Riitta, minulla on myös samanlainen muistikuva, kuin sinulla, eli että aluksi Luterilaisen kirjoitustyyli oli toisenlainen, avoimempi.
Sitten jossain vaiheessa tuli muutos tyyliin.
Minulla on tällainen teoria:
Luterilainen on aikaisemmin ollut helluntalaisten tai vapaakirkollisten piireissä. Hän tuntee mm. Tapio Nousiaisen kirjallista tuotantoa ja on sitä kritisoinut.
Adventismiin Luterilaisella ei ole linkkejä, tuskin kovin hyvin edes liikettä tuntee - vaikka Adventtikirkko hyvinkin voisi olla jollekulle toiselle sopiva koti.
Luterilainen jollain tavoin pettyi helluntalaisuuteen / vapaakirkolliseen muotoon ja ryhtyi etsimään vastauksia elämänsä kysymyksiin luterilaisen kirkon piiristä ja ryhtyi lukemaan Paavo Ruotsalaisen ajan kirjallisuutta ja/tai muuta kyseisen liikeen piirissä olevaa samanhenkistä kirjallisuutta.
Hän varmaan on lukenut myös Lutherin tuotantoa.
Luterilainen koki löytäneensä uskonelämäänsä vastauksia tuota kirjallisuutta lukiessaan ja jossain vaiheessa löysi Körttifoorumin, jonne hän sitten tuli ajatellen, että nyt hän on tullut kotiin. Hän ajatteli, että körttiliike olisi samanlainen, kuin se liike, johon hän oli kirjallisuuden kautta törmännyt.
Pikkuhiljaa hän alkoi kokea, että asia ei ollutkaan näin ja hän koki, että täältä ei löydykään hengenheimolaisia, hän turhautui.
Hän alkoi kokea, että jopa helluntalaisuus/vapaakirkollisuuskin on lähempänä hänen arvomaailmaansa, kuin nykyajan körttiläisyyden valtavirtaus.
Turhautumista lisää vielä se, että hän ei tiedä, mihin menisi: vanhanajan körttiläiset ovat jo kauan aikaa sitten kuolleet, mistä hän voisi löytää sitä uskon näkemystä, jota he edustivat.
Näin minä sen asian tulkitsen.
Jotain tämän suuntaista - tosin lyhyemmin - jo kauan sitten kirjoitin ja jonka Luterilainen myönsikin oikeaksi.
