Veisuuseurat?

[Lars Mikael]

Tyhmäähän tämä on, kaksi jyväskyläläiskörttiä kiistelee turhista. Silti olisin toivonut pientä vastaantuloa tai pahoittelua vielä sieltäkin. Olen kyllä ollut tänään äkäinen, sitä voi syyttää monesta sanasta tässä. Mutta selvä, homma seis.

Aivan - anna anteeksi, kun loukkasin sinua. Minäkin olin äkäinen. Minä olen tullut kriittiseksi uskonasioista keskultaessa, kun saan iskuja vasten kasvojani uskoontuloni ja siitä johtuen erilaisuuteni takia. Minut leimataan joskus hurmahenkiseksi, omavanhurskaaksi sekä muka omasta mielestäni muita paremmaksi ja heitetään eri karsinaan muiden körttiläisten kanssa. "Sehän on sellainen muka uskovainen ja luulee tietävänsä asiat paremmin kuin minä". Eräässä elämäni vaiheessa uskoani arvosteltiin siinä määrin, että hylkäsin körttiläisyyden. Ei uskovaisenakaan ole helppo elää. Jyväskylässä toki körttiläiset eninmäkseen hyväksyvät minut juuri tällaisena kuin olen, eritoten seuratoiminnasta vastaavat. Jokainenhan meistä haluaa tulla hyväksytyksi juuri sellaisena kuin on.

[Liisa]

Kiitos tästä.

Ei uskovaisenakaan ole helppo elää. Jyväskylässä toki körttiläiset eninmäkseen hyväksyvät minut juuri tällaisena kuin olen, eritoten seuratoiminnasta vastaavat. Jokainenhan meistä haluaa tulla hyväksytyksi juuri sellaisena kuin on.

Näin juuri. Tuo olisi hyvä loppukaneetti pohdittaessa suhtautumista keneen tahansa.

[sadetta]

Minusta veisuuseurojen pitäminen olisi hyvä juttu. Virret on minulle parasta ja läheisintä körttiläisyydessä, kun mielipiteitä asioista on laidasta toiseen. Lapsena kun olin seuroissa, synti sanottiin synniksi, nyt puheet on aika maailmaasyleileviä noin yleistäen.

[PekkaV]

Minusta veisuuseurojen pitäminen olisi hyvä juttu. Virret on minulle parasta ja läheisintä körttiläisyydessä, kun mielipiteitä asioista on laidasta toiseen. Lapsena kun olin seuroissa, synti sanottiin synniksi, nyt puheet on aika maailmaasyleileviä noin yleistäen.

 :smt023 , siis veisuuseurat. Syntisiä ovat kaikki.

[Lars Mikael]

Minä olen tullut kriittiseksi uskonasioista keskultaessa, kun saan iskuja vasten kasvojani uskoontuloni ja siitä johtuen erilaisuuteni takia. Minut leimataan joskus hurmahenkiseksi, omavanhurskaaksi sekä muka omasta mielestäni muita paremmaksi ja heitetään eri karsinaan muiden körttiläisten kanssa. "Sehän on sellainen muka uskovainen ja luulee tietävänsä asiat paremmin kuin minä". Uskovaisenakaan ei ole helppo elää.
 

Todistusaineistoa (jonka voi jättää omaan arvoonsa):

Aattelin, et tollanen körttimäinen aloitus tähän, kun viimeksi kävi liika uskonnollisuus täällä hermoille.

Tossa jossain osiossa joku täti ja setä kiivaili toisilleen, siihen en ota kantaa, mutta toinen kun totesi, että olen seurapuhuja ja tullut uskoon ja kokemus on sitä ja tätä niin se toi mieleen omat sekoiluni kun itse koin saman tai oman kokemukseni.

Joku viisas on sanonut, että jos tulee uskoon niin sitten pitää saada toinenkin kokemus ja se on tulla takaisin syntiseksi.

Hermoille käy kun ne jotka saavat jonkun kokemuksen, niin ovat sitten opettamassa ja pitävät itseään jotenkin erilaisena ja tietävämpänä ja ovat aina suuna päänä.
Kaikenlainen ihmiseksi tuleminen on jäänyt ja tilalle on tullut uskovaisuus, joka on hieman harmillista muille lähimmäisille.

Nyt kun törmännyt tähän körttijuttuun ja jotain pientä luulen siitä tajuavani on se avannut silmiä tässä asiassa.
Kait se on saanut aikaan senkin, että nykyään kaikki uskonnolliset saarnaajat käy hermoille ja tavalliset Ullat ja Maijat ja Pekat ovat tulleet enempi läheisemmiksi olla heidän seurassa, kuin kuunnella saarnaajia.

Että sillee...
---------------------------------------------------------
"Ei haukku haavaa tee, jos ei vihainen koira purra saa"

[mt]

Mikäli oikein ymmärsin tuon Viisveisaajan itsekriittisen muistelun omasta uskoontulovaiheestaan, Lars Mikaelin kirjoitus toi hänelle mieleen omat kokemukset. En saanut sitä käsitystä, että hän pitäisi sinua, Lars Mikael,  muinaisen itsensä kaltaisena. Olen tavannut - kukapa ei olisi - samantapaisia äkkikääntyneitä käännyttäjiä, ja ymmärrän kyllä Viisveisaajan nykyisen allergian vastaavaa kohtaan. Termi uskoontulo voi sisältää monenlaista sisäistä kokemusta ja sen kirvoittamaa käytöstä. Monelle se tuo mieleen ensiksi evankelioivan herätyskristillisyyden tai vapaat suunnat ja niille tyypilliset kommunikointi- ja ajattelutavat.

Käytetyt sanat vaikuttavat suhtautumiseen. Ajatellaanpa vaikka sanontoja "tulin uskoon" ja "usko tuli minuun". Kuulostaa kovin erilaiselta, mutta onko asiassa välttämättä eroa?

Tunnistan muuten itsenikin Viisveisaajan kuvauksesta, en tosin uskonasioissa, vaan monissa maallisissa "valaistumisissa" ja niitä seuranneissa saarnakohtauksissa. Onneksi kaveripiirissä on runsaasti samaa vikaa.

Mt

[Mahjong]

Pidätkö Lars Mikael puheen?
Vai minkälainen traditio veisuuseuroissa on?

[Kalistaja]

Ehken on niin, että Lars Mikael kaipaa tämän avaran ja ymmärtävän  herännäisyyden ( tämän päivän herännäisyydessä(kin) on paljon hyvää, melkoisesti kannatettavia ja merkittäviä asioita) keskelle tiettyä jykevyyttä ja nykyistä parempaa menneisyyden ( lue: ) herännäisyyden historian tuntemusta.

   Emme me Lars Mikaelia katolisten joukkoon päästä. Lars Mikael on - uskokaa pois vaan -  meidän miehiä.  :wink:

[Lars Mikael]

Ehken on niin, että Lars Mikael kaipaa tämän avaran ja ymmärtävän  herännäisyyden ( tämän päivän herännäisyydessä(kin) on paljon hyvää, melkoisesti kannatettavia ja merkittäviä asioita) keskelle tiettyä jykevyyttä ja nykyistä parempaa menneisyyden ( lue: ) herännäisyyden historian tuntemusta.

Minun kohdallani herännäisyys ei ole ollut avaraa ja ymmärtävää, kun olen tunnustanut uskoni. Se on aina punainen vaate kohdallani. Toki herännäisyydessä on paljon hyvää vieläkin, vaikka sitä yritetään romuttaa kovalla kiireellä. Menneisyyttä ja historiaa ei tule - eikä voikaan - pyyhkiä pois. Sitä ei voi tehdä yksityinen ihminen, kansakunta, kirkko, herätysliike jne. Tähän minulla löytyisi viisaiden ihmisten mielipiteitä rajattomasti. Toiset eivät vain halua katsoa menneisyyteen, eikä oppia menneisyydestä, kun uudistuksen halu ja tämän maailman miellyttäminen täyttää mielen ja pyrkimykset. Teologian opiskeluissani olen joutunut monesti altavastaajaksi kannanotoissa nykyisen körttiläisyyden arvioinneissa.

[Mahjong]

Tämän kaksi kuukautta, minkä olen seilaillut foorumissa, olen tottunut lukemaan, mitä mieltä olet, Lars Mikael, asioista!

Minäkin taidan olla ihan "takapenkkiläisiä", jonka pitäisi olla ihan hiljaa. Tuppaan vain sanomaan sitä sun tätä omalla tyylilläni.

Olisi mukava kuulla vaikkapa niistä entisajan seuroista, vanhoista virsistä ja veisuista, jotka kaikki ovat sinulle ja jUHOMA4:lle tuttuja. Minun puolestani ole vain uskovainen körtti, niitäkin tarvitaan.

Niin että milloin ne veisuuseurat aloitetaan? :wink:

[Mörtti-57]

Onhan se totta, että körttilääsyys on muuttunu körttipiätismistä körttihumanismiksi ja hyvä niin. Maalima muuttuu kun yleenen sivistys ja tiatoosuus lisääntyy. Eipä mikkään kinkeripeloot tartte enää aharistaa väkiä seuroohin, vaan jokaanen voi vapaaehtoosesti, omana ittenään ikävöörä omalle Taivastiälleen.


http://www.evl.fi/raamattu/1992/Kol.2.html#2

[Mahjong]

Selittäisikö joku, mitä nuo körttipietismi ja körttihumanismi tarkoittavat. En ole ikinä kuullut puhuttavan körttihumanismista.

[PekkaV]

Selittäisikö joku, mitä nuo körttipietismi ja körttihumanismi tarkoittavat. En ole ikinä kuullut puhuttavan körttihumanismista.

Körttipietisti haluaa, että synti sanotaan synniksi, humanistin mielestä kaikki ovat syntisiä. Käytännössä ja pohjimmaltaan pietisti vaalii viholliskuvaa, humanisti ymmärtää kaikkien olevan samassa veneessä ja yrittää siksi välttää syntipukittelua.

[Liisa]

Lars Mikael on kyllä oikeassa. Liian herkästi nousee meillä niskavillat pystyyn, kun kuullaan vahvasti uskossa olijoiksi tunnustautuvista yms.
(Nyky- / nuorten?)körttien suvaitsevaisuuden raja tulee usein vastaan siinä. On siellä varmaan monella loukatuksi tulemisen kokemuksia taustalla, haavoja, kun on körttien heikkoa uskoa ja sitä miltä se muille näyttää moitittu jumalattomaksi tms.

Mutta ei pitäisi hyökätä silloin, kun ei meidänkään suuntaamme ole hyökätty. (Eikä kyllä silloinkaan, vaikka olisi. Ihan riittävästi tässä maailmassa on uskonsotia käyty.)

Hyvä, että Jyväskylästä on avointen ovien kokemus, Lars Mikael.

Miten siis ne veisuuseurat, ovatko samaa asiaa kuin veisuut? Niitähän järjestetään - usein tosin vahingossakin, jos ei satu puheita syntymään. Ja ainakin nuorten tapahtumiin kuuluvat olennaisena osana muutenkin, samoin monissa Herättäjän ja Aholansaaren tapahtumissa on esim. aamuveisuita.

[Viisveisaaja]

Ehken on niin, että Lars Mikael kaipaa tämän avaran ja ymmärtävän  herännäisyyden ( tämän päivän herännäisyydessä(kin) on paljon hyvää, melkoisesti kannatettavia ja merkittäviä asioita) keskelle tiettyä jykevyyttä ja nykyistä parempaa menneisyyden ( lue: ) herännäisyyden historian tuntemusta.

Minun kohdallani herännäisyys ei ole ollut avaraa ja ymmärtävää, kun olen tunnustanut uskoni. Se on aina punainen vaate kohdallani. Toki herännäisyydessä on paljon hyvää vieläkin, vaikka sitä yritetään romuttaa kovalla kiireellä. Menneisyyttä ja historiaa ei tule - eikä voikaan - pyyhkiä pois. Sitä ei voi tehdä yksityinen ihminen, kansakunta, kirkko, herätysliike jne. Tähän minulla löytyisi viisaiden ihmisten mielipiteitä rajattomasti. Toiset eivät vain halua katsoa menneisyyteen, eikä oppia menneisyydestä, kun uudistuksen halu ja tämän maailman miellyttäminen täyttää mielen ja pyrkimykset. Teologian opiskeluissani olen joutunut monesti altavastaajaksi kannanotoissa nykyisen körttiläisyyden arvioinneissa.

Etköhän pikkasen liioittele?
Vaikka minulle uskovaisuus on aika Punainenvaate.

Ehkä olet joutunut sen uhriksi, kun ihmisillä on tietty kuva uskovaisuudesta.
Tekeekö uskovaisuus sinut paremmaksi kuin muut?
Tekeekö se sinut enemmän tietäväksi?
Tekeekö se sinut enempi rakkaaksi Jumalalle kuin muut?
Onko se joku sellainen, että kun  sen on kokenut pitää, jotenkin olla pakko muita sen vuoksi opettaa ja muut ei oikein tajua, kun eivät ole kokeneet uskoontuloa?

Noita esittämiäni kysymyksiä kyllä vastauksella vastanneita on vissiinki moni tavannut ja ne käy hermoille.
 Toivottavasti et ota henkilökohtaisesti mitään kirjoitteluista, sillä sitä ne ei ole, vaan yleensä yleisiä asioita pohdiskellessa tullut mieleeni.

Uskovaisuus on varmasti hyvä asia.(mitä se sitten onkin)