Kirjoittaja Aihe: Uuden vuoden juhlat  (Luettu 1582 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa karjalaisenkyösti

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 5163
Uuden vuoden juhlat
« : 01.03.21 - klo:20:57 »
Joukko hyväntuulista nuorta väkeä juoksee kylmästä pakkasen puremasta talvisäästä sisälle Pörrilän tupaan.
Pörrilän emäntä on virittänyt kotoisen takkatulen loimuamaan pirtin perällä olevaan takkaan.
"Näin se armon vuosi 1849 on pian loppuun eletty", totesi Lissu.
"Niin, mitähän Herra on varannut tuolevan vuosikymmenen varalle?", pohdiskeli Juho ääneen.

Nuoret olivat juuri kirkosta tulleet viettämään yhdessä aikaa.
Edessä olisi mukava ilta yhdessä ollen ja keskustellen ja aikaa viettäen.

"Eiköhän rukoilla ensin", tuvan isäntä ehdotti.
Ei tarvinnut isännän ehdotustaan toistaa, koko porukka ikäänkuin vaipui rukoukseen.
Siinä sitten tovi jos toinenkin vierähti.
Lopulta isäntä lopetti rukouksen, toivotti emännän kanssa nuorille mukavaa yhdessä oloa ja Jumalan siunausta.
Isäntä ja emäntä menivät joitain ilta-askareitaan hoitamaan navettaan ja puuliiteriin.

Nuorten keskustelu kääntyi heti sielun pelastuksen asioihin.
Juteltiin myös äsken kirkossa kuullusta saarnasta.
Saarnan sisältöä pohdittiin ja ruodittiin eri puolilta, kyseltiin, vastailtiin, ihmeteltiin ja välillä oivallettiin jotain uutta.
Kannettiin toisten kuormia, hoidettiin sieluja, välillä syntyi väittelyä ja suukopuakin, mutta ne pian sovittiin.
Välillä laulettiin virsiä, itsekukin sai vuorollaan ehdottaa lempivirttään.
Säestystä ei ollut, mutta ei haitannut, hyvin veisuu onnistui ilman sitäkin.
Jossain vaiheessa joku luki ääneen jotain Raamatusta tai juuri lukemastaan hengellisestä kirjasta, muut kuuntelivat.

Tätä rataa ilta kului kuin siivillä, tunti jos toinenkin vierähti yhdessä tuokiossa.

Isäntä ja emäntä tulivat touhuistaan. Isäntä kuulutti tuvan ovelta, että
"Eiköhän ole aika rakkaat lapset teidän jo kiiruhtaa kukin kotiinne, jotta vielä tämän vuoden puolella sinne ehtisitte".

Isäntä otti Raamatun kaapin päältä, luki sieltä muutamia rivejä, sanoi muutaman sanasen, rukoiltiin lyhyesti ja porukka
lähti kotiinsa.

Vuosi vaihtui ... vuosikymmenet vierivät ... vuosisatakin vaihtui, jopa kahdesti....ajan ratas teki lahjomatonta liikettään eteenpäin .... ajan hammas nakersi ...


Joukko hyväntuulista nuorta väkeä juoksee kylmästä pakkasen puremasta talvisäästä sisälle Pörrilän tupaan.
Pörrilän emäntä on laittanut pöydän koreaksi. Vanha tupa on remontoitu muutama vuosi sitten ja on sangen kodikas.
"Näin se 2019 on pian loppuun eletty", totesi joku.
"Niin, mitähän mahtaa tuleva vuosikymmen meille tuoda?", pohdiskeli joku toinen.
Kohtahan se nähdään naureskeli joku kolmas sulattaessaan tinaa kattilassa.

Nuoret olivat juuri elokuvista tulleet viettämään yhdessä aikaa.
Edessä olisi mukava ilta yhdessä isännän valitsemaa elokuvaa katsellen ja kuulumisia vaihdellen.

Joku nuorista oli kiinnostunut tuvan historiasta.
Isäntä antaumuksella kertoi tuvassa asuneiden henkilöiden nimiä, syntymävuosia ja kuolinvuosia,
sukulaisuussuhteita, sukuhaaroja ja niiden haaroja ja talon laajennusten ja remonttien vuosilukuja.

"Eiköhän ensin käydä pesemässä kädet", tuvan isäntä ehdotti "ja sitten syömään ja samalla katsomme sen lupaamani elokuvan nimeltä 'Salapoliisi roistojahdissa' ".
Ei tarvinnut isännän ehdotustaan toistaa, koko porukka ryntäsi wc:hen. Jonohan siitä syntyi, mutta onneksi jono veti nopeasti.
Isäntä piti lyhyen ruokarukouksen johon kaikki yhtyivät nousten seisomaan ja laittaen kädet ristiin ja sulkien silmänsä, oltiinhan kristittyjä.
Elokuvan ja ruokailun jälkeen alkoi iloinen puheen sorina.
Joku laittoi taustalle hiljaisella äänellä soimaan uusimmat valtakunnan suosikkikappaleet.

Siinä sitten tovi jos toinenkin vierähti.
Keskusteltiin ulkomaanmatkoista, kesäsuunnitelmista, politiikasta, kirkkojen arkkitehtuurista, auton tuulettajan hihnoista - kaikesta mahdollisesta
maan ja taivaan väliltä.

Sitten kuului huuto: "Huomio huomio, vuosi vaihtuu ..... 10, 9, .....4, 3, 2, 1, poks". Shampanjapullon korkit singahtelivat tuvan katossa sataen sieltä alas, mikä mihinkin. "Kuka heitti korkin lasiini?"

Välillä laulettiin itsekunkin lempikappaleita: iskelmiä, rokkia, ......

Tätä rataa ilta kului kuin siivillä, tunti jos toinenkin vierähti yhdessä tuokiossa.

Joskus klo 3 aamuyöllä isäntä tuli tupaan ja kuulutti:
"Jullat ovat päättyneet. Oli tosi mukava, kun pääsitte tulemaan. Ei kun tsemppiä vain uudelle vuodelle ja ehkä ensi vuonna pidetään täällä uudet bileet."

Porukka poistui iloisesti nauraen ja rupatellen ja väsymyksestä ja shanmpanjasta hivenen huojuen eteisen puolelle pukeutumaan. Isäntä kätteli jokaisen lähtijän erikseen ja toivotti vielä kerran jokaiselle hyvää uutta vuotta. 
Osa meni vielä jatkoille osa kotiin nukkumaan.
Kaikki olivat hyvllä mielellä: tosi hyvät juhlat.

Poissa karjalaisenkyösti

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 5163
Vs: Uuden vuoden juhlat
« Vastaus #1 : 02.03.21 - klo:19:38 »
1.1.1850
Koska oli lomapäivä, niin lähiseudun nuoret jälleen kokoontuivat keskipäivän tienoilla yhteen.
Tällä kertaa kokoonuttiin Törrölän tupaan.
Keskustelu kääntyi jälleen sielun pelastuksen asioihin, kuten edellisenäkin päivänä.
Kesken keskustelun tuoksinan Rale virkkoi rauhalliseen tyyliinsä:  "Ostin viime viikolla uudet kärrit hevoseni perään, olivat käytetyt. Maalasin ne ja tuli todella hienot. Kyllä niillä kelpaa ajella."
Tupa hiljeni. Oli jotenkin aistittavissa jopa lievää kiusaantunutta ilmapiiriä.
Hetken hiljaisuuden jälkeen keskustelu jatkui jälleen siitä samasta aiheesta: sielun pelastuksen asiasta sekä muista Raamattuun liittyvistä aiheista.

- - - - - - - - - -

1.1.2020
Koska oli lomapäivä, niin lähiseudun nuoret jälleen kokoontuivat myöhäis iltapäivällä yhteen.
Tällä kertaa kokoonuttiin Törrölän taloon.
Keskustelu rönsyili siellä täällä, olihan nykyaikana kaikenlaista virikettä: autot, lomamatkat, elokuvat, musiikki, metsästys sekä youtube-videot.
Kesken keskustelun tuoksinan Rale virkkoi rauhalliseen tyyliinsä:  "Kyllä se niin vaan on, että kaiken tämän hyvän maallisen keskellä loppujen lopuksi se kaikkein tärkein asia on, että ihminen pääsee kuolemansa jälkeen taivaan kotiin."
Porukka hiljeni. Oli jotenkin aistittavissa jopa lievää kiusaantunutta ilmapiiriä.
Hetken hiljaisuuden jälkeen keskustelu jatkui jälleen autoista, lomamatkoista, elokuvista, musiikista, metsästyksestä sekä youtube-videoista sekä kaikesta muusta vastaavasta hyvästä, jota jokapäiväiseen elämään voikaan kuulua.

Poissa Thomas McElwain

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2754
Vs: Uuden vuoden juhlat
« Vastaus #2 : 03.03.21 - klo:08:12 »
Miten koskettava kirjoitus! Tule kyynelet silmiin. Kun ajattelen tätä elämää, se tuntuu tuulen pyyhkäisyltä. Ihminen syntyy ja sitten hetken päästä seisoo tuomioistuimen edessä. Emme saisi halveksia sitä kauneutta, jota Luoja on antanut tähän maailmaan meille iloksi ja hyödyksi, mutta kiitollisuuden hetki on lyhyt. Tärkeintä on pelastus, jonka Jumala antaa armossaan. Mikään muu elämässä ei ole niin tärkeä.
Sai körttien vihan päällensä kääntämällä ystävällisenä eleenä kaikki Malmivaaran 158 virttä englanniksi (ca 10.000 riimitettyä riviä), kuulemma kamala ja kuvottava teko.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33643
Vs: Uuden vuoden juhlat
« Vastaus #3 : 03.03.21 - klo:15:53 »
Uudenvuodenjuhla 1982-1983 avasi minulle ' tämän tien'.  En halua siitä enmpää kirjoittaa sillä olen siitä joutunut todistamaan, ja velvoitettuna ja ymmärtämättömyyttäni niin myös tehnyt.  Joka tapauksessa on ikuisessa muistossa tuo vuodenvaihde. Vain yhden päivän ero  ennen ja jälkeen .
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa karjalaisenkyösti

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 5163
Vs: Uuden vuoden juhlat
« Vastaus #4 : 05.03.21 - klo:22:20 »
Tammikuun loppu 1850

Pörrilän tupa täyttyi lähiseudun asukkaista, seuravieraista. Seuroja pidettiin tuvassa viikoittain.
Kaikille ei löytynyt tuolia, mutta ei haitannut, nuorempi väki istui lattialla.
Monet lapset istuivat pöydän alla - se tuntui lapsista jännältä.
Seuroissa oli kaikenikäistä väkeä: sylivauvoista mummoihin ja vaareihin.
Vanhemmat pitivät tärkeänä, että lapset ovat alusta asti Jumalan Sanan kuulossa.

Pörrilän isäntä avasi Raamatun, jonka välissä oli joitain muistiinpanoja ja ryhtyi puhumaan.
Raamatussa meitä vakavasti kehotetaan valvomaan. Kiljuva jalopeura, Paholainen, käy ympäri ja etsii, kenet saisi nieltyä.
Daavidkin totesi, että "on vain askel minun ja kuoleman välillä". Hyvät ystävät, näin on meidänkin laitamme.
Ei ole mitään takeita siitä, että sinä huomenna heräät tässä ajassa.
Tästä johtuen on tärkeää valvoa ja kiinnittää mielensä ja ajatuksensa Jeesukseen Kristukseen, Jumalan Poikaan ja
siihen täydelliseen sovitukseen, jonka hän ristin kuolemallaan meille hankki. Sinun velkasi on maksettu yli 1800 vuotta sitten.
Tuntuuko sinusta monesti, että mieli on niin tylsistynyt ja että mieli helposti täyttyy kaikella muulla maallisella?
Jos näin on, niin älä siitä välitä äläkä menetä toivoasi. Tuo ei näet edes ole ensisijainen ongelmasi tai virheesi.
Ensisijainen virheesi olisi se, että et nykyisessä tilassasi - mikä se sitten onkaan -  kääntyisi Kristuksen puoleen ja huutaisi häntä avuksesi.
Jeesus on tie taivaaseen, muut tiet vievät helvetin ikuiseen tuskaan ja vaivaan ja eroon Jumalasta.
Valvokaa. Paholainen monesti esiintyy valkeuden enkelinä pyrkien eksyttämään kristittyjä.
Paholainen on mestari eksyttämään käyttämällä jopa Raamattua.

Puhe loppui, veisattiin virsi, seurasi lyhyt keskustelu, jonka jälkeen Törrölän isäntä ryhtyi puhumaan.

Kokoontuminen jatkui eikä tuvan suurta seinäkelloa katseltu ja turhaahan se olisi ollutkin,
koska isännällä oli tapana ennen seuroja pysäyttää kello: puheita seurasi veisuu ja veisuuta puhe jne...

- - - - - - - -
Tammikuun loppu 2020

Pörrilän tupa täyttyi puolilleen seuravieraista. Monet tulivat kaukaa. Seuroja pidettiin tuvassa joka vuosi aina tammikuun lopulla. Se oli perinne.
Oli mukava istahtaa pehmeille sohville ja mukaviin nojatuoleihin.
Väki oli jo keski-ikäistä ja vanhempaa. Nuoret olivat omissa riennoissaan ja lapset oli jätetty sukulaisille ja tuttaville hoitoon.
Isäntä kertoo, että tuvassa on pidetty seuroja jo ainakin 200 vuoden ajan.

Pörrilän isäntä avasi kalenterinsa, jonka välissä oli joitain muistiinpanoja ja ryhtyi puhumaan.
Mikä on tärkein käsky? Se on "rakasta lähimmäistäsi, niin kuin itseäsi".
Itsensä rakastaminen ei ole väärin, vaan se on edellytys sille, että voit rakastaa lähimmäistäsi.
Näin ollen on oikein ja itseasiassa sinulla on velvollisuus huolehtia itsestäsi ja hyvinvoinnistasi.
Kuinka sitten voin hoitaa itseäni? Tähän ei ole mitään yleispätevää neuvoa. Ihmiset ovat erilaisia.
Joku huolehtii hyvinvoinnistaan kävelemällä metsässä, joku rentoutuu hyvän elokuvan äärellä,
joku menee konserttiin, joku ystävän luokse kylään.
Ja joku tulee seuroihin, kuten me nyt täällä.
Kun olet rakastanut itseäsi, kykenet rakastamaan myös lähimmäistäsi.
Kuinka sitten lähimmäistä rakastetaan?
Tapoja on lukemattomia: avaat naapurille rappukäytävän ulko-oven, käyt jonkun puolesta kaupassa,
lainaat rahaa jollekulle, joka on tiukoilla taloudellisesti jne...
Rakkaus on kekseliäs, pidä vain silmäsi auki.

Puhe loppui, veisattiin virsi, jonka jälkeen Törrölän isäntä ryhtyi puhumaan ja sitten taas virsi.
Puheitä tällä kertaa oli neljä. Seurat kestivät yhden tunnin ja 30 minuuttia.

Seurojen jälkeen saatiin nauttia emännän keittämät kahvit ja syödä hyvää täytekakkua ja monenlaista muuta herkkua,
niin suolaista kuin makeaakin.

Koska vieraat olivat pääasiassa maaseudun väkeä keskustelut pitkälti pyörivätkin maanviljelyksen ja
karjanhoidon parissa.




« Viimeksi muokattu: 05.03.21 - klo:22:26 kirjoittanut karjalaisenkyösti »

Poissa Thomas McElwain

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2754
Vs: Uuden vuoden juhlat
« Vastaus #5 : 06.03.21 - klo:15:55 »
Nämä hurjan hyvin kirjoitetut tarinat muistuttavat Nicholas Dresdeniläisen taidetta. https://digilib.phil.muni.cz/bitstream/handle/11222.digilib/124636/2_Religio_1-1993-2_5.pdf?sequence=1
Sai körttien vihan päällensä kääntämällä ystävällisenä eleenä kaikki Malmivaaran 158 virttä englanniksi (ca 10.000 riimitettyä riviä), kuulemma kamala ja kuvottava teko.

Poissa karjalaisenkyösti

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 5163
Vs: Uuden vuoden juhlat
« Vastaus #6 : 20.03.21 - klo:21:36 »
Helmikuu 1850.
Pörrilän vanha isäntä aloitti seurapuheensa.
Meidän heränneinä kristittyinä tulee ojentautua Jumalan Sanan mukaan. Tämän maailman ajan mukaan ei pidä ojentautua.
Tämä on vakava asia, kiljuva jalopeura vaanii ja pyrkii nielemään kaidan tien kulkijan.
Raamatusta luemme, että tulee aika, jolloin ihmiset eivät halua kuunnella tervettä oppia vaan eksyvät siitä pois.
Tästä johtuen Raamatussa kehotetaan meitä valvomaan.
Paholainen tekeytyy jopa valkeuden enkeliksi ja tulee aika, jolloin kristittyjä vainotaan ja jopa tapetaan
ja nämä vainoajat luulevat tekevänsä uhripalvelusta Jumalalle - näin Raamattu meille kertoo.
Raamattu kertoo, että Paholainen tulee jopa muuttamaan ajat ja lain.
Nämä tulevat olemaan ahtaita aikoja heränneille.
Tiedon nimellä kulkeva valhetieto tulee lisääntymään, saamaan valtaa ja sokaisemaan suuren joukon.
Älkäämme kuitenkaan menettäkö toivoamme. Hän, joka on meidän puolellamme, on vahvempi, kuin se, joka on meitä vastaan.
Hyvä kristitty ystäväni, vaikka kulkusi olisi kuinka vaivalloista, muista, että sinunkin suuri ja loputon
syntivelkasi on sovitettu Golgatan keskimmäisellä ristillä.
Mitä tahansa sinulle tulevina aikoina käykin, niin loppuviimeeksi sinulle käy hyvin.
Tämän ajan kärsimykset eivät ole mitään verrattuna siihen kirkkauteen, joka sinuakin odottaa.
Sinun turvasi on ikiaikojen Jumala.
Mitä tulevaisuus sitten tuokaan, niin muista, että jokainen, joka huutaa avukseen Herran nimeä, pelastuu.


Helmikuu 2020.
Pörrilän nuori isäntä aloitti seurapuheensa.
Meidän kristittyinä tulee ojentautua terveellä tavalla aina sen ajan mukaan, missä kulloinkin elämme.
Emme voi laittaa päätämme pensaaseen ja eristäytyä omaan lokeroomme.
Itseasiassa en oikeastaan pidä jaottelusta, jossa toisia kutsutaan kristityiksi ja toisia ei.
Loppujen lopuksi me kaikki olemme samaa sukua, eroituksetta, kaikki samalla viivalla.

Tieto on lisääntynyt viimeisen 2000 vuoden kuluessa runsaasti, tästä johtuen
olemme joutuneet monissa jopa uskoomme liittyvistä asioissa tarkistamaan kantaamme.
Nykyään tiedämme monista asioista enemmän, kuin ennen.
On kuitenkin monia pysyviä uskoomme liittyviä arvoja, jota pysyvät ja jotka eivät muutu.
Eräs sellainen on lähimmäisen rakastaminen ja joista Raamatussa muistaakseni Joonan kirjeissäkin paljon puhutaan.
Tulkinta toki tiedon lisääntymisen myötä tästä tärkeästä arvosta on jonkin verran
muuttunut aikojen saatossa, mutta se, että lähimmäistä tulee rakastaa, se seikka ei muutu.
Raamattu on myös eräs asia, joka on ja pysyy.
Toki sen tulkinta ajan saatossa ja tiedon lisääntyessä on muuttunut ja tulee edelleen muuttumaan ja näin pitääkin olla.
« Viimeksi muokattu: 20.03.21 - klo:21:47 kirjoittanut karjalaisenkyösti »

Poissa Thomas McElwain

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2754
Vs: Uuden vuoden juhlat
« Vastaus #7 : 22.03.21 - klo:18:22 »
Kiitos näistä kirjoituksista. Odotan niitä. Minusta tuntuu, että se, joka todella rakastaa kanssaihmisiä rohkaisee heitä lukemaan vanhoja Siionin virsiä ja kokea herätyksen.
Sai körttien vihan päällensä kääntämällä ystävällisenä eleenä kaikki Malmivaaran 158 virttä englanniksi (ca 10.000 riimitettyä riviä), kuulemma kamala ja kuvottava teko.