ortodoksista körtiksi??

[RailiM]

Nyt tarvitaan apuja! Erosin luterilaisesta kirkosta 18-vuotiaana sen ajan (1971)ja  tyylin mukaisesti. Liityin ortodoksieen kirkkoon 50-vuotiaana.  Minuun vetosi ortodoksiuudessa se, että se korostaa voimakkaasti ihmisen vapaata tahtoa, joka on Jumalan lahja ja joka tuo mukanaan myös vastuuta. Olen allerginen käännyttämiselle ja velvollisuudelle käännyttää. Siinä toinen syy ortodoksiseen kirkkoon liittymisellä. Tottakai myös vuosisatojen traditio kirkonmenoissa antoi turvallisuudentunteen. Vaikka maailma ympärillä kaatuisi, Kirkko pysyy. Satun asumaan pienellä paikkakunnalla ja koen ort. seurakunnan minua hylkiväksi, pappi mukaanlukien. En viitsi tästä enempää, koska en pidä mollaamisesta. Kaipuu Jumalan luo on kuitenkin kova.Koen myös hyvin ikävänä ja vääränä, että kun minulle tulee ehtoollisen ja liturgian kaipuu, en voi mennä levollisin mielin omaan kotikirkkooni. En yksinkertaisesti ole niin vahva, että kykenisin sulkemaan pois sen sosiaalisen paineen, minkä Kirkkoon meno tuo. Katson jopa jonkinlaiseski kiusaamiseksi sen puhumattomuuden ja ohikatsomisen, jota siellä koen.
Pikkutyttönä Pohjois-Savon perukoilla ei ollut muita juhlia kuin seurat silloin tällöin taloissa. Nyt kun muistelen, nehän olivat körttiseuroja.
Olisokohan tämä yhteisö minulle parempi? Jumala ja Kolmiyhteys on kumminkin yhteinen. Luulenpa myös, että körttiläisyys on suvaitsevampi kuin ortodoksisuus.
Mitähän tämän Jumalásian kanssa oikein tekisi???

[Pena]

Viimeiseen kysymykseesi körttiläinen vastaus taitaa olla: Odota kärsivällisesti, Jumala tekee aikanaan. Sitä ennen voit käydä seuroissa veisaamassa Siionia ja kirkossasi osallistumassa palveluksiin niin paljon kuin parhaaksi koet. Kristuksen tapaat kummassakin paikassa.

[PekkaV]

Olet sydämellisesti tervetullut. Viihdy seurassamme. Saat täällä linkkejä ja ystävän tukea.

Haluan tervehtiä Sinua Raamatun säkeellä "Autuaita ovat kärsivälliset". Sillä sitä me kaikki tarvitsemme, kärsivällisyyttä. Jumalan aika on toinen kuin ihmisen aika. Herra tekee työtään, vaikka emme jaksaisi rukoilla. Silloin voimme huoata hänen puoleensa. Mutta jos emme jaksa sitäkään, sairastakaamme Herralle. Hän on armollinen ja pitää lapsistaan huolen. Totisesti näin on tapahtuva.

Tervetuloa!

[Atanasia]

Tervetuloa RailiM,

tännekin varmasti mahtuu  

kuuntele sydämen ääntä.

[Johannes]

Moi! Ikävä, että olet saanut tuollaisen kokemuksen omasta seurakunnastasi. Tosin se ei liene kovin tavatonta. Itse olen toisinaan käynyt ortodoksisissa tilaisuuksissa, ja tulee tiettyjen pappien aikaan sama tunne, että olen joskus hieman ulkopuolinen. Sama tunne tulee, kun menen Kuopiossa ihan luterilaisiin jumalanpalveluksiin. En ole kotoisin täältä ja tunnen itseni ulkopuoliseksi, vaikkei kukaan sitä suoraan sanokaan. Sen takia käyn mieluummin lähetysilloissa ym. joissa tunnen ihmiset ja tunnen yhteenkuuluvuutta. Tuo sisäpiiri seurakunnassa on tietysti vähän ikävä, mutta uskoisin, että kun tarpeeksi monta kertaa käy peräjälkeen, niin eiköhän ne siitä huomaa, että sinäkin kuulut sisäpiiriin. Itseni pitäisi ehkä vain käydä tarpeeksi monta kertaa Kuopiossa jumalanpalveluksissa luterilaisessa kirkossa. En ihmettele, jos ihmiset opiskelujen myötä eroavat kirkosta, jos he tuntevat samoin kuin minä.

Mitä tähän foorumiin tulee, niin on täällä ymmärtääkseni joitakin ortodokseja. Hienoa, kun on eri kristillisiä uskontokuntia edustavia ihmisiä. Heillä on kaikilla vähän erilainen näkökulma asioihin.

[Kalistaja]

Perheessämme on kolme ortodoksia ja yksi körttiläinen. Ikään kuin vuorotteluperiaatteella olemme käyneet ortodoksisessa jumalanpalveluksessa ja herännäisseuroissa. Tuo käytäntö jatkuu.

 Ulkoisesti ortodoksisuudessa ja herännäisyydessä on eroa, sisäisesti ei ehkä kovinkaan paljon. Tuo tuli selväksi ortodoksien ja körttien yhteisseminaarissa Aholansaaressa muutama vuosi sitten. Saaresta Hengelliseen Kuukauslehteen laadittua raporttia lukiessamme nyökyttelimme molemmat nahkaista päätietokonettamme, vaimoni ja minä. Molemmille tuntuivat aikaintakaisesti tutuilta tietyt HK:ssa tuolloin tuossa saariseminaari-jutussa olleet asiat. :lol:

[Atanasia]

Kalistaja:

Ulkoisesti ortodoksisuudessa ja herännäisyydessä on eroa, sisäisesti ei ehkä kovinkaan paljon

Näin juuri minäkin asian koen.
Ort.kirkkoon liittyneenä ent.a-Teistina, jonka jalat syvällä körttiläisessä muhevassa maassa.

[Atanasia]

Tulin just liturgiasta ja sen yhteydessä yksi ihminen liitettiin kirkkoomme.
Siinä tuli mieleen myös oma liittymiseni ja ajatukset ketjuuntuivat myös
tänne körtttifoorumille ja RailiK:n.

Minun tutustumiseni kirkkoomme kävi näin:
pyörin  kirkossamme pitkin seiniä ikonien väliin sulautuneena ja ihmetellen,
vigilioissa, liturgioissa ja seurakunnan kahvituksissa ja "opintoilloissa"
noin kaksi vuotta ennenkuin liityin.

Ja olin/olen onnellinen, ettei kukaan tullut tekemään tuttavuutta vaan
sain olla rauhassa. Mutta tiesin(mm.katseista ja hymyistä), että olin tervetullut ja
että milloin vain olin itse valmis, minut otetaan ilomielin vastaan.

Koin helpotusta rauhaanjättämisestä.

Kerran kyllä eräässä iltatilaisuudessa isä Markus sanoi jotain ystävällistä ja kivaa,
että oli minun olemassaoloni kyllä huomannut ja toivotti tervetulleeksi (siis siihen tilaisuuteen, vaikken ollutkaan srkn jäsen)
minkäänlaista tyrkyttämistä tai käännyttämistä liittyä seurakuntaan
ei todellakaan ole (joku voi ehkä kokea sen, ettei häntä tänne kaivata?)

Sitten kun olin ajatellut liittyä,
sain vielä kuukausia harkitsemisaikaa.

Varmaan omalla olemuksellani viestitin, että haluan olla rauhassa.

Uskon, että jos olisin viestinyt, että tahdon kontaktia ja seuraa,
 niin sitä olisin varmasti saanut.
Mutta siinä vaiheessa halusin vain olla.

Ihmisten tarpeet ovat tietysti erilaisia.
Harmi, ettei RailiKn tarpeisiin ole vastattu. :cry:
Mutta ihmiset eivät välttämättä osaa lukea oikein,
mitä toinen halajaa. Pitäiskö vain yrittää aktiivisemmin?

Hyvää pyhäpäivää kaikille!

[Pena]

Atanasian kertomus vastaa käsitystäni myös ortodoksisesta lähetystyöstä. Se toimii usein niin, että jonnekin Absurdistaniin rakennetaan kirkko ja aloitetaan siinä säännöllinen jumalanpalveluselämä. Uteliaita töllistelijöitä suvaitaan, mutta ei mitenkään houkutella. Kyselijöiden anetaan ymmärtää, että opin tie on pitkä ja kilvoitus raskasta. Tottahan tällainen alkaa kummasti kiinnostaa ja seurakunta kasvaa, vaikka papisto kuinka toppuuttelisi.
Minua tällainen lähestymistapa viehättää enemmän kuin evankelistasankareitten Missiot tuhansille maailman jalkapallokentillä.

[juhani]

...kyllä lahtoo kansaa jalkapallokentällä

[seppos]

...kyllä lahtoo kansaa jalkapallokentällä

Siis tarkoitat tulla höynäytetyiksi. Billy Graham kertoi omina juttuinaan vanhoja Valittujen palojen tarinoita Helsingin stadionilla ja minua yökötti. Olin sattunut lukemaan samat jutut koskien toisia henkilöitä samana suven mökin puuceessä missä on mahtava kokoelma Valitut palat lehteä. Kaikki oli tietysti puheen kirjoittajien syytä. Toiste minua ei sinne saatu.

[tosikkoko]

Atanasian kertomus vastaa käsitystäni myös ortodoksisesta lähetystyöstä. Se toimii usein niin, että jonnekin Absurdistaniin rakennetaan kirkko ja aloitetaan siinä säännöllinen jumalanpalveluselämä. Uteliaita töllistelijöitä suvaitaan, mutta ei mitenkään houkutella. Kyselijöiden anetaan ymmärtää, että opin tie on pitkä ja kilvoitus raskasta. Tottahan tällainen alkaa kummasti kiinnostaa ja seurakunta kasvaa, vaikka papisto kuinka toppuuttelisi.
Minua tällainen lähestymistapa viehättää enemmän kuin evankelistasankareitten Missiot tuhansille maailman jalkapallokentillä.

tämä kuulostaa hienolta ja myös hyvin körttiläiseltä tavalta, tosin en tiedä toimiiko tuo kasvu seurojen kanssa. toki yksi on äärettömän paljon enemmän kuin nolla.

Mutta jos olisin lähettinä samaisessa Absurdistanissa, niin ihmisluonto saattaisi vaikuttaa siten, että alkaisin "houkuttelemaan" absurdistanilaisia. ehkä kutsuisin heitä paikalliselle jalkapallokentälle.

[tosikkoko]

...kyllä lahtoo kansaa jalkapallokentällä

Siis tarkoitat tulla höynäytetyiksi. Billy Graham kertoi omina juttuinaan vanhoja Valittujen palojen tarinoita Helsingin stadionilla ja minua yökötti. Olin sattunut lukemaan samat jutut koskien toisia henkilöitä samana suven mökin puuceessä missä on mahtava kokoelma Valitut palat lehteä. Kaikki oli tietysti puheen kirjoittajien syytä. Toiste minua ei sinne saatu.

anteeksi etukäteen, mutta ihmettelen kyllä näitä kommentteja. Jos joku körttipuhuja tekisi saman kamalan yököttävän virheen, niin lopettaisitko seuroissa käymisen? vai onko BillyG jne yleistä riistaa, joita saa aina "puukottaa"? :mad:

(ei, en ole billy-fani mutta tokkopa hän nyt niin höynäyttäjä on)

Vastauksena kysymykseesi on, jos kalliisti maksettu pääpuja tekee tuon lopetan heti hänen  tilaisuuksissaan käynnin. Jos joku tavallinen seurapuhuja (palkaton) kämmää, niin voin omata riittävästi anteeksiantoa. Tässä tapauksessa ei ollut kyse yhdestä puheesta vaan kahdesta perättäisestä ja molemmissa sama juttu. Muistan ne puheet vieläkin eli ne tekivät pysyvän (negatiivisen) vaikutuksen. Siteerata saa muttei varastaa koko puhetta.

[Liina]

...kyllä lahtoo kansaa jalkapallokentällä

Siis tarkoitat tulla höynäytetyiksi. Billy Graham kertoi omina juttuinaan vanhoja Valittujen palojen tarinoita Helsingin stadionilla ja minua yökötti. Olin sattunut lukemaan samat jutut koskien toisia henkilöitä samana suven mökin puuceessä missä on mahtava kokoelma Valitut palat lehteä. Kaikki oli tietysti puheen kirjoittajien syytä. Toiste minua ei sinne saatu.

Veikkaan että tuo on ihan tavallista jenkkityyliä eli siinä kulttuurissa ihan hyväksyttävää ja jopa suositeltavaa plagiointia. Siellähän julkaistaan puhujlle erityisiä anekdoottikirjojakin, joista voi sitten valita sopivia tarinoita eri tilanteisiin. Jonkun pitäisi valistaa, että eurooppalaisiin tuo tyyli ei ihan iske.

Mieleen tuli tosielämän tarina: ikivanhan (silloin jo yli 90-v.) isäpuoleni oli määrä pitää esitelmä alansa konferenssissa. Sen hän tekikin, mutta ilman muistiinpanoja ja laina-anekdootteja. Kun amerikkalaiset kollegat näkivät, ettei hänellä ollut papereita tukenaan, he luulivat, että hän on lopullisesti höperöitynyt. Hämmästys oli perin suuri, kun vanhus puhuikin selkeästi, hauskasti, viisaasti ja oppineesti. (Hän oli toki kirjoittanut esitelmänsä etukäteen, mutta harjoitellut sen huolella. Improvisoiniinkin oli varaa, koska hän tiesi, mistä puhui.)

[vaivainen mato]

Ortodoksisessa uskonnossa ja körttiläisyydessä on tiettyjä yhtäläisyyksiä, mystiikkaa. Erojakin on, mutta onko ne oleellisia?
Paavo Ruotsalainen onkin  sanonut Ilomantsin Huhuksen kyläkauppiaann jälkeläisen kertoman mukaan: 'Muoto ei ole tärkeää, tärkeää on kristityn sisäinen valmius'
Heitän kysymyksen: 'Onko tarpeellista vaihtaa kirkkokuntaa, koska sama Jumala tekee työtään molemmissa kirkkokunnissa'.
   Ortodoksinen kirkko on meidän toinen kansankirkkomme.