Utsjoen kirkkoherra Arto Seppänen on aikaansaanut väitöskirjan, jonka mukaan ketään ei voi perustuslain mukaan pakottaa harjoittamaan uskontoa vakaumuksensa vastaisesti.
Täytyy sanoa, että Seppäsen ensisijainen perustelu on hataralla pohjalla. Perustelu ontuu lähinnä siksi, että Seppänen tukeutuu perustuslain yksittäisiin kohtii niin, että hänen väitteensä on ristiriidassa koko perustuslain kanssa.
Voiko oikeusjärjestykseen perustuvassa yhteiskunnassa olla oikeus harjoittaa sellaista uskonnollista vakaumusta, jonka on ristiriidassa perustuslain kanssa? Mielestäni ei.
Perustuslain 6 pykälän mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Seppänen perustaaa näkemyksensä perustuslain 11 pykälään, jonka mukaan kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen. Tästä Seppäsen pitäisi tehdä aivan päinvastainen johtopäätös kuin väitöskirjassa: Hänen pitäisi erota ev.lut kirkosta, jotta voi toimia omantuntonsa mukaisesti.
Seppäsen sanoo, ettei kirkko-oikeus menettää merkityksensä, kun kirkkolaissa mainittu papin virkaa tulkitaan ensisijassa virkamieslainsäädännön näkökulmasta. Hän on tässä asiassa väärässä. Kirkko toimii suomalaisessa yhteiskunnassa ja kirkon on noudatettava Suomen lainsäädäntöä, etenkin perustuslakia. Perustuslaki velvoittaa kaikki kansalaisia, yrityksiä, laitoksia ja organisaatiota riippumatta niiden arvoista.