Olen sitä mieltä, että herännäisyyden elinvoima on aina ollut seuroissa. Kun seurat häviävät, niin herännäisyydellä ei ole enää olemassaolon syytä. Seurat lähinnä järjestetään nykyään kirkon tiloissa, joka on aivan mahtava asia. Ihmiset ovat arkoja pitämään enää kotiseuroja, mutta se vielä onnistuu, kun se vain tehdään yksityisesti. Olen nähnyt erittäin onnistuneita pienimuotoiset seurat ihan viime aikoina eli pari vuotta sitten. Kesällä, erityisesti korona-aikana, voisi järjestää pienet kesämökkiseurat, jossa korona-etäisyyttä olisi helppoa ylläpitää.