Olen miettinyt käsitettä Loukattu ylpeys.
Googlasin Raamatusta vastausta.Löysin Sananlaskut 18:
Kielen varassa on elämä ja kuolema
Eristäytyvä ihminen katsoo vain itseensä –
riita on valmis, jos häntä neuvot.
Moukka ei yritäkään ymmärtää,
silti hän tahtoo mielipiteensä julki.
Jumalattomuutta seuraa halveksunta,
häpeän mukana tulee pilkka.
Syvä kuin meri on harkittu puhe,
virraksi paisuu viisauden lähde.
Ei ole oikein pitää syyllisen puolta
ja sortaa syytöntä oikeudessa.
Riita on lähellä, kun tyhmä puhuu,
hän kärttää itselleen selkäsaunaa.
Oma suu on tyhmän tuho,
omat sanat punovat hänelle ansan.
Makealta maistuvat panettelijan puheet,
ne painuvat syvälle sisimpään.
Joka hoitaa työnsä veltosti,
on vahingontekijän veli.
Herran nimi on vahva torni,
hurskas rientää sinne ja saa turvan.
Omaisuus on rikkaalle vahva varustus,
kuin korkea muuri – niin hän luulee.
Ylpeys vie ihmisen perikatoon,
kunnian tie käy nöyryyden kautta.
Joka vastaa, ennen kuin on kuunnellut loppuun,
saa osakseen häpeän ja tyhmyrin maineen.
Rohkeus auttaa kestämään sairaudenkin,
mutta kuka jaksaa elää, jos rohkeus pettää?
Ymmärtäväinen tavoittelee tietoa,
viisaan korva on aina sille avoin.
Lahja avaa ovet antajalleen,
vie hänet mahtimiesten luo.
Oikeudessa ensiksi puhuva on oikeassa –
kunnes vastapuoli panee hänet koetteelle.
Arpa riidat asettaa,
ratkaisee väkevienkin välit.
Loukattu veli on kuin linnoitettu kaupunki,
riidat ovat kuin linnanportin salvat.
Puheesi mukaan saat purtavaa,
sanoistasi riippuu, mitä saat niellä.
Kielen varassa on elämä ja kuolema –
niin kuin kieltä vaalit, niin korjaat hedelmää.
Onnen löytää, joka vaimon löytää,
hän on päässyt Herran suosioon.
Köyhä pyytää nöyrästi,
rikas vastaa tylysti.
Paljon ystäviä – vähän ystävyyttä,
tosi ystävä on enemmän kuin veli.
