Saako laittaa takautuvasti aiheen...
Sunnuntaina meidän Helmi Elina juhanilaisittain ilmaistuna tuli uskoon! Kastejuhlassa veisattiin SV 199 (Lahjoita, Herra, perheisiimme), SV 200 (Jeesus, auta lapsiani) ja SV 202 (Jumala maan ja taivaan loi), joista viimeisimmässä onkin eteenpäin viittaavasti jouluvirren sävel (Me lapset pienet riennämme). Oli upea kokemus saada kastaa oma lapsi ja selvitä siitä vieläpä jokseenkin itkemättä, vaikkakin liikuttuneena.
Yhtenä Raamatun tekstinä luettiin kuluneen vuoden oma voimalauseeni, joka sekin adventin hengessä viittaa odotukseen ja tulemiseen:
"Rakkaat ystävät, jo nyt me olemme Jumalan lapsia, mutta vielä ei ole käynyt ilmi, mitä meistä tulee." (1. Joh. 3:2)
Hirmu mukavat juhlat ja päivänsankari oli aivan säteilevä, kuten asiaan kuuluukin.