soimaan ja näin aikojen kuluessa osattaisiin monia psalmeja ulkoa.
Joitain yksittäisiä Psalmeja on toki sävelletty ja olen niitä kuullut laulettavan.


9:11. sillä sinä et hylkää niitä, jotka sinua etsivät, Herra.

Psalmit ovat täynnä hienoja helmiä.


10:1. Miksi, Herra, seisot niin kaukana, miksi kätkeydyt ahdingon aikoina?

Siinä tuntoja, joita lukemattomat ihmiset ovat tämän rukouksen jälkeisinä aikoina ja ennen sitä kokeneet.


Luin välillä Psalmit 1-10 läpi pöytätietokoneeni näytöltä.
Kyllä ovatkin lyhyitä.

[karjalaisenkyösti]

Kuinkahan raskas projekti olisi säveltää ainakin ne Psalmit, joita ei vielä ole sävelletty ja julkaista Psalmit niminen laulukirja, jossa on 150 laulua?
Jotenkin kiehtoo ajatus tuonkaltaisesta laulukirjasta.
Laulukirjan ei tarvitsisi olla valmis ennen, kuin sen julkaisee.
Psalmithan voisi julkaista useammassa osassa.

[karjalaisenkyösti]

1:12. Antakaa suuta pojalle, ettei hän vihastuisi ettekä te hukkuisi tiellänne. Sillä hänen vihansa syttyy äkisti. Autuaat ovat kaikki, jotka häneen turvaavat.

Tässä taitaa olla eräs monista Kristus-ennustuksista VT:ssä.
"Autuaat ovat kaikki, jotka häneen turvaavat."
Aivan kuin jonkun UT:n kirjoitajan sanoja.

[karjalaisenkyösti]

Psalmi 4:2.
Vastaa minulle, kun minä huudan, sinä minun vanhurskauteni Jumala, (KR33)
Vastaa minulle, Herra, kun huudan sinua! Sinä, Jumala, olet minun auttajani, (KR92)
Vastaa minulle, Jumala, minun vanhurskauteni, (RK)

Muutamasta muustakin käännöksestä katsoin ja niissä on käännetty kuten KR33 ja RK.
KR92:n käännösperiaate on enemmän tulkitseva, kuin esim. KR33 tai RK, jotka ovat sanatarkempia.
Tulee tunne, että KR92:ssa on mopo tässä kohden tainnut karata käsistä, ettei vain olisi häivytetty tärkeä uskonpuhdistuksenkin aikana löydetty syvä raamatullinen totuus siitä, että ihmisen vanhurskaus on Jumalassa.

UM puhuu "vanhurskaasta Jumalasta", eli heidän käännöksensä ei ainakaan tässä kohden tue käsitystä, että ihmisen vanhurskaus olisi Jumalassa.

[karjalaisenkyösti]

Ainakin Ilmari Krohn on ilmeisesti säveltänyt kaikki Psalmit.