Kirjoittaja Aihe: Totinen kristillisyys  (Luettu 39504 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa mies valaan vatsasta

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 690
    • Valokuvia
Vs: Totinen kristillisyys
« Vastaus #45 : 10.01.10 - klo:16:21 »
Mitä eroa?
Jos äiti synnyttää niin lapsi syntyy, daa?

...ja mistä muuten edes tuon synnyin-sanan repäsit kun ei sitä mun tekstissäni ole...? :017:

En sitä sinun tekstistäsi suoraan ottanutkaan. Se esiintyi ainakin Jampella?

Siinä on ero ajatuksen tasolla. Esimerkkinä vaikka:
Subjekti: "Otin iskun vastaan." Minä aktiivisena toimijana.
Objekti: "Minua lyötiin kasvoihin." Minä objektina, passiivinen uhri.

Minusta onkin periaatteessa virheellistä sanoa "synnyin". Vrt. esim. englannin "I was borned". (passiivi)

Katekismushan sanoo, että uudesti synnytetty, ei uudesti syntynyt.
Jumala toimii, minä vain olla möhnötän.

Onhan tämä nyt äärimmäistä pilkun viilausta, itse asia alkaa jo jäädä varjoon. Itsekäs ja vajavainen ihminen kuitenkin haluaa vastata. Itse aktiivisena toimijana?  :003:
« Viimeksi muokattu: 10.01.10 - klo:16:24 kirjoittanut mies valaan vatsasta »
Pienellä palkalla paikkaansa etsimässä

Poissa Jampe

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2205
Vs: Totinen kristillisyys
« Vastaus #46 : 10.01.10 - klo:16:26 »
No kuten itse sanoit, tuohan on pelkkää saivartelemista. Voin kyllä mieliksesi muuttaa sanani kuulumaan niin, että tulin uudestisynnytetyksi!  Oikeastaan se onkin parempi sanontatapa.

Ei maar, hyvähän se on jos tämmöisissä asioissa ollaan tarkkana, tarkkana kuin porkkana! :kahvi:
Elämä on ihmisen parasta aikaa -Matti Nykänen-

Poissa juhani

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4178
Vs: Totinen kristillisyys
« Vastaus #47 : 10.01.10 - klo:16:31 »
luterilaisessa teologiassa on kasteteologinen osa ja Kristus uudestisynnyttää meidät kasteessa...
wilhelmi niskasen jäljillä

Poissa mies valaan vatsasta

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 690
    • Valokuvia
Vs: Totinen kristillisyys
« Vastaus #48 : 10.01.10 - klo:17:04 »
No kuten itse sanoit, tuohan on pelkkää saivartelemista. Voin kyllä mieliksesi muuttaa sanani kuulumaan niin, että tulin uudestisynnytetyksi!  Oikeastaan se onkin parempi sanontatapa.

Ei maar, hyvähän se on jos tämmöisissä asioissa ollaan tarkkana, tarkkana kuin porkkana! :kahvi:

Kielellistä saivartelua, joka pudottaa pohjan pois omalta arvolta ja ansiolta.

(Minä vaivainen...)

luterilaisessa teologiassa on kasteteologinen osa ja Kristus uudestisynnyttää meidät kasteessa...

 :)
Pienellä palkalla paikkaansa etsimässä

Poissa Jampe

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2205
Vs: Totinen kristillisyys
« Vastaus #49 : 10.01.10 - klo:17:53 »
Kielellistä saivartelua, joka pudottaa pohjan pois omalta arvolta ja ansiolta.



 :)

Oikeasti olen sitä mieltä, että sitä parempi, mitä hanakammin tartutaan  tuollaisiin asioihin, oli sitten saivartelua tai ei, koska liikaa ei tässä maailmassa voi koskaan tuoda esille sitä ettei ihmisen omilla teoilla ole mitään tekemistä armon, siunauksen tai pelastumisen kanssa. Parhaimmillaankin ihmisen teot ovat likainen, iljettävä ja repaleinen vaate. ja jos hän jotain hyödyllistä onnistuu vahingossa kerran elämänsä aikana tekemäänkin, se ei lähde hänestä itsestään vaan tapahtui joko vahingossa tai yliluonnollisessa johdatuksessa.

Yleensä herätysliikkeissä ei tarpeeksi korosteta tätä, eikä tarpeeksi hanakasti tartuta omavanhurskaisiin sanontoihin.  Jo puheenparressamme on paljon sellaista mikä juontaa juurensa omavanhurskaudesta vaikkei sitä niin miellettäisikään. Sentähden oikeastikin on hyvä ja hyödyllinen asia tarttua kipakasti jokaiseen  sanankäänteeseen tai ilmaisutapaan joka voi sisältää jonkinlaisen teko-opin siemenen. Lutherkin selitti juurta jaksian kaikki asiat loputtoman pitkillä ja perusteellisilla kirjoituksillaan ettei koko maan päältä löytyisi niin typerää ihmistä jolta asia jäisi ymmärtämättä, mutta silti hänestäkin ollaan tekemässä hyvin usein teko-opin kannattajaa. IHminen on siis taipuvainen ja ihmisen syntinen luonto on halukas löytämään joka paikasta omia ansioita. Mikä olisikaan makeampaa kuin ajatella että itsekin on jotain ansainnut?

Mitään muuta emme ole ansainneet kuin tässä ajassa keppiä selkään  ja tulevassa tulla käytetyksi polttiaineena helvetin tulessa, jos nyt meidän "ansioista" kerran puhutaan. Se on taivahan tosi! -ja joku vielä ilkeää puhua teoistaan tai aikeistaan... :icon_eek: Emme me oikeasti kuitenkaan mitään ole tehneet, yksikään meistä.
Elämä on ihmisen parasta aikaa -Matti Nykänen-

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11590
Vs: Totinen kristillisyys
« Vastaus #50 : 10.01.10 - klo:18:08 »
Jaa. Mielestäni on kaukana turhasta saivartelusta, olenko syntynyt vai synnytetty, ja jos Jumala on minut synnyttänyt uudesti niin siinä oli yhtäläisesti pienenpuoleinen rooli minulla kuin oli silloin kun äitini minut synnytti.  Nyt tiedän mitä seuraavalle kysyjälle vastaan ("Ystävä! Oletko uudestisyntynyt?").

Kuka muuten osaisi kertoa, mistä ja keneltä aln perin tämä uudestisyntymisoppi on lähtöisin, jossa ihminen "tekee vapaantahdonratkaisun Jumalan kutsuessa häntä kenties-sen-ainokaisen-kerran ja myöntyy ja siten uudestisyntyy"?  Uuspietismiä, tiedetään, mutta tarkemmin?  Opetettiin muuten minun rippikoulussani näin.  Emme lukeneet Katekismusta, perusteluna muistaakseni oli, ettei sitä ole saatavilla.  Tunneilla opetettiin kuitenkin sen sisältö lähes kokonaan, siis Vähän Katekismuksen. Harmi että se ikivanha muistiinpanovihko on kadonnut. Olisin mielelläni tarkistanut mitä siellä tästä on sitten tarkkaan ottaen opetettu  niillä tunneilla.
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa Pirska

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 6624
  • Vihaaja
Vs: Totinen kristillisyys
« Vastaus #51 : 10.01.10 - klo:18:24 »
Oikeasti olen sitä mieltä, että sitä parempi, mitä hanakammin tartutaan  tuollaisiin asioihin, oli sitten saivartelua tai ei, koska liikaa ei tässä maailmassa voi koskaan tuoda esille sitä ettei ihmisen omilla teoilla ole mitään tekemistä armon, siunauksen tai pelastumisen kanssa. Parhaimmillaankin ihmisen teot ovat likainen, iljettävä ja repaleinen vaate. ja jos hän jotain hyödyllistä onnistuu vahingossa kerran elämänsä aikana tekemäänkin, se ei lähde hänestä itsestään vaan tapahtui joko vahingossa tai yliluonnollisessa johdatuksessa.

Yleensä herätysliikkeissä ei tarpeeksi korosteta tätä, eikä tarpeeksi hanakasti tartuta omavanhurskaisiin sanontoihin.  Jo puheenparressamme on paljon sellaista mikä juontaa juurensa omavanhurskaudesta vaikkei sitä niin miellettäisikään. Sentähden oikeastikin on hyvä ja hyödyllinen asia tarttua kipakasti jokaiseen  sanankäänteeseen tai ilmaisutapaan joka voi sisältää jonkinlaisen teko-opin siemenen. Lutherkin selitti juurta jaksian kaikki asiat loputtoman pitkillä ja perusteellisilla kirjoituksillaan ettei koko maan päältä löytyisi niin typerää ihmistä jolta asia jäisi ymmärtämättä, mutta silti hänestäkin ollaan tekemässä hyvin usein teko-opin kannattajaa. IHminen on siis taipuvainen ja ihmisen syntinen luonto on halukas löytämään joka paikasta omia ansioita. Mikä olisikaan makeampaa kuin ajatella että itsekin on jotain ansainnut?

Mitään muuta emme ole ansainneet kuin tässä ajassa keppiä selkään  ja tulevassa tulla käytetyksi polttiaineena helvetin tulessa, jos nyt meidän "ansioista" kerran puhutaan. Se on taivahan tosi! -ja joku vielä ilkeää puhua teoistaan tai aikeistaan... :icon_eek: Emme me oikeasti kuitenkaan mitään ole tehneet, yksikään meistä.


No kuule körttiläisyydessä taatusti korostetaan tuota. Jos se jää jollekin epäselväksi, niin täytyy olla paksupäinen kaveri.

Minulle ovat vain körttivanhempani opettaneet myös, että täytyy elää ihmisiksi. Sitä vain on vaikea tuoda täällä foorumilla esiin, kun porukka joukolla käsittää sen (tahallaan väärin) niin, että vanhempani opettivat minut näin ansaitsemaan taivaspaikkani.
                                     
 
Vielä, Herra, kutsut meitä,
Vielä sanas saarnataan.

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11590
Vs: Totinen kristillisyys
« Vastaus #52 : 10.01.10 - klo:18:31 »
Tässä kohdin ymmärrän kyllä Pirskaa. Jos on itse saanut paljon anteeksi, ja joinakin aika kauhistuttavina hetkinä käsittää kuinka paljon, tai kuinka paljon on saamapuolella, on kai valmis antamaan lähimmäisille yhtä ja toista?  Älköön tätäkään luettako niin, että
a) pitäisi "rakkauden nimissä" olla hälyttämättä poliisia kun oven raosta ilmestyy yllättäen sorkkarauta
b) tämä olisi ylpeilemisen aihe. Sitä suoritettavaa jää joka tapauksessa yli, ja valuuttakin on toinen.
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa Jampe

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2205
Vs: Totinen kristillisyys
« Vastaus #53 : 11.01.10 - klo:16:09 »
Ei se riitä, että sanotaan pelastuksen tulevan yksin armosta, kaikki muukin tulee yksin armosta: jokapäiväinen leipä, siunaukset, johdatukset... kaikki! Ihan kaikki!



"Mitä sinulla on mitä et ole lahjaksi saanut?"

Niissä muissakin asioissa pitää olla yhtä haukkana! En tiedä käsitänkö vaan väärin, mutta minusta näyttää kuin körttiläisyyden polvella istuisi hyvässä turvassa hyvien tekojen piru jonka olemassaoloa suvaitaan paljon paremmin pelastuksen ansaitsemis-pirua kun se näyttää niin irvokkaalta että kaikki sen piruksi tuntevat.  Kas kun tekojen pirulla on kammatut hiukset ja siisti puku; se istuu polvella kuin pieni lapsikulta ja yllyttää siinä muistelemaan tehtyjä hyviä töitä ja puhumaan niistä muillekin. Jos ei niin puhutaan edes niiden "tärkeydestä", korostetaan oikein korostamalla sitä, niin kyllä se asia silläkin tulee ainakin osittain hoidetuksi...  Että heikompi osa tuntisi itsensä epäonnistuneeksi ja alkaisi mittaamaan tekojensa määrää unohtaen kaiken tulevan armosta ja vahvempi (omavanhurskaampi) osa tulisi itsehyvyydessään jälleen kerran tyydytetyksi ja saisi tuntea itsensä oikeaksi kristityksi.


Onko minulla vaan niin sameat silmät että näen väärin vai onko tämänkin foorumin aloituksista merkittävä osa puhumista "tekojen tärkeydestä"?
Elämä on ihmisen parasta aikaa -Matti Nykänen-

Poissa mies valaan vatsasta

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 690
    • Valokuvia
Vs: Totinen kristillisyys
« Vastaus #54 : 11.01.10 - klo:20:09 »
Ei se riitä, että sanotaan pelastuksen tulevan yksin armosta, kaikki muukin tulee yksin armosta: jokapäiväinen leipä, siunaukset, johdatukset... kaikki! Ihan kaikki!

"Mitä sinulla on mitä et ole lahjaksi saanut?"

Niissä muissakin asioissa pitää olla yhtä haukkana! En tiedä käsitänkö vaan väärin, mutta minusta näyttää kuin körttiläisyyden polvella istuisi hyvässä turvassa hyvien tekojen piru jonka olemassaoloa suvaitaan paljon paremmin pelastuksen ansaitsemis-pirua kun se näyttää niin irvokkaalta että kaikki sen piruksi tuntevat.  Kas kun tekojen pirulla on kammatut hiukset ja siisti puku; se istuu polvella kuin pieni lapsikulta ja yllyttää siinä muistelemaan tehtyjä hyviä töitä ja puhumaan niistä muillekin. Jos ei niin puhutaan edes niiden "tärkeydestä", korostetaan oikein korostamalla sitä, niin kyllä se asia silläkin tulee ainakin osittain hoidetuksi...  Että heikompi osa tuntisi itsensä epäonnistuneeksi ja alkaisi mittaamaan tekojensa määrää unohtaen kaiken tulevan armosta ja vahvempi (omavanhurskaampi) osa tulisi itsehyvyydessään jälleen kerran tyydytetyksi ja saisi tuntea itsensä oikeaksi kristityksi.


Onko minulla vaan niin sameat silmät että näen väärin vai onko tämänkin foorumin aloituksista merkittävä osa puhumista "tekojen tärkeydestä"?

Alpo Järvi kertoi kerran rippikouluryhmälle tarinaa: "Eräässä kirkossa oli kädetön Kristuksen kuva. Kirkkoa kunnostavat työmiehet olivat kirjoittaneet sen viereen: 'Minulla ei ole maailmassa muita käsiä kuin te.'"

Aki Kaurismäen elokuvassa "Mies vailla menneisyyttä" Pelastusarmeijan työntekijä sanoi: "Jumala kyllä huolehtii tuonpuoleisesta, mutta täällä on jokaisen autettava vähäsen."

En ymmärrä tätä puhettä "hyvien töiden pirusta": Ehken haluakaan ymmärtää oikein.
Vuorisaasrnassahan kehotetaan. "Tehkää toisille, niin kuin haluaisitte itsellenne tehtävän" ja "Rakasta Jumalaa koko sielustasi, ruumiistasi ja mielestäsi ja lähimmäistä niin kuin itseäsi."
En näe hyvää syytä miksi en yrittäisi käyttäytyä noin. Sen sijaan näen monta hyvää syytä käyttäytyä niin.

En usko, että sillä pelastusta saan. En tämän valmiimmaksi tule. Mutta voin tehdä omasta elämästäni helpompaa, tekemällä tekoja, jotka itse hyväksyn. Pyrin siis niin sanoakseni elämään "hyvällä omallatunnolla". Ei se tee kenestäkään yhtään sen vanhurskaampaa. Toivottavasti edes pikkuisen siedettävämmän lähimmäisen.

Minulla on edelleen (ehken hiukan naivi) uskomus, että hyvä ruokkii hyvää ja paha pahaa. Kun toimin oikein, ehkä minullekin ollaan joskus kohtuullisia. Jos ei olla, olen saanut sen hyödyn, jonka olen teollani halunnutkin, oman pienen sisäisen äänen hiljentymisen.

Siinä mielessä Kant on väärässä, että velvollisuudentunto nousee omasta nautinnon halusta. Toisaalta se ei tarkoita, että utilitaristit olisivat yhtään sen enempää oikeassa.

Ja onhan lähimmäisen rakkaus jollain tasolla ensisijaista. Kuinka voisin rakastaa Jumalaa, jos en rakasta vihollistani ja lähimmäistäni?
En Jumalasta tiedä, mutta itselläni voisi olla aika ristiriitainen olo, jos en edes yrittäisi.

Mutta tämähän on mitä pahinta itse kyhättyä vanhurskautta! Kappas kappas... Kuinkas se nyt näin pääsi käymään?  :eusa_think:
Ei mahda kestää kriittistä tarkastelua.  :003:

"Oma voimani eihä riitä, edes voimaa pyytämään..." (Sv 275)
Pienellä palkalla paikkaansa etsimässä

Poissa Salis

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4426
  • Körtti
Vs: Totinen kristillisyys
« Vastaus #55 : 11.01.10 - klo:20:25 »
Niissä muissakin asioissa pitää olla yhtä haukkana! En tiedä käsitänkö vaan väärin, mutta minusta näyttää kuin körttiläisyyden polvella istuisi hyvässä turvassa hyvien tekojen piru jonka olemassaoloa suvaitaan paljon paremmin pelastuksen ansaitsemis-pirua kun se näyttää niin irvokkaalta että kaikki sen piruksi tuntevat.  Kas kun tekojen pirulla on kammatut hiukset ja siisti puku; se istuu polvella kuin pieni lapsikulta ja yllyttää siinä muistelemaan tehtyjä hyviä töitä ja puhumaan niistä muillekin. Jos ei niin puhutaan edes niiden "tärkeydestä", korostetaan oikein korostamalla sitä, niin kyllä se asia silläkin tulee ainakin osittain hoidetuksi...  Että heikompi osa tuntisi itsensä epäonnistuneeksi ja alkaisi mittaamaan tekojensa määrää unohtaen kaiken tulevan armosta ja vahvempi (omavanhurskaampi) osa tulisi itsehyvyydessään jälleen kerran tyydytetyksi ja saisi tuntea itsensä oikeaksi kristityksi.


Mielestäni suurin piru on kuitenkin kirkasotsaisuus, jolla vaaditaan yhden ainoan ja tiukan opin hyväksymistä.
Siksi en väheksyisi hyvien tekojen tekemistä vaikkei niillä pelastukaan. Kristinuskon ytimenä on rakkaus. Jos ei ole rakkautta ei ole uskoa. Jos ei ole rakkautta, ei ole myöskään hyviä tekoja. Rakkaudesta on hyvät teot tehtävä. Kysymys ei ole hyvien tekojen tekemisestä itsensä nostamiseksi vaan uskoon liittyvästä pyytettömästä rakkaudesta. Ei siis olla niin opillisia. Annetaan armo niille, jotka näkevät uskon ytimenä rakkauden.

Ja mitä uudestisyntymiseen tulee, korostetaan siinä ensi sijassa Kristuksen sovitustyötä.

Tiedättehän, että meidät kaikki Kristukseen Jeesukseen kastetut on kastettu hänen kuolemaansa. Näin meidät kasteessa annettiin kuolemaan ja haudattiin yhdessä hänen kanssaan, jotta mekin alkaisimme elää uutta elämää, niin kuin Kristus Isän kirkkauden voimalla herätettiin kuolleista. Jos kerran yhtäläinen kuolema on liittänyt meidät yhteen hänen kanssaan, me myös nousemme kuolleista niin kuin hän.

Ja näin:

Mutta kun Jumalan, meidän pelastajamme, hyvyys ja rakkaus ihmisiä kohtaan tuli näkyviin, hän pelasti meidät, ei meidän hurskaiden tekojemme tähden, vaan pelkästä armosta. Hän pelasti meidät pesemällä meidät puhtaiksi, niin että synnyimme uudesti ja Pyhä Henki uudisti meidät.

Ja näin:

Jeesus vastasi hänelle: "Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny uudesti, ylhäältä, hän ei pääse näkemään Jumalan valtakuntaa."

Ja näin:

Mikä on syntynyt lihasta, on lihaa, mikä on syntynyt Hengestä, on henkeä. Älä kummeksu sitä, että sanoin sinulle: 'Teidän täytyy syntyä uudesti.' Tuuli* puhaltaa missä tahtoo. Sinä kuulet sen huminan, mutta et tiedä, mistä se tulee ja minne se menee. Samoin on jokaisen Hengestä (tuulesta) syntyneen laita."

Ja näin:

Mutta kun Jumalan, meidän pelastajamme, hyvyys ja rakkaus ihmisiä kohtaan tuli näkyviin, hän pelasti meidät, ei meidän hurskaiden tekojemme tähden, vaan pelkästä armosta. Hän pelasti meidät pesemällä meidät puhtaiksi, niin että synnyimme uudesti ja Pyhä Henki uudisti meidät.

Acta, non verba.

Poissa Pirska

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 6624
  • Vihaaja
Vs: Totinen kristillisyys
« Vastaus #56 : 11.01.10 - klo:22:28 »
Ei se riitä, että sanotaan pelastuksen tulevan yksin armosta, kaikki muukin tulee yksin armosta: jokapäiväinen leipä, siunaukset, johdatukset... kaikki! Ihan kaikki!



"Mitä sinulla on mitä et ole lahjaksi saanut?"

Niissä muissakin asioissa pitää olla yhtä haukkana! En tiedä käsitänkö vaan väärin, mutta minusta näyttää kuin körttiläisyyden polvella istuisi hyvässä turvassa hyvien tekojen piru jonka olemassaoloa suvaitaan paljon paremmin pelastuksen ansaitsemis-pirua kun se näyttää niin irvokkaalta että kaikki sen piruksi tuntevat.  Kas kun tekojen pirulla on kammatut hiukset ja siisti puku; se istuu polvella kuin pieni lapsikulta ja yllyttää siinä muistelemaan tehtyjä hyviä töitä ja puhumaan niistä muillekin. Jos ei niin puhutaan edes niiden "tärkeydestä", korostetaan oikein korostamalla sitä, niin kyllä se asia silläkin tulee ainakin osittain hoidetuksi...  Että heikompi osa tuntisi itsensä epäonnistuneeksi ja alkaisi mittaamaan tekojensa määrää unohtaen kaiken tulevan armosta ja vahvempi (omavanhurskaampi) osa tulisi itsehyvyydessään jälleen kerran tyydytetyksi ja saisi tuntea itsensä oikeaksi kristityksi.


Onko minulla vaan niin sameat silmät että näen väärin vai onko tämänkin foorumin aloituksista merkittävä osa puhumista "tekojen tärkeydestä"?

Kyllä Sinulla, Jampe, on sameat silmät tämän asian suhteen. Jos et todellakaan kärsi kuulla yhtään mitään "tekojen tärkeydestä", niin näet todella väärin.   
Vielä, Herra, kutsut meitä,
Vielä sanas saarnataan.

Poissa Pirska

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 6624
  • Vihaaja
Vs: Totinen kristillisyys
« Vastaus #57 : 11.01.10 - klo:22:36 »
Mielestäni suurin piru on kuitenkin kirkasotsaisuus, jolla vaaditaan yhden ainoan ja tiukan opin hyväksymistä.
Siksi en väheksyisi hyvien tekojen tekemistä vaikkei niillä pelastukaan. Kristinuskon ytimenä on rakkaus. Jos ei ole rakkautta ei ole uskoa. Jos ei ole rakkautta, ei ole myöskään hyviä tekoja. Rakkaudesta on hyvät teot tehtävä. Kysymys ei ole hyvien tekojen tekemisestä itsensä nostamiseksi vaan uskoon liittyvästä pyytettömästä rakkaudesta. Ei siis olla niin opillisia. Annetaan armo niille, jotka näkevät uskon ytimenä rakkauden.

Ja mitä uudestisyntymiseen tulee, korostetaan siinä ensi sijassa Kristuksen sovitustyötä.

Tiedättehän, että meidät kaikki Kristukseen Jeesukseen kastetut on kastettu hänen kuolemaansa. Näin meidät kasteessa annettiin kuolemaan ja haudattiin yhdessä hänen kanssaan, jotta mekin alkaisimme elää uutta elämää, niin kuin Kristus Isän kirkkauden voimalla herätettiin kuolleista. Jos kerran yhtäläinen kuolema on liittänyt meidät yhteen hänen kanssaan, me myös nousemme kuolleista niin kuin hän.

Ja näin:

Mutta kun Jumalan, meidän pelastajamme, hyvyys ja rakkaus ihmisiä kohtaan tuli näkyviin, hän pelasti meidät, ei meidän hurskaiden tekojemme tähden, vaan pelkästä armosta. Hän pelasti meidät pesemällä meidät puhtaiksi, niin että synnyimme uudesti ja Pyhä Henki uudisti meidät.

Ja näin:

Jeesus vastasi hänelle: "Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny uudesti, ylhäältä, hän ei pääse näkemään Jumalan valtakuntaa."

Ja näin:

Mikä on syntynyt lihasta, on lihaa, mikä on syntynyt Hengestä, on henkeä. Älä kummeksu sitä, että sanoin sinulle: 'Teidän täytyy syntyä uudesti.' Tuuli* puhaltaa missä tahtoo. Sinä kuulet sen huminan, mutta et tiedä, mistä se tulee ja minne se menee. Samoin on jokaisen Hengestä (tuulesta) syntyneen laita."

Ja näin:

Mutta kun Jumalan, meidän pelastajamme, hyvyys ja rakkaus ihmisiä kohtaan tuli näkyviin, hän pelasti meidät, ei meidän hurskaiden tekojemme tähden, vaan pelkästä armosta. Hän pelasti meidät pesemällä meidät puhtaiksi, niin että synnyimme uudesti ja Pyhä Henki uudisti meidät.



Hyvä Salis, juuri näin.
Vielä, Herra, kutsut meitä,
Vielä sanas saarnataan.

Poissa seppos

  • Ylläpitäjä
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 16862
    • http://www.samila.1g.fi
Vs: Totinen kristillisyys
« Vastaus #58 : 11.01.10 - klo:22:42 »
Täytyy muistuttaa, että tässä ja kaikissa muissa ketjuissa mielipiteet ovat kirjoittajien henkilökohtaisia eikä foorumilla ole mitään osuutta tai vastuuta niihin.
Jumala on arjessa
Tekno- ei teologi

Poissa hippiäinen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2055
Vs: Totinen kristillisyys
« Vastaus #59 : 11.01.10 - klo:22:46 »
Täytyy muistuttaa, että tässä ja kaikissa muissa ketjuissa mielipiteet ovat kirjoittajien henkilökohtaisia eikä foorumilla ole mitään osuutta tai vastuuta niihin.

seppos, eikös tuo ylläoleva voisi olla jo foorumin etusivulla, ei välttämättä osu silmiiin jonkun ketjun keskeltä.
"Kun oma pohja vajoaa, Niin armo yhä kannattaa. Sen päällä, niin kuin kallion, Minulla turvapaikka on."
(SV 113:7)