Onko körttiläiset rakastettu kuoliaaksi?

[seppos]

Helsingin Sanomien väittämän mukaan körttiläiset ovat kirkon kivijalka. Kuitenkin samaan aikaan olemme menettäneet asemiamme kentällä erittäin paljon. Onko suopealla suhtautumisella meidät syleilty heikoiksi vai pitikö näin käydäkkin?

[minttu]

Tarkennatko hieman kysymystä, niin palstamme viisaat osaavat antaa sinulle jä-sen-nel-ty-jä vastauksia! Mihin Hesarin juttuun viittaat, ja mitä siinä tarkemmin ottaen sanottiin (oletan, että ei ollut yhden virkkeen journalismin riemuvoitto)?

Mitä asemia körteillä on kirkossa? Onko käynnissä jokin taistelu sieluista? Vai rahasta? Vai sananvallasta opin asioissa?

Ymmärränkö oikein, jos tulkitsen kantasi seuraavasti: körttien kuuluu olla piikkinä lihassa muulle yhteiskunnalle ja kirkolle?

[seppos]

Hesarin juttu (23.1.2005) oli koko sivun juttu kirkon hengellisistä liikkeistä ja niiden positioitumisesta nelikenttänalyysissä. Poimin tahallani vain tuon yhden lauseen. Juttu oli siis koko sivun A1 mittainen, joten se on iso tänne kopioitavaksi.

Kun puhun asemista tarkoitan jäsenmäärää (aktiivista kannattajajoukkoa)ja sen avulla asemoitumista muihin liikkeisiin. Esimerkiksi täällä etelässä on suunnattomasti körttijuuret omaavia varttuneita, mutta väriä ei tohdita näyttää.

Kyllä nykyistä pikkuisen piikkisempiä voisi olla hyvä vaihtoehto. Kysymys kuitenkin oli onko meidät sietämällä ja syleilemällä toisten toimesta hirtetty.

[Satunnainen Etsijä]

Uskaltaako tähän nyt mitään kirjoittaa, kun tuolla edellä povattiin "palstan viisaiden" vastauksia saapuviksi. Tässä nyt olisi kuitenkin yksi ei-ollenkaan-jäsen_nel-ty.

Mahtaisiko olla, jotta herännäisyys on muita herätysliikkeitä onnistuneemmin "soluttautunut" / "vedetty" (valitkaa itse) sisälle kirkkoon niin, että sillä ei enää ole samalla lailla omaa kirkon äänestä poikkeavaa ääntä kuin aiemmin. Kirkon ääni saatta jopa jonkun korvaan kuulostaa liiankin heränneeltä. Onko kirkko kenties jo niin herännyt, että sen jäsenyys "riittää" heränneelle?

Herännäisyys ei myöskään ole ainakaan minulle näyttäytynyt herätysliikkeenä siinä mielessä, että se aktiivisesti kutsuisi uusia ihmisiä vaikutuspiiriinsä. Kun parikymmentä vuotta sitten (Huh, onko siitä jo noin kauan?) hengailin körtti-ihmisten porukoissa, tuli minulle jotenkin sellainen olo, että herännäisyys oli lähinnä jotakin - sanoisinko - perinnöllistä eikä kukaan edes tuntunut ajattelavan kutsua liepeillä pyörijää syvällisemmin mukaan, vaikka mukavaa joukkoa olivat ja ovat. Liikkeen ylläpito runsaasti lisääntymällä kun ei taida körttiläiseen oppiin kuulua, niin ilman seuratuvan ovien hyvinkin aktiivista aukipitämistä väki käy vähitellen väistämättä vähiin.

Yksi ongelma herännäisyyden kannalta saattaa olla tämä valtakunnan politiikka koota kaikki kehä kolmosen sisäpuolelle. Körtille "kaupunkiin" muutto ei ole tainnut ollut ongelma, körttiläisyydelle ehkä sitäkin suurempi?

Vähän olen väärä henkilö näitä pohdiskelemaan, mutta tällaista tänään.

[Juho A.]

Kun parikymmentä vuotta sitten (Huh, onko siitä jo noin kauan?) hengailin körtti-ihmisten porukoissa, tuli minulle jotenkin sellainen olo, että herännäisyys oli lähinnä jotakin - sanoisinko - perinnöllistä eikä kukaan edes tuntunut ajattelavan kutsua liepeillä pyörijää syvällisemmin mukaan, vaikka mukavaa joukkoa olivat ja ovat.

Sama vaivaa minusta Hy:tä vieläkin, ehkä liika kuppikuntaista :/

[juhani]

minä olen samaa mieltä... körttiläisyys on uppo-outoa, rationaalisen kristinuskon näkymästä, körttiläisyyden kanssa ei uskalleta tehdä töitä muiden herätysliikkeiden kanssa, se on se pelko sieltä,  minulla oli edesmenneen pakanallisen etiikan ja uskonnonfilosofian körttiprofessorin lausuma, että jos te teette "matkasaarnaajat" (tai muutkin) körttiläisyydelle sen, että kaikki suomalaiset rupeaisivat körttiuskontoa hoitelemaan... körttifirma lopettaisi toimintansa

[Kristian]

Mahtaisiko olla, jotta herännäisyys on muita herätysliikkeitä onnistuneemmin "soluttautunut" / "vedetty" (valitkaa itse) sisälle kirkkoon niin, että sillä ei enää ole samalla lailla omaa kirkon äänestä poikkeavaa ääntä kuin aiemmin. Kirkon ääni saatta jopa jonkun korvaan kuulostaa liiankin heränneeltä. Onko kirkko kenties jo niin herännyt, että sen jäsenyys "riittää" heränneelle?

Saattaa olla näin. Ainakin meidän seurakunnassa nuorisopappi on körtti ja nuorisotyöntekijätkin ainakin jonkin verran...

Herännäisyys ei myöskään ole ainakaan minulle näyttäytynyt herätysliikkeenä siinä mielessä, että se aktiivisesti kutsuisi uusia ihmisiä vaikutuspiiriinsä. Kun parikymmentä vuotta sitten (Huh, onko siitä jo noin kauan?) hengailin körtti-ihmisten porukoissa, tuli minulle jotenkin sellainen olo, että herännäisyys oli lähinnä jotakin - sanoisinko - perinnöllistä eikä kukaan edes tuntunut ajattelavan kutsua liepeillä pyörijää syvällisemmin mukaan, vaikka mukavaa joukkoa olivat ja ovat.

Minä en ainakaan ole kokenut näin. Minusta tuli körtti vasta noin vuosi sitten, jolloin kävin elämäni ensimmäisissä seuroissa. Minut on ainakin hyväksytty hyvin mukaan körttipiireihin. Kiitos siitä kaikille.

[PekkaV]

Helsingin Sanomien väittämän mukaan körttiläiset ovat kirkon kivijalka. Kuitenkin samaan aikaan olemme menettäneet asemiamme kentällä erittäin paljon. Onko suopealla suhtautumisella meidät syleilty heikoiksi vai pitikö näin käydäkkin?

Tarkennatko hieman kysymystä, niin palstamme viisaat osaavat antaa sinulle jä-sen-nel-ty-jä vastauksia! Mihin Hesarin juttuun viittaat, ja mitä siinä tarkemmin ottaen sanottiin (oletan, että ei ollut yhden virkkeen journalismin riemuvoitto)?

Mitä asemia körteillä on kirkossa? Onko käynnissä jokin taistelu sieluista? Vai rahasta? Vai sananvallasta opin asioissa?

Ymmärränkö oikein, jos tulkitsen kantasi seuraavasti: körttien kuuluu olla piikkinä lihassa muulle yhteiskunnalle ja kirkolle?

Hesarin juttu (23.1.2005) oli koko sivun juttu kirkon hengellisistä liikkeistä ja niiden positioitumisesta nelikenttänalyysissä. Poimin tahallani vain tuon yhden lauseen. Juttu oli siis koko sivun A1 mittainen, joten se on iso tänne kopioitavaksi.

Kun puhun asemista tarkoitan jäsenmäärää (aktiivista kannattajajoukkoa)ja sen avulla asemoitumista muihin liikkeisiin. Esimerkiksi täällä etelässä on suunnattomasti körttijuuret omaavia varttuneita, mutta väriä ei tohdita näyttää.

Kyllä nykyistä pikkuisen piikkisempiä voisi olla hyvä vaihtoehto. Kysymys kuitenkin oli onko meidät sietämällä ja syleilemällä toisten toimesta hirtetty.

Ei. Vahva pysyy syleilemättäkin. Sitä paitsi tiedetään kansan haluavat voimakasta joht(oa)ajaa.
No, itsekritiikkikin on paikallaan, ja se vahvistaa entisestään. Palvelijan asenne tuottaa johtajuutta. Opiskelu on perinteisesti ollut keskitien kulkijoiden punaisena lankana. Ilman opiskelua valta on fasismia.