Istun yksin metsässä,
hienon puron ääressä.
Yritän levähtää,
rauhoittua, rukoilla.
Käteni ovat hervonneet,
väsyneet ja uupuneet.
En jaksa enää taistella,
en omin voimin jaksa.
Isäni, osoita paikkani.
Kevät tulee, jälleen.
Saanko päivän uuden,
toisenlaisen?
Paistaako aurinko vielä
minunkin sydämmessä?
Likainen vesi tuskin
edes lirisee enää.
Isäni, opeta minua luopumaan,
irrottamaan vääränlaisen
puristavan otteeni,
avaa nyrkissä olevat käteni.
Avaa padot sisältäni,
anna elävän veden virrata,
virrata kuin kuohuva koski.
Anna uusi ilon ja riemun päivä,
anna kiitollinen mieli.
Auta että näkisin ja kuulisin
enemmän sinua, lähimmäisiäni.
Kosketa minua Henki.
silta
tunneli
kanava
asema
matka
