koiran aamulehti
Nukkuu isäntä vielä. Nuuskin ja nuuskin yölliset tuoksut niin ihania on,
Koiran unta makaan ihanaa, valveilla yö on loputon.
Kuulen äänen hengityksen ja kun isäntä käännähtää,
nyt tiedän sen, hän kohta herää ja äännähtää.
Nuolaisu, koiran huomen pian. pian alkaa aamuinen retki,
Kahvin juotuaan on ulos menon hetki.
Tutut askareet ovat niin mieleen minun painuneet.
Ahh ulkona jotain tuulahtaa, rappusilla jo voin maailman tuoksut tunnistaa,
Kuinka voinkaan tätä tuoksujen merta, niin paljon rakastaa.
Etu sivulla luona , aidan lautaisen, ensimmäinen on uutinen,
minä huomaan käyneen kottaraisen, kävelleen, ei lentäen.
Nyt ollaan jo tutulla tiellä, ja lööpit ovat niin kiintoisia,
on käynyt merkkaamassa tuttu koira siellä,
on tuoksuja niin antoisia.
Matka jatkuu ja seuraa pääkirjoitus, uutinen outo, arvaamaton,
on nartun pissan lirautus, Ihanaa naapurin narttu nyt jo kiimassa on.
Toisella sivulla on talous asiaa, niin tuttua viikonlopun jälkeen,
näen monta mäyräkoiran nahkaa, ja isäntä löytää tölkkejä jälleen.
Tuossa kohtaa on myyrä vilistänyt, ja siilikin mennyt oloihinsa,
Yön kansa on piiloihin livistänyt, he menneet on koloihinsa.
Urheilu uutisen huomasin heti, ovat pojat pallonsa nurmeen hukanneet,
Kukahan sen harhapotkun veti, Miksi eivät palloa pois hakeneet,
Isäntä katsoo jo kelloaan, minulla lukeminen on kesken,
kiskoo hihnasta kohti kotiaan, minä toiseen suuntaan vetelen.
Äläs nyt minä haukahdan, sarjakuvat on lukematta,
ethän lehdestäsi sinä, voi mennä niitä ohittamatta.
Armo kävi tiellä oikeuden, ja jaksoi hän vielä vähän,
sain lukea aamun uutisen, ja siksi hyvin mielin lopetan tähän.
***********************
