Tämä asia on ehkä aivan käsittämätön joka ei ole sitä itse kokenut. Eikä se ole vain yksi ja ainutkertainen kokemus, vaan elämä Kristuksen kanssa, aina.
Olen tästä maininnut, ja tunnen sen, mutta selittäminen on vaikeaa.
Se on jotakin sellaista jota ei minussa, minun lihallisessa luonnossani, ole eikä ole ollut. Siksi sen voi erottaa kun on päässyt sen yhteyteen.
Yritän kuvailla vajavaisesti kuitenkin.
Se on olemisen rauhaa irti omista ponnisteluista. Käsittämätön lämpö ja rakkaudentunne , (ei eros-rakkauden ) voitelee sisimpää kaikkea luotua kohtaan.
Toinen alue on ylhäältä ( niin uskon, koska minussa ei sitä ole ) annetut vastaukset ja tieto elämän eri alueille. Ei ole kirjaviisautta, se voi hyvin erottaa.
Se on hyväksymisen ja armahtamisen voitelu. Se muuttaa koko entisen elämän asenteet. Ja minua johdatetaan koko ajan.
Ja viimeisenä Hän on seisova multieni päällä-lohdutus.