Körttifoorumi
Keskustelu => Seuratupa => Aiheen aloitti: Riitta-mummi - 04.12.22 - klo:15:05
-
Kuten aina nykyään sunnuntaisin katsoimme Jumalanpalveluksen televisiosta. Adventtikirkon studiojumalanpalvelus oli hyvin 'siisti'. Sisäisesti kuten ulkoisestikin 'stailattu' nätisti ja siloisesti.
Kyllä sitä katsellessa ja kuunnellessa tuuditeltiin herttaisiin taivaskuviin, edellyttäen että on uskossaan varma ja pelastus varma.
Kyllä siitä voi nauttia, jos usko on ainaista sunnuntaita. Mutta kun on myös sitä muutakin tällä tiellä.
Jos koet epäonnistuneesi elämässä. Jos olet pilannut avioliittosi, tehnyt konkurssin ja
lapsesikin ovat vaarallisilla teillä, uskallatko olla tällaisessa uskossa. Onko se edes totta ?
Onko usko vain onnistuneiden ihmisten ?
Körttiläisittäin on toisin, Jumala armahtaa syntisiä. Jeesus on pelastus, ei oma uskomme, sen tavat , ruokatottumukset tai viinan vietit.
Muita huomioita: Rukous ja saarna olivat steriilejä. Lopun ajan odotus oli päälimmäisenä. Käytettiin musiikkia joka on aivan muuta kuin siioninvirret.
https://areena.yle.fi/1-3757226
-
Voisi tuon ihan kiinnostuksesta katsoa.
Itse heräsin aikaisin, ja kun ihmeekseni olen tämmöisellä päällä, puuroni söin, ja tosin ryömin peiton alle kun väsytti ja heräsin niin et myöhästyneenä läähätin Malmin kirkkoon (lähin. Ei aamenhuutoja)
Noh, olin menettänyt joks monet tekstit mutten evankeliumitekstiä enkä tietty saarnaa. Enkä ehtoollista ( ei aamenhuutoa).
Ennätti siinä ajatella kaikenlaista vaikka oli kiire.
Saarnaaminen tuntui niin vaikealta, että ajattelin, kyllä ollaan me sanankuulijat kamalaa sakkia, jos ei uskalla kuin selitellä kiertäen kaartaen kuinka talo on niinkuin ihminen ja villakoirat (ei haukkuvat koirat vaan pölykertymät) on niinkuin synti. Tämä oli pitkän kaavan mukaan työtoverin ajatus.
Noh ja talosta on ehkä poislahjoitettuna kaikkea arvokasta näin joulun alla, ja nytkin saa vielä jättää Lahja Lapselle - maksunsa suntiolle kiitos kiitos. Välillä poikettiin maininnassa että Jeesus siis, on niin tulossa toistamiseen.
Äkkiä hypättiin sinänsä tehokkaaseen kuvaan jossa ihminen istuu talossaan synnin vankina siis, pölykoirien valtaamassa hometalossa ja että Jeesus on tulossa ja tullut
p a l v e l e m a a n ja
mietin kaikenlaista.
Pelkääkö meille niin hirveästi sanoa, että tuli juu palvelemaan ja tulee tuomitsemaan, kun peräänlukea lopotimme lujaa vauhtia sen myönnän, koko uskontunnustuksen jossa julkilausutaan tulossa t u o m i t s e m a a n eläviä ja kuolleita? Kun se kuitenkin ulkoa osataan niin onko, siis aivan poislaskettua sanoa se saarnassa?
Ajattelin pastoriparkaa, ja mielikuvitukseni laukalle lähteneenä näin repimässä tukkaansa, hikoilemassa ja suttaamassa lyijykynälkonseptia moneen kertaan, keräämässä rohkéutta ja m e l k e i n uskaltamassa sanoa, tuomitsemaan.
Kyllä kirkkokansalla manhtaa olla hirrrveä maine. Mietin monikohan myötäjännittää, tuleeko tuleeko, ei ihan sentään, pannaan siihen että palvelemaan.
Entiselläni joskus olisin ehkä kysynyt, kun kirkkoon vaivautuneet varmasti siitä lyön suuren vedon tietävät jutun, sitä sittenkään voi sanoa? (ei Aamenhuutoa)
J o s olisi sanottu, juu-uh, tulossa tuomitsemaan, kai jossain 'jonkinsuuruisessa kateKismuksessa olisi sanat, mitä se on? Kuinka se tapahtuu? Niin, olisin kysynuyt, ja mitä seuraa, kun en ole elämässä millään mittapuulla ollut hyvä,( ei aamenhuutoa) , eikä tällä toden totta ole tekoa t u m m a n y s t ä v ä k a n s a n miukä lieneekin kanssa, ehei, kun voisikin syyttää että enhän minä. mutta kun piti olla syntinen ollakseen kelpo körtti, valitettavasti osasin tehdä pahaa ennen kuin minkäänlaisia verkkoviriyksiä tiedettiin edes tuleviksi enkä saa kaikkea edes korjatuksi.
Ei niin, että kaipailisin tuomiopäivän pasuunaa puhaltaakseni. Kyllä niitä puhaltajia riittää. Sitähän minä vain, että se taisi kuulua päivän sanomaan, olkoon että Tuomiosunnuntai varmasti on jo riittävän paha saarnattava.
Jos olisi sanottu Aa (ei, ei Aamenhuutoa) ehkä olisi mietittynä että aata seuraa bee... tässä ajassamme. Sentään ennen tuomiota meille tarjotaan Kristuksen ruumis, sinun minun ja kaikkien edestä annettu, ja veri, vuodatettu puolestamme. (Jos on aivan pakollista niin aamenhuuto tänne).
Joskin ajattelen mitä Pena kirjoitti lapsena kuullusta papin aameneen vastaavasta seurakunnasta, ja koska en pappi ole, sen jättäisin.
:kahvi:
-
Kyllästyin Vaittisen messuihin ja katsoin kotikirkon messun. Ei ollut häävi kun keväällä eläköityvä pappi kompuroi hommassa.
-
Tarkoitatko Vaittisen messuilla näitä Lahden riemulauluja ?
Minä en sitä ( myöskään ) katsonut kun olen niihin kyllääntynyt. Leena Kaartinen on hyvä ihminen ja hänen isänsä tunsin, myös papan mustan cokkerspanielin.
Meillä ei ole ollut Matin kanssa keskusteluja uskosta tai muusta siihen liittyvästä, mutta tänään oli. Ruokapöydässä puhuttiin. Se korvasi yhden tv-jumalanpalveluksen.
-
Tarkoitatko Vaittisen messuilla näitä Lahden riemulauluja ?
Minä en sitä ( myöskään ) katsonut kun olen niihin kyllääntynyt. Leena Kaartinen on hyvä ihminen ja hänen isänsä tunsin, myös papan mustan cokkerspanielin.
Meillä ei ole ollut Matin kanssa keskusteluja uskosta tai muusta siihen liittyvästä, mutta tänään oli. Ruokapöydässä puhuttiin. Se korvasi yhden tv-jumalanpalveluksen.
Tarkoitan
-
:eusa_doh:
Yeaaaah, yeaaah, yee...
-
Norjalainen missonkyrke, tanskaksi siis kirke,
siis kielet lähellä, mutta eroja on.
Mitähän piti kirjoittaa?
Unohtui jo, oon ihan hermoromahduksen partaalla töiden takia, sorry, siis anteenksi, undskyld, tanska, unsyld norja ja ursagt på svensk.
-
o nyt viimein viime sunnuntaina köävin ihan norjan valtiollisessa luterilaisessa messussa.
Olihan siellä sitä samaa liirunlaarumia kuin suomenkin kirkon messuissa, mutta järjestys niissä meni ihan miten sattuu, uskontunnustus luettiin, hetiä kasteen alkaessa tai oliko heti kasteen jälkeen.
Siis jokunen lapsi kastettiin siellä messussa.
Oli koko perhe ja jokunen kylänmies siellä etupankillä ja ne sitten kastattilapsensa. Kasteallas oli keskellä kirkkosalia.
En nyt alkanut protestoimaan, vaikka erinäkemyskasteesta mulla onkin.
Tanskassa kun veljeni lapsi kastettiin, niin julkisesti ilomoitin, että enäen kaste asian toisin ja ei kukaan otaanut siihen kantaa.
Tuntuu, että Tanskassa messut oli enempi maanläheisiä täällä ja suomessa jotenkin korkeakirkollisia.
No se on käyty täällä Norjassa ja pitänee miettiä, mihin yhteiseen seurakuntaan täällä ajautuu, kun norjansuomalaisella kirkolla niin harvoin messuja ja ei edes rukouspiiriä, jota olen miettinyt aloittaa tai ehdoittaa Anssi papille, että aloittaisi, mutta tiedä nyt.
Liittynt olen silti suomen norjalaiseen seurakuntaan,
-
Anssi-serkku on körttipappi kuten minäkin. Anssi on mm. Laihialla, Saksassa ja Norjassa kai oppinut pitämään rukouspiirejä. Minä en ole rukouspiirien mitenkään hyvä ystävä. Kyllä minä olen joskus pitänyt.
-
Anssi-serkku on körttipappi kuten minäkin. Anssi on mm. Laihialla, Saksassa ja Norjassa kai oppinut pitämään rukouspiirejä. Minä en ole rukouspiirien mitenkään hyvä ystävä. Kyllä minä olen joskus pitänyt.
En nyt itsekkään niin kovasti ole innostunut rukouspiireistä, mutta jos se olisi sellainen turvallinen ja kiva, jossa ihmiset voisivat tuoda tuntojaan ja asioita jotka heitä rasittavat ja niiden puolesta rukoiltaisiin, niin sellainen olisi hyvä.
Tietysti messu on hyvä ja ne tai se yhteisten asioiden rukous siinä loppupuolella on mitä parhain.
Siihen on hienoa yhtyä.
En kylläkään ole ollut kuin yhdessä kivassa rukouspiirissä.
Ne muut on olleet sellaisia, jossa vetäjä äänessä kokoajan tai sitten on luettu joku pätkä Raamatusta ja sitten sitä on selitelty ja pähkäilty.
Onhan siinäkin puolensa, mutta parasta olisi jos yksinäiset ihmiset ja raskautetut pääsisivät asioitaan purkamaan ja rukoltaisiin yhdessä.
En sitten tiedä, kun onneksi en ole pappi, teologi enkä edes kovin hengellinen.
-
Täytää myöntää että täällä Norjassa käy enempi ihmisiä kirkossa kuin Suomessa.
Johtuukohan näistä kastetoimituksista?
Tänään kävin kirkossa ja täynnähän se.
Ihmettelin sitä ja sitten en ihmetellut, kun siellä oli messun yhteydessä taas kaste.
Tai siis kolme vauvaa kastettiin.
Jokunen niistä protestoi itkemällä, mutta Teo vauva otti ihan coolisti.
Oikeasti kun toi lapsikaste kuuluu luterilaisuuteen, niin miksipä ei niitä vauvoja voi kastaa yleisessä messussa.
Suomessa olen kai yhden kerran joskus vuosia sitten nähnyt jumalanpalveluksen yhteydessä kasteen. Voinen muistaa väärinkin.
Saarna oli kiva, kuten yleensäkin ne on kivoja kuunnella. Ei mitään mullistavaa, vaan kertomusta Jeesuksen opetuksista.
Oli kohta naisesta jolle Jeesus sanoi, että et saa ja nainen intti, että saavathan jotkut murusia pöydän altakin.
Hieno saarna ja ihan yhteisöllinen tilaisuus, vaikka Tanskassa oli tilaisuudet vielä yhteisöllisempiä ja maanläheisempiä.
-
Non ni, vihdoinkin taas norjan suomalaisessa seurakunnassa oli messu, eli kerran kuussa pitävät.
Sanoin kyllä Anssi papille, että vaara on, että totuus voi päästä unohtumaan. No hän asialle hymähti.
Mukava kahvitilaisuus messun jälkeen.
Joku uusi tuli seurakuntaan viestintää hoitamaan ja joku vanha lähti pois.
Mä kyllä sain jonkun hermoromahdus kohtauksen tai aloin punastelemaan, kun uusi piti puhetta ja seisoi ihan mun vieressä ja musta alkoi sekaisessa päässäni tuntumaan, että kaikki nämä naiset täällä, kun ei siellä ollut kuin jokunen muu mies ja naisia muut, niin että noi kaikki tuijottaa mua ja aloin kiusaantua.
Oon niin herkkä ja taiteellinen, että tollaisissa tilanteissa alan jännittämään, vaikka ihan sama kai se jos mummoarmeja tuijottelisikin, mutta jos joutuisin esiintymään tai pitämään puheen enemmälle kuin kahdelle ihmiselle, niin varmaan pyörtyisin.
Äh kun sekos taas aiheesta.
Siis messu oli oikein lämminhenkinen ja puheessa Eleniuksen suvun pikkaista tohelointia taitanee olla sukuvika niillä, mutta ei se mua haittaa ihan kiva kun puhuja välillä takeltelee sanoissa ja eksyy juonesta ja pianistikin yhden virren kohdalla taas pimputteli vähän väärin, mutta paljon paremmin kuin viime messussa.
Oonko ainoa, kun käyn kirkossa. Ei muut paljoa kirjoittele.
No on foorumikin mennyt viime näkemältä aika sekaiseksi, miksiköhän joku nostelee jo käsiteltyjä aiheita jostain menneisyydestä?
-
Kävin messussa Varissuon kirkossa. Rakennus on vähän kuin piilossa marketin nurkan takana, mutta sisältä kaunis ja valoisa. Varissuo on Turussa.
-
Tulee tuosta muistot kirkostamme täällä Mukkulassa ennen kuin tämä virallinen Mukkulan kirkko valmistui 1993.
Emme menneet 30-vuotismessuun vaikka Jukka Paarma oli saarnaamasa.
Siis ennen tätä kirkkoa oli Mukkulan kirkko Turusen kaupa takapuolella. Matala punatiilinen 1960-luvun kauppahuone jossa sen loputtua on ollut pubi tai sen tapainen korttelikapakka.
Talo täytyi ensin kietää ja sitten ikäänkuin takaovesta kirkkoon. Alakertaan vei portaat ja siellä toimi pyhäkoulu, ja askartelu-ja kudontapiirit.
Saliin mahtui max 70 kävijää, mutta ei se ihan täynnä juuri koskaan ollut.
Kerran pappi keskeytti saarnan kun rippikoulupojat melusivat takarivissä. Saivat hyvän oman 'saarnan'.
Emerituspiispa Hannes Leinonen kävi usein. Istuivat rouvan kanssa aina etupenkissä , ja palttoot päällä talvisin.
Hannes Leinonen kuoli 75-vuotispäivänään. Sitä ennen hän kävi yhden kerran meilläkin seuroissa. Ei puhunut. Tunnen tyttären ja vävyn.
Kävin nyt näissä kirkoissa ja seuroissa muistoissani.
-
TVn Jumalanpalvelus tuli Kuopion Männistön kirkosta. Taltio oli vuoden takainen ja Ukrainan juuri alkanutta sotaa muistettiin kukkien väreissä, paperilinnuissa ja saarnassa moneen kertaan.
Saarna puhuttiin savon murteella. Se teki puheestä ihmistä lähetyvän ja ihastuttavan.. Saarna oli tekstitetty ja se sisälsikin paljon savolaisten omia merkityksiä. 'Yläkerran isäntä' mainittiin usein, ja se oli heti ymmärrettävä nimi.
Kävimme tässä kirkossa kymmenisen vuotta sitten HYn Talviveisuissa. Silloin tapasin myyrän ja hippiäisen. Jouko Ikola oli kirkossa ja seppos asui kanssamme samassa paikassa.
En tiedä, kuvittelinko, mutta luulin nähneeni hippiäisen tässä messussa. Hänhän oli Talviveisuissa tarjoilemassa ainakin tulokahveja.
Pidän näistä valoisista moderneista kirkoista: Myyrmäki, Mukkula ja Männistö. Ihastuttava lapsikuoro aloitti ja osallistui muutenkin veisuuseen.
https://areena.yle.fi/1-50846336
-
Kävin tänään Drammenin babtistikirkossa.
Se taitaa olla aika lähellä luterilaista kirkkoa, myös siellä lapsia kastetaan ja täällä luetaan samaa sunnuntain tekstiä kuin luterilaisessa kirkossa.
No ne Herra armahda ja liturgia puuttuu joiltain osin, mutta paljon samaa.
Suurin osa kokoontuneesta seurakunnasta muodostui minusta vietnamilaisista.
Voinee olle, että oli myös thaimaalaisia. Häpeäkseni täytyy myöntää, että en osaa ihan eroitaa aasialaisia kansallisuuksia ulkonäön mukaan.
Saarna oli hyvä ja oli kivaa, kun pikku vietnamilainen tyttö laului yksin edessä englanniksi jonkuin ylistyslaulun.
Sitten muutenkin oli aasialaiset kivasti esillä.
Norjaksihan se kaikki meni.
Ehdottomasti uudestaan tonne.
Suomalaisella seurakunnalla, kun ei ole kuin kerran kuussa, niin jossainhan sitä pitää muulloin käydä, että ei pääse totuus unohtumaan.
-
TVn Jumalanpalvelus tuli Kuopion Männistön kirkosta. Taltio oli vuoden takainen ja Ukrainan juuri alkanutta sotaa muistettiin kukkien väreissä, paperilinnuissa ja saarnassa moneen kertaan.
Saarna puhuttiin savon murteella. Se teki puheestä ihmistä lähetyvän ja ihastuttavan.. Saarna oli tekstitetty ja se sisälsikin paljon savolaisten omia merkityksiä. 'Yläkerran isäntä' mainittiin usein, ja se oli heti ymmärrettävä nimi.
Kävimme tässä kirkossa kymmenisen vuotta sitten HYn Talviveisuissa. Silloin tapasin myyrän ja hippiäisen. Jouko Ikola oli kirkossa ja seppos asui kanssamme samassa paikassa.
En tiedä, kuvittelinko, mutta luulin nähneeni hippiäisen tässä messussa. Hänhän oli Talviveisuissa tarjoilemassa ainakin tulokahveja.
Pidän näistä valoisista moderneista kirkoista: Myyrmäki, Mukkula ja Männistö. Ihastuttava lapsikuoro aloitti ja osallistui muutenkin veisuuseen.
https://areena.yle.fi/1-50846336
Muistan nähneeni tämän messun vuosi sitten. Ei hassumpi.
-
Olimme Jyväskylässä Kuokkalan kirkossa. Siellä pidettiin Herättäjän talviveisuut. Messussa avusti oopperakuoro. Virsien lomassa veisattiin Siionin virsiäkin.
-
Kävin tänään Drammenin babtistikirkossa.
Se taitaa olla aika lähellä luterilaista kirkkoa, myös siellä lapsia kastetaan ja täällä luetaan samaa sunnuntain tekstiä kuin luterilaisessa kirkossa.
Ohoh, mistä lähtien baptistit ovat alkaneet lapsia kastaa? :icon_eek: Kaikkea ne Norjassa tekeekin...
Lasketaanko se kirkossa käymiseksi, kun viime yönä Google Mapsilla kuljin pitkin Detroitin katuja ja bongailin kirkkoja? Baptistikirkkoja juuri oli paljon, mutta kyllä muutama muukin sekaan mahtui. Moni oli ihan tavis neliskanttinen lättänä rakennus, kuin mikäkin marketti. Toiset sitten koristellumpia. Ja aina mainittuna, kenen pastorin kirkko tämä on.
Pidän näistä valoisista moderneista kirkoista: Myyrmäki, Mukkula ja Männistö.
Modernien kirkkojen ystävä täällä kanssa. :039: Noista olen vain Myyrmäessä itse käynyt. Mitähän sille kuuluu nyt, kun oli taannoin pitkään remontissa? Edit: Jaa, taitaa olla sitä edelleen. On ollut vuodesta 2019 jo. Saman arkkitehdin, Juha Leiviskän, töitä on Oulun Puolivälinkankaan kirkko, jossa tuli muutama kerta käytyä kun reilun kuukauden ajan Oulussa kerran asuin. (Leiviskä toki hauska nimi kirkkoarkkitehdille...)
-
Lasketaanko se kirkossa käymiseksi, kun viime yönä Google Mapsilla kuljin pitkin Detroitin katuja ja bongailin kirkkoja? Baptistikirkkoja juuri oli paljon, mutta kyllä muutama muukin sekaan mahtui. Moni oli ihan tavis neliskanttinen lättänä rakennus, kuin mikäkin marketti. Toiset sitten koristellumpia. Ja aina mainittuna, kenen pastorin kirkko tämä on.
En laskisi.
Vähän sama kuin ajoin kirkon ohi melkein kävin kirkossa oli vain 15 metriä väliä.
Öppiäinen rohkeasti vain sisään asti.
Tätäkään ei vielä lasketa kirkossa käynnissä, kun vakaa aikomus olisi mennä Viljakkalan kirkkoon huomenna ja siellä herättäjäin kirkkopyhä.
-
Käyty, siis viljakkalan kirkossa messussa.
Jyrki Koivisto taisi olla papin nimi.
En olisi ulkonäön perusteella luullut muusikoksi, mutta hienosti soitti kitaralla ja hehkeä vaimonsa lauloi kuin Enkeli.
Kirkkokahveilla oli lohisoppaa ja hyvää oli.
Kiitin ruuasta ja tietysti jotain piikittelyä tuli keittiöhenkilökunnasta joltain.
Ne on ihme ammattikunta kun tuntuu, että missäpäin vaan käyn kirkkokahveella, niin siellä henkilökunta jotenkin mua aina paheksuu?
Minähän vielä maksoin sopasta, että hyppikää järven paheksuntanne kanssa.
-
Meillä oli Herättäjän pyhä eilen. Seuroihin jäi parikymmentä henkeä. Perinnekörttien puute vaan kiusasi.
-
Olipa mielenkiintoinen sotilasjumalanpalvelus Merikappelista Upinniemestä. Taisi olla kulkuluvat tiukassa.
-
Olipa mielenkiintoinen sotilasjumalanpalvelus Merikappelista Upinniemestä. Taisi olla kulkuluvat tiukassa.
Aiheesta sivuten kauas.
Kerran olin Loviisan ydinvoimalassa töissä ja öö Kangasniemen kaverini kanssa oltiin edustalla kalassa soutuveneellä.
Siis Vilhelm oli kai kaverin etunimi.
No kaksi toheloa ja katastrofi vene alkoi tulvia, siis pohjasta sisään vettä ja meidän oli pakko tai uida ei haluttu virvelit mukana mentiin siihen öö hevossaari kait no ydin voimalan saareen.
Ja mua nauratti kun Viljo hermo kireenä paikkaili veneen pohjaa ja pelkäsi että ydinvartiat tulee ja vie meidät putkaan ja hänen erä ei kun joku siis kun työssä eteenpäin, pahus kun unohtuu suomenkielen sanontoja, siis nyt mietin.
urapolku, eteneminen, oon aika hyvä ristikoissa, mutta mietintäpaussin joskus vaatii.
No siis Vihelm ol metereologi, yksi mun matematiikko kavereista, ihmettelen kun itseäni fiksumpia kaveria on.
No saatiin vene vesille ja seuraava seikkailumme kalastuksen parissa oli öö Fagervikissä, jossa Hankoon päin Hesasta.
Messut on jääneet väliin aika ison ajan ja pahoittelen sitä paljon.
Kuten körttifoorumi ja muu yhteisöllisyys , siis seuris niin on tärkeitä henkiselle ja hengelliselle hyvinvoinnille.
-
Lasketaanko se kirkossa käymiseksi, kun viime yönä Google Mapsilla kuljin pitkin Detroitin katuja ja bongailin kirkkoja?
Tein joku aika sitten saman Havaijilla. Useampi eri kristillisten suuntausten (tai sinne päin) kirkko löytyi, ja monenmoista toimintaa siellä oli.
Minulle kolahtaa eniten 50-60 -lukujen kirkot, ei kyllä kaikki. Tässä yksi, joka teki vaikutuksen, vaikkei sisälle päässyt, just oli hautajaiset loppuneet ja jotain touhua siellä. Mutta ikkunasta tuli kurkittua sisälle ennen seuraavan tapahtuman alkua. Eli Jäämeren katedraali Tromssassa Norjassa.
https://www.ishavskatedralen.no/en/the-arctic-cathedral/
Täällä kulmilla on sitten vaikkapa Pitäjänmäen, Munkkivuoren, Lauttasaaren ja Tapiolan kirkot. Ja jos vielä Pielisensuun kirkko Joensuussa ja Ilomantsin siunauskappeli. Uudemmista Espoonlahden kirkko.
-
Olen nähnyt Norjassa sekä kauniita, että vähemmän silmää miellyttäviä kirkkoja.
Tuo Tromssan kirkko näkyy saarelta mantereelle palatessa pitkän sillan päässä hienosti.
Samaa en sano Kristiansundin kerrostalomaisesta kirkosta.
https://www.tripadvisor.se/Attraction_Review-g190505-d8364064-Reviews-Kirkelandet_kirke-Kristiansund_More_og_Romsdal_Western_Norway.html
Vanhat ruotsalaiset kirkot ovat kotoisia. Usein valkoisia. Suomessa Pedersören kirkko on sitä tyyliä.
https://www.pietarsaarensuomalainenseurakunta.fi/kirkot-ja-tilat/pedersoren-kirkko
Olen ollut ahkera kirkossakävijä. Nyt vain bongailen.
-
Hienoin kokemukseni norjalaisesta jumalanpalveluksesta oli ulkoilmassa vuorenhuipulla.
-
Minun on ollut Röros, sekä kaupunki että kirkko.
Opas kertoi kirkon rakennetun kaivosmiestyyliin, kuin teatteri tai ilotalo. Ilotalohan kirkon tulisi ollakin.
https://meriharakka.net/2021/09/02/roros-norja/
-
Rælingen oli tuon ulkoilmajumalanpalveluksen paikkakunta. Aika oli Norjan kansallispäivän tienoilla toukokuussa.
-
Rörosissa olen käynyt ja nätti paikka
-
Kävin roskat viemässä juuri hetki sitten. Mukkulan kirkonkellot soittivat sanomaa.
Olivatko ne huomenkellot ?
Milloin soivat yhteensoitto, papinkellot, ehtookellot ja sanomakellot ?
Tietoja Kauhajoen seurakunnasta:
https://www.kauhajoenseurakunta.fi/kirkko/kirkonkellot
-
Eilisessä tv-messussa joka oli uusinta Sastamalan vanhasta kirkosta veisattiin ehtoollisvirtenä VK 959 Saapua yhteiseen pöytään ja jakaa. Se säi minulle korvamatona soimaan. Se ei ole paha, vaan hyvin siinä veisataan:
1.
Saapua yhteiseen pöytään ja jakaa
murrettu leipä, Kristuksen ruumis,
leipä ja viini, leipä ja viini –
läsnä on Jumalan valtakunta, Kristus meissä.
2.
Saapua yhteiseen pöytään ja jakaa
elämän tuska, eilisen pelko,
huomisen huoli, huomisen huoli –
läsnä on Jumalan valtakunta, Kristus meissä.
3.
Saapua yhteiseen pöytään ja jakaa
elämän ilo, valo ja lämpö,
rohkeus, toivo, rohkeus, toivo –
läsnä on Jumalan valtakunta, Kristus meissä.
4.
Lähteä elämään, työhön, ja jakaa
toisien kanssa rukiinen leipä,
eilisen huoli, huomisen toivo –
kasvaa niin Jumalan valtakunta, Kristus meissä.
https://www.youtube.com/watch?v=eh-sJFUIHIg
-
Minulle kolahtaa eniten 50-60 -lukujen kirkot, ei kyllä kaikki. Tässä yksi, joka teki vaikutuksen, vaikkei sisälle päässyt, just oli hautajaiset loppuneet ja jotain touhua siellä. Mutta ikkunasta tuli kurkittua sisälle ennen seuraavan tapahtuman alkua. Eli Jäämeren katedraali Tromssassa Norjassa.
https://www.ishavskatedralen.no/en/the-arctic-cathedral/
Täällä kulmilla on sitten vaikkapa Pitäjänmäen, Munkkivuoren, Lauttasaaren ja Tapiolan kirkot. Ja jos vielä Pielisensuun kirkko Joensuussa ja Ilomantsin siunauskappeli. Uudemmista Espoonlahden kirkko.
Pielisensuun kirkko! Siellä tuli muutamakin kerta käytyä kun Pielisensuun seurakuntaan kuuluin, ja joskus sen jälkeenkin. Siellä ollaan kuin jossakin laavussa korkean harjakaton alla.
Ehkä epäsuosittu mielipide, muta 50 - 60 -luvuilla (ja vielä 70-luvun ihan alussa) oli arkkitehtuuri parhaimmillaan. Tykkään kyllä myös nyt lähimmästä eli Tesoman kirkosta, joka on 70-luvun loppupuolelta.
Ehkä on hyvä, että en lähtenyt opiskelemaan arkkitehtuuria, mikä oli vielä lukiossa mielessä (silloin kun vielä osasin piirtääkin). Makuni on niin omituinen. Mutta kyllä juuri sellainen kuin arkkitehdeillä tapaa olla.
Tuli muuten mieleen tuo Alvar Aaltokin. Hän ei mielestäni kirkoissa ole onnistunut ihan niin hyvin kuin joissakin muissa rakennuksissa.
-
Hei ! Alvar Aallosta olen aivan samaa mieltä. Meillä on täällä Lahdessa hänen ehkä viimeisin kirkkonsa, Ristin kirkko. On siinä paljon hyvääkin, eikä se ole aivan niin kömpelö kuin Imatran kirkko. Sekin on Alvarin työtä.
Ja tuostakin 50-60-lukujen arkkitehtuurista olen samaa mieltä. Niissä sen ajan julkisissakinrakennuksissa on jotakin kodikasta mutta kaunista. Lisäksi niissä tuulahtaa vielä hiukan suomalais-kansallinen ronmantiikka, kalevalaisuuskin.
Siitäkin meillä lahtelaisilla on kaunis esimerkkiteos, Launeen kirkko.
https://www.lahdenseurakunnat.fi/kuvia-launeen-kirkon-tiloista
https://fi.wikipedia.org/wiki/Launeen_kirkko
Tämä kirkko on rakas myös sotilaskoti-ajoiltani. Täällä pojat kastettiin, konfirmoitiin ja heille pidettiin erilaisia tilaisuuksia, iltoja.
Lahdessa ei vanhoja kirkkoja olekaan. Tuo Laune on vanhin, minua nuorempi.
Hollolan kirkko on vanha, mutta Salpakankaan kirkko seudun kirkoista uusin. Sen arkkitehtuurista en erityisesti pidä. Olen nhnyt vain telkkarissa ja kuvista, mutta seinien aukotus on minusta mauton, rikkinäinen.
https://www.google.com/search?q=sovituksen+kirkko+hollola&tbm=isch&sa=X&ved=2ahUKEwjqsdKE8_L_AhXD6CoKHdLaBZ0Q0pQJegQIChAB&biw=1093&bih=526&dpr=1.25
-
(silloin kun vielä osasin piirtääkin)
Ota kynä ja lehtiö esiin! Piirtämisen taito ei katoa vaikka menisikin välillä piiloon. Piirrä vaikka mallista pöydälläsi olevia esineitä.
-
Ota kynä ja lehtiö esiin! Piirtämisen taito ei katoa vaikka menisikin välillä piiloon. Piirrä vaikka mallista pöydälläsi olevia esineitä.
Ei ole aikaa nyt, eikä oikein mielenkiintoakaan enää. Kotitarpeiksi piirrän silloin kun on jotain käytännön tarvetta. Lineaarialgebran kurssilla piti piirtää joidenkin funktioiden arvojoukot kolmiulotteisessa avaruudessa, ja ihan nättejä kuvia tein käsipelillä. Ja jotain tuolin mallia olen luonnostellut. Sun muuta vastaavaa. (Joskus pelattiin Pictionarya, ja kyllä kuvistani hoksattiin "pyyhkiä" ja "autosaattue".)
-
Hei!
Lahden kirkoista laitan tähän yhden tarkennuksen: Vanhin Lahden ev.lut. kirkkorakennuksista on tällä hetkellä Nastolan kirkko. Se on Lahden maaseutukirkko ja nykyinen Lahden puukirkko. Rakennettu 1800-luvulla.
Riitta-mummin mainitsemassa kauniissa Launeen kirkon maisemissa järjestetään Siioninvirsiseurat sunnuntaina 30. heinäkuuta 2023 klo 16.00 alkaen. Kahvia saa jo ennen seuroja. Kirkkoon sisälle menemme vain sateen sattuessa, tavoitteena on siis veisata ulkona. Launeen kirkon kesäiset pihaseurat ovat jo usean vuoden perinne Lahdessa.
Tervetuloa kauempaakin!
-
Sorry, unohdin että Nastola on nykyään Lahtea. On ollut jo jokusen vuoden, mutta aina vaan miellän sen itsenäiseksi kunnaksi.
-
En käynyt, mutta kohta menen.
Nyt kun taas Suomessa niin Ryttylän kirkko olisi tähtäimessä.
Hausjärven kirkko olisi lähempänä, mutta siellä konfirmaatio messu ja se on minusta enempi sellainen perhe juttu, jossa konfirmoitavan vanhemmat ja tutut yhdessä.
Majoittaja vuokraemäntäni varoitti kyllä Hausjärven kirkosta, että siellä käy vain muutama hassu ihminen ja nekin kyttäävät toisia ja kaikki istuvat erillään toisista kyräillen.
Eli minusta normi suomalainen meininki ja minua se ei haittaa.
Papeista hän totesi, ettei ne saarnaa evankeliumia.
Nainen varmaan yli 80 vuotias että ihmettelen, etteikö jo olisi suvaitsevampi ja antaisi papeillekkin tilaa olla mitä on ka muuttua jos muutokselle on tarvetta.
No normi meininki.
-
Kävinkin Loppi nimisessä kylässä kirkossa.
Oli ihan normi meininki.
Olisikohan meitä ollut 10 henkilöä suuressa kirkossa ja kirkkokahveilla sanoinkin papille, kun istuin samaan pöytään, että olisi mahtunut enempikin.
Hän sanoi, että nyt kirkkoon mahtuu 1300 ihmistä kun on pienenetty ja tehty kirkkosali.
Eli sinne nyt mahtuisi koko kylä ja naapuri kyläkin.
Pappi myönsi pikkaisen suuruudenhulluutta jollain ollut.
Jos yksi perheväki ei olisi tullut isoon kirkkoon, niin meitä olisi ollut 4 ihmistä + pappi ja se pillipiipari kun urkuja soittaa.
Suomi nukkuu synninunta ja kohta tulee loppu.
HERÄTKÄÄ !!
-
Ah, sainpa olla vihdoin seitsemänkymmenen vuoden jälkeen Hattulan Pyhän Ristin kirkossa !
Kovasti toivoin pääseväni paikan päälle katsomaan nuo vanhatkirkkomaalaukset, kuvin puhuvat raamatunkertomukset, jotka Andreas Pictor on maalannut 1400-luvulla. Anneli Kanto kirjoitti niistä fiktiivisesti kirjassaan Rottien pyhimys.
Kirja on saanut ihmiset innostumaan kymmenin tuhansin markaamaan Hauholle.
Minä en päässyt, mutta nyt näin ne. 1955 ne olivat kai laastin alla.
Koin myös messun ilman urkujen pauhua hurjan läheiseksi körttiläisittäin. Ihmisen ääni veisussa on kyllin hyvä ylistämään Jumalaa.
Pillipiipari sopi oikein hyvin kuvaan.
Kaikki oli hyvää. Papit, tekstinlukija ja kuoro, jossa en nähnyt ystäväämme vn:ää. Olitko paikalla ?
https://areena.yle.fi/1-63782083 ( ohjelma alkaa kun vähän odottaa )
-
En ollut kuorossa, enkä edes kirkon penkissä, vaan katsoin ja kuuntelin myöskin tv:stä.
Todella hyvä messu kaikkineen, kuvaukset ulkoakin ja sisältä paljon katto- ja seinämaalauksia.
Ensi vuonna eläkkeelle jäävä kirkkoherra piti selkeän hyvän saarnan, niin koin.
Avustava nuori pappi tottuneesti tabletin kanssa, eipä sujuisi tällaiselta huru-ukolta vapisevin käsin.
Todennäköisesti elokuun lopulla kirkkovaltuusto valitsee uudeksi kirkkoherraksi hänet joka
oli kuoron takarivissä, mieshenkilö, osaa ilmeisesti soittaa kitaran lisäksi rumpuja, ja laulu sujuu kohtuullisesti.
Hän oli aikaisemmin Hattulassa kappalaisena, viimeksi Sääksmäen kirkkoherrana, arvelen että hänet valitsevat.
Itse olin tuossa Pyhän Ristin kuorossa vuosia sitten, mutta totesin että äänissä laulaminen ei ole minun juttu,
paremmin yksinlaulu tai yksiääninen pieni ryhmä.
Pillipiiparin vieressä ollut parrakas mies on tuon kuoron johtaja ja toimii kakkoskanttorina tarpeen mukaan,
on myös lääkäri ja joitain jaksoja täällä siinäkin hommassa.
-
Raamattuopistolla Kauniaisissa on meneillään Hengellisen elämän syventymispäivät. Todella puhuttelevaa ohjelmaa tähän asti. Niitä voi seurata netin välityksellä sekä RadioDein kautta.
Loppuu sunnuntaina.
Ohjelma löytyy netistä.
-
Syventymispäiviä voi seurata reaaliaikaisesti täältä:
https://sro.fi/tv/
tai myös Radio Dein kautta.
-
Tämä jumalanpalvelus on minulle kuin kotikirkko. Olin niiiin mukana! Hienot virret , musikaaliset papit mukana musiikissa. Muutenkin vaikuttivat olevan i h m i s i ä.
https://areena.yle.fi/1-3757226
-
Olin nojatuolikirkossa kotona kun Mikkelin hiippakunnan piispa Mari Parkkinen sai vihkimyksen.
Saimme me lahteleisetkin varmaan hänestä hyvän piispan Kristuksen kiekkoon. Hän korosti juuri tällaista kirkkoa. Ei minun eikä sinun , vaan Kristuksen kirkko !
Lisä lämpöä suli sydämeeni kun vasta todensin että Mikkelin hiippakunta on entinen Viipurin hiippakunta. Esim. tuomiokirkon lasimaalauksissa viitataan Viipurin aikoihin. Piispan viitta ja hiippa ainakin ovat myös Viipurin hiippakunnan enstisen, ajalta 1934.
Paimennen paimennettavia, papistoa ja muuta karjaa oli paljon paikalla. Vaan en nähnyt ketään Lahdesta.
Juhlaisaa oli.
-
Vaan en nähnyt ketään Lahdesta.
Vaan olipa piispa Younan Jerusalemista,
-
Kävin kirkossa ja samaa liirumlaarumia kuin piispa Mari tuli pulpetin takaa.
Hellanlettas sentään.
Eli pitää rakastaa kaikkia ja suvaita ja erityisesti niitä jotka eivät muita suvaitse.
Pitää rakentaa yhteisöllisyyttä ja muuta sellaista kaunista.
- No sinänsä ihan oikeaa puhetta ja kannatettavia asioita ja ymmärrän että kun on tullut niin kovasti kritiikkiä milloin naispappeudesta milloin homoudesta kirkon sisällä, niin se saa vaatimaan suvaitsevaisuutta ja yhteisöllisyyden rakentamista.
Kuitenkin jos katsoo sitä alkuseurakunnan yhteisöllisyyttä ja sitä miten se syntyi, niin taisi olla Pietarin kova saarna ja ihmiset sai piston sydämeen. Tai Paavalin puhe Safiiralle ja Herran pelko tuli ja ihmiset alkoivat pitää kaikkea yhteisenä ja pelkäsivät Herraa ja kaikki kansa oli suosiollisia heille.
Eiköhän kautta aikojen ole ensin tehty parannus ja tunnustettu synnit ja syntisyys ja sen jälkeen on tullut armo ja Herran pelko.
Se on saanut yhteisöllisyyden ja pyhyyden tai ainakin kilvoittelun aikaan.
Mulle ei ole mitään naispappeutta vastaan ja homouden ja lesbuoden ja mitä kaikkea onkaan voin sietää, vaikka en itse ymmärrä sitä kun en koe olevani.
Kuitenkaan en olisi vaatimassa, että niitä kuten ylensyömistä tai sydämen kovuutta ei voisi sanoa synniksi.
Ei se että esimerkiksi muslimit eivät hyväksy niitä niin saa mua kieltämään heitä uskomasta kuten uskovat, enkä ole heitä vaatimassa suvaitsevaisimmaksi, niin kauan kun eivät lakeja riko.
Aika tyhmää on myöskään alkaa moralisoimaan, vaan tulisi julistaa kristusta ja kristus saa muuttaa ihmisiä ja vaikuttaa heissä synnintuntoa.
Nyt tuntuu että mennään puuhun pers edellä, eli vaaditaan rakastamaan ja suvaitsemaan ensin, vaikka noi hyveet tulee minusta sen jälkeen, kun kristusta on julistettu.
-
Olipas 5-veisaajalla hyvä kirjoitus, aivan kuin minun kynästäni.
-
Aika tyhmää on myöskään alkaa moralisoimaan, vaan tulisi julistaa Kristusta ja Kristus saa muuttaa ihmisiä ja vaikuttaa heissä synnintuntoa.
Kristustahan Mari Parkkinen julisti. Jeesuksen sanojahan tuo liirumlaarumiksi sanomasi on:
"Teille on opetettu: 'Rakasta lähimmäistäsi ja vihaa vihamiestäsi.' Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihamiehiänne ja rukoilkaa vainoojienne puolesta, jotta olisitte taivaallisen Isänne lapsia. Hän antaa aurinkonsa nousta niin hyville kuin pahoille ja lähettää sateen niin hurskaille kuin jumalattomille. Jos te rakastatte niitä, jotka rakastavat teitä, minkä palkan te siitä ansaitsette? Eivätkö publikaanitkin* tee niin? Jos te tervehditte vain ystäviänne, mitä erinomaista siinä on? Eivätkö pakanatkin tee niin? Olkaa siis täydellisiä, niin kuin teidän taivaallinen Isänne on täydellinen."
Jos tämä on korvissasi moralisointia, moraalissasi saattaa olla jotain uudelleen arvioimisen aihetta.
-
Kun on paimenena Kristuksen kirkossa on oikein ja arvollista julistaa Kristuksen opetuksia.
Rakkaus, rauha ja kähimmäisyys ensin.
Kyllä Kristus julisti myöskin näin : Te kyykäärmeiden sikiöt, te kalkittujen hautojen kaltaiset tekopyhät. Nämä sanat hän osoitti fariseuksille.
Myllynkivi kaulaan niille jotka vahingoittavat lapsia.
Näitäkö odotit piispalta vihkiäissaarnassa.
Eräskin pappi käytti tilaisuutta hyväkseen kun vihki työkaverini avioliittoon. Tuli tulta ja tulikiveä tuutin täydeltä. Huoriteltiin vihkipari kun olivat eläneet ensin avoparina. Hääpari ja moni lähisukulainen ja ystävä erosivat kirkosta.
Saman on saanut Päivi Räsänen aikaan.
-
Eiköhän kautta aikojen ole ensin tehty parannus ja tunnustettu synnit ja syntisyys ja sen jälkeen on tullut armo ja Herran pelko.
Tuollaista ajattelua kutsutaan armonjärjestykseksi. Se taitaa olla jokseenkin vieras luterilaisuudelle.
-
Tuollaista ajattelua kutsutaan armonjärjestykseksi. Se taitaa olla jokseenkin vieras luterilaisuudelle.
Eikös Eino Sormusen Kristinoppi tuontapaista opettanut?
Ja siksipä en siitä tykännytkään. Jos vaikka ateisti ei usko minkäänlaiseen Jumalaan, miten hänelle voisi tulla synnintunto, jonka vaikuttamana alkaa etsiä Jumalan armoa?
-
Kävin kirkossa ja samaa liirumlaarumia kuin piispa Mari tuli pulpetin takaa.
Hellanlettas sentään.
Eli pitää rakastaa kaikkia ja suvaita ja erityisesti niitä jotka eivät muita suvaitse.
Pitää rakentaa yhteisöllisyyttä ja muuta sellaista kaunista.
- No sinänsä ihan oikeaa puhetta ja kannatettavia asioita ja ymmärrän että kun on tullut niin kovasti kritiikkiä milloin naispappeudesta milloin homoudesta kirkon sisällä, niin se saa vaatimaan suvaitsevaisuutta ja yhteisöllisyyden rakentamista.
Kuitenkin jos katsoo sitä alkuseurakunnan yhteisöllisyyttä ja sitä miten se syntyi, niin taisi olla Pietarin kova saarna ja ihmiset sai piston sydämeen. Tai Paavalin puhe Safiiralle ja Herran pelko tuli ja ihmiset alkoivat pitää kaikkea yhteisenä ja pelkäsivät Herraa ja kaikki kansa oli suosiollisia heille.
Eiköhän kautta aikojen ole ensin tehty parannus ja tunnustettu synnit ja syntisyys ja sen jälkeen on tullut armo ja Herran pelko.
Se on saanut yhteisöllisyyden ja pyhyyden tai ainakin kilvoittelun aikaan.
Mulle ei ole mitään naispappeutta vastaan ja homouden ja lesbuoden ja mitä kaikkea onkaan voin sietää, vaikka en itse ymmärrä sitä kun en koe olevani.
Kuitenkaan en olisi vaatimassa, että niitä kuten ylensyömistä tai sydämen kovuutta ei voisi sanoa synniksi.
Ei se että esimerkiksi muslimit eivät hyväksy niitä niin saa mua kieltämään heitä uskomasta kuten uskovat, enkä ole heitä vaatimassa suvaitsevaisimmaksi, niin kauan kun eivät lakeja riko.
Aika tyhmää on myöskään alkaa moralisoimaan, vaan tulisi julistaa kristusta ja kristus saa muuttaa ihmisiä ja vaikuttaa heissä synnintuntoa.
Nyt tuntuu että mennään puuhun pers edellä, eli vaaditaan rakastamaan ja suvaitsemaan ensin, vaikka noi hyveet tulee minusta sen jälkeen, kun kristusta on julistettu.
En ymmärtänyt. :017: Tuntuu, että miten tahansa julistettaisiin niin aina menisi sinusta väärin.
Pietari sai pitää kovan saarnan joka sai ihmiset tuntemaan piston sydämessään, ja sydämen kovuutta pitää saada sanoa synniksi, mutta moralisointi on tyhmää. Eikö Pietari sitten moralisoinut? Ja Mari ei saa vaatia rakastamaan, vaikka voisihan se oman rakkaudettomuudenkin huomaaminen saada tuntemaan piston sydämessä? Ja Jeesuskin käski rakastamaan. Eikö sitä sitten joku pappi enää saa käskeä?
Ja miten tuo nyt meneekään, ensinkö on tehtävä parannus ja tunnustettava syntisyys ja sitten tulee armo, vai niinkö, että ensin Kristus muuttaa ihmistä ja vaikuttaa sen synnintunnon?
Eiköhän kautta aikain ole eri ihmisillä mennyt eri tavoin ja eri järjestyksessä.
-
Etsinpä käsiini tuon Kristinopin. Sen kuudes luku USKONELÄMÄ jakaantuu seuraavien alaotsikoiden alle: SURUTTOMUUS, JUMALA KUTSUU, ETSIKKOAIKA, JUMALAN KUTSUN HYLKÄÄMINEN, HERÄÄMINEN, PARANNUS, USKO, VANHURSKAUTTAMINEN, UUDESTISYNTYMINEN JA UUSI ELÄMÄ, PYHITYS, HENGEN HEDELMÄT, USKONELÄMÄN HOITAMINEN, RUKOUS ja niin edelleen. Tuossa voi toki nähdä jonkinlaiset uskoontulon tikapuut, mutta ei välttämättä. Johonkin järjestykseenhän käsiteltävät asiat pitää kirjaan laittaa.
-
Kiitos valaisemisestani, kyllähän tämä järjen valo taitaa olla hiipumisen aluilla.
Armo laki, laki armo.
Te tulette tuntemaan totuuden ja totuus tekee teidät vapaaksi.
Asian vierestä taas,
Kerran tuskailin kurvin lain kanssa.
Siis siihen kurviin lakiin joka ei ole kirjoitettu laki, että älä vasikoi. Taitaa olla 12. Käsky. 11. Käsky on älä syö yksin.
No siis ton 13 käskyn kanssa tuskailin, että kerronko väärinteosta. No rukoiltuani aikani tuskissa, että rikon kurvi lakia niin tuli mieleen Raamatun käsky. Olikohan 5. Eli älä sano väärää todistusta lähimmäisestä.
Oli aika Jaakobin paini ja menetin ystävän, mutta sain henggelisen rauhan asian suhteen, siis että tein oikein.
Siis nämä laki armo, armo laki ei helppoja asioita
-
Katsoin kyllä Tuomas-messun suurinpiirtein kokonaan, mutta ei ' napannut'. Tulipa taas varmemmaksi itselle miksi olen körtti.
Tämä on minusta hengellistä viihdyttämistä.
Ystäväni puolestaan pitää näistä kovasti ja käy näissä kun paikkakunnalla on.
Ystävyytemme alkoi vuonna 1948, ja säilyy loppuun asti.
https://areena.yle.fi/1-3757226
-
Katsoin kyllä Tuomas-messun suurinpiirtein kokonaan, mutta ei ' napannut'. Tulipa taas varmemmaksi itselle miksi olen körtti.
Tämä on minusta hengellistä viihdyttämistä.
Ystäväni puolestaan pitää näistä kovasti ja käy näissä kun paikkakunnalla on.
Ystävyytemme alkoi vuonna 1948, ja säilyy loppuun asti.
https://areena.yle.fi/1-3757226
Samoin
-
Vanha kirkko, Lönkka, Helsinki. Jumalanpalvelus siellä liittyi Körttikodin 95-vuotisjuhlaan.
Päälle päätteeksi kirkkokahvit ja juhlaseurat Körttikodissa, Ratakadulla, Helsingissä. :kahvi:
Herraa hyvää kiittäkää -virsi kajahti komeasti etenkin Körttikodissa, ennen kuin poistuimme!
Kaikki tuo noin kolmen tunnin aikana 5. marraskuuta 2023.
-
Aioin eilen katsoa Nojatuolikirkon josta olen yleensä pitänyt. Nyt kävi ensimmäisen kerran niin että lopetin kesken. Herrojen teologien keskustelu sekoitti 'pottuhalmeeni'
ja painoin katkaisijaa.
Tänään tuli uusintana Lotta-järjestön juhlamessu, jonka olen ainakin kerran nähnyt ja kuullut tohtori Haukion saarnan.
Antauduin kyökkihommille että sain katsoa rauhassa Vuokatin viestit.
Näkeekö Körttikodin juhlamessun jostakin ?
-
Näkeekö Körttikodin juhlamessun jostakin ?
Taisi tulla vain radiosta, mutta seurat pitäisi näkyä tästä https://www.youtube.com/watch?v=VZaqNqAAUiI ja alkavat noin 3 minuutin päästä alkukuvasta.
-
Aioin eilen katsoa Nojatuolikirkon josta olen yleensä pitänyt. Nyt kävi ensimmäisen kerran niin että lopetin kesken. Herrojen teologien keskustelu sekoitti 'pottuhalmeeni'
ja painoin katkaisijaa.
Tänään tuli uusintana Lotta-järjestön juhlamessu, jonka olen ainakin kerran nähnyt ja kuullut tohtori Haukion saarnan.
Antauduin kyökkihommille että sain katsoa rauhassa Vuokatin viestit.
Näkeekö Körttikodin juhlamessun jostakin ?
Seurat löytyy Youtubesta https://www.youtube.com/watch?v=VZaqNqAAUiI
Katsoin ne sieltä ja paikanpäällä näytti olevan hyvin ahdasta. En ole nukkunut yhtään yötä siellä, mutta olin 20 vuotta kodin isännistössä ja taloyhtiön hallituksessa. Kiitos niistä antoisista vuosista.
-
Seurakuntamme on Kotkassa mukana järjestämässä Kolahtaako? -elokuvaviikkoa. Sen alkajaisiksi pidettiin eilen elokuvamusiikkiin tukeutuva messu. Ajatus saattaa kuulostaa hupsulta, mutta tulos oli taas hieno ja koskettava. Esimerkiksi Bond-elokuvan tunnuslaulu Ei aina käy niin toimi puhuttelevana 'saarnavirtenä'.
-
Seurakuntamme on Kotkassa mukana järjestämässä Kolahtaako? -elokuvaviikkoa. Sen alkajaisiksi pidettiin eilen elokuvamusiikkiin tukeutuva messu. Ajatus saattaa kuulostaa hupsulta, mutta tulos oli taas hieno ja koskettava. Esimerkiksi Bond-elokuvan tunnuslaulu Ei aina käy niin toimi puhuttelevana 'saarnavirtenä'.
Cool.
Penalla on kyllä lahjaa tuollaiseen.
Pena ja myyrä niin olisi kirkollinen kulttuuri in kapakka.
-
Seurakuntamme on Kotkassa mukana järjestämässä Kolahtaako? -elokuvaviikkoa. Sen alkajaisiksi pidettiin eilen elokuvamusiikkiin tukeutuva messu. Ajatus saattaa kuulostaa hupsulta, mutta tulos oli taas hieno ja koskettava. Esimerkiksi Bond-elokuvan tunnuslaulu Ei aina käy niin toimi puhuttelevana 'saarnavirtenä'.
Radikaalia ja coolia, voikohan ton konseptin kopioida.
Pitänee vinkata, jos saa niin norjalaisille ja tanskalaisille kirkollisille ehdottaa.
Tollanen voisi vetää enempikin jengiä zyrkkaan.
-
Kävin Ryttylän kirkossa.
Joku vanhus nainen sai sairauskohtalon. coolisti mentiin siitä huolimatta messu ylös alas.
Pappi taisi alussa olla eniten shokissa, mutta onneksi kokosi ittensä ja jopa päivän tekstistä Saul ia älkää surko Jumala on nostava uuden Hänelle sopivan tekstistä Niinistöön viittaavan vitsin.
Varmaan katteli mua, kun oon cool tollasissa tilanteissa.
Joskus aiemmin olin tilanteessa, jossa messun aikaan joku kuoli, siis vanhus heitti lusikan nurkaan ja poistui muonavahvuudessa, kuten armejassa todetaan.
No silloin joku nainen sai hepulin ja oli hysteerinen ja kilui ja mesoi kovasti ja vähällä oli, ettei paniikki ois tarttunut. Naiset on erikoisia.
Täällä Riihimäen Ryttylässä kaikki meni coolisti ja minusta ne elvytti mummin, en nyt tiedä, mutta oli dramatiikkaa.
Eikö muut kuin minä foorumilaisista käy kirkossa?
-
^ Ei ole tullut raportoitua käymisiä. Ei ole sattunut mitään niin erikoisia.
-
Kävin kirkossa, näin papin, kanttorin ja suntion.
Sitten menin baariin eikä sielläkään ollut ketään.
-
En urheilu-ruoanlaittto-ohjelmien takia ehtinyt tähän tänään. Mutta myöhemmin ...
https://areena.yle.fi/1-63782089
-
Kävin kirkossa ja jäin kahveillekin. Juttelin kanttorin ja tutun eläkeläisrovastin kanssa viisaita kunnes suntio vihjaisi, että olisi lähdettävä kotiin.
-
Kävin kirkossa ja jäin kahveillekin. Juttelin kanttorin ja tutun eläkeläisrovastin kanssa viisaita kunnes suntio vihjaisi, että olisi lähdettävä kotiin.
Minusta kirkossa tulisi olla aina ovet auki.
Ongelma varmaan olisi, että vandaalit tulisivat sotkemaan paikkoja, mutta tiekirkot ja muut kun on kesäisin auki, niin kiva poiketa sinne ja rauhoittua ja olla vaikka rukouksessa.
Tietysti ainahan voi rukoilla autossa ja kotona, mutta oon tykännyt poiketa kirkkoon, kun on ollut auki ja saanut istahtaa siellä ja rukoilla.
Vaikka taidan olla ihan pohjamutaa näin muuten kristillisessä vaelluksessani.
-
Rukoushartaus Agricolan kirkossa Pitkäperjantaina 2024
https://areena.yle.fi/1-3757226
-
Kävin tai jouduin kuten varmaan nuoruudessanikin siis nuorena mentiin karismaattisiin juttuihin, kun siellä kauneimmat mimmit tanssi ja oli meno kuin doscossa.
ROCK konsertit on ihan pilipali juttuja karismaattisten kokousten verrattaessa.
Siis en käynyt kirkossa mutta ajauduin karismaattiseen porukkaan ja kyyllähän nousi vastakarvat pystyyn kuin terrierillä.
Ei mitään vastaan karismaattisuutta antaa mennä vaan.
Hyppikää ja iloitkaa ja antaa mennä, mutta mulle sopii enempi hartaus.
Jostain piti kirjoittaa, mutta ajatus meni taas.
https://www.youtube.com/watch?v=fq5yHdVKSQs&list=RDGMEMJQXQAmqrnmK1SEjY_rKBGA&index=6&ab_channel=OfficialWilburyVEVO
-
Tänään TV 1 ssä
Jumalanpalvelus
Su 07.04.2024 klo 10.00, Yle TV1
Jumalanpalvelus. Kansainvälisen romanipäivän juhlajumalanpalvelus Lahden Ristinkirkossa. Kristus tuo ilon ja rauhan.
Kesto: 60 min
Ajattelin katsoa ainakin puolisen tuntia, sitten ehkä siirrytään TV 2 lle.
-
Kävin Hausjärvenkirkossa.
Rippikoululaisia paikalla. Yleensä ne kierrän kun rauhattomia.
No niin nytkin, mutta isoinen tai joku nuorikirkon työntekijä piti ne aika hyvin aisoissa.
Ainahan nuoret on levottomia olleet, mutta nykyaikana se on pääsyt kyllä ryöpsähtämään yli laidan.
Ei mun nuoruudessani tuollaista.
Messu muuten sitä tavallista ja hyvin meni tykkäsin kovasti, kuten yleensäkin sunnuntaimessu on ihan parasta tälläiselle seesteiselle.
Ehkä tekoälyn pitäisi kuitenkin ottaa kaikki valta. Sillä ei ole omia mielipiteitä, ei vallanhalua eikä aatteellisia vaikutteita.
Hyvä kun on rippikoulu ja nuoret saa muutakin opetusta kuin messun.
Jotenkin toivoisi kyllä kirkossa joskus saarnattavan siitä, että kyllä se Jumalanpalvelus jatkuu muunakin kuin menkää ja iloitkaa ja palvelkaa Herraa.
Jotenkin ettei Jeesus ole vain kristus kun on sunnuntai ja maanantai kun alkaa Jeesus on kirstussa ja kirstunkansi kiinni.
Kyllähän juuri arjessa tulisi sitä hartautta, rukoilua ja muuta harjoittaa, no ei tietenkään omavoimaisesti suorittaen, vaan körttiläisittäin nöyrästi vaeltaen armonalla.
-
Kasvaakohan mulle Enkelin siivet selkään, kun niin ahkerasti tänään ollut sanankuulossa.
Ensin aamulla siis messussa ja nyt iltapäivällä kävin Oneway tilaisuudessa.
Täytyy myöntää että värikästä oli porukka ja jos heillä ei olisi kristillistä vakaumusta, niin olisivat kyllä vaarallista porukkaa ja kiertäisin kaukaa.
Nyt siellä ihmiset mitä mukavimpia ja kaikkien kanssa syvä hengellinen yhteys.
Kaveri siellä kertoi että hän oli ensin Niuvanniemen vankisairaalassa ja siellä kuullut kerrottavan Jeesuksesta, sitten Saramäen vankilassa tehnyt ratkaisun ja kääntynyt kristityksi.
Toinen kertoi edelliskerralla kuinka myös vankilassa tullut ns, uskoon ja sitten porukkaa kun alkoholismista ja huumeista päässyt irti uskonsa avulla.
Mustalaisia aika usea ja heistä yleensä ei kuule kuin huonoja uutisia, niin ihanasti ns, uskossa ja pyysivät esirukouksia olivat mukana ja joskus vetävät niitä tilaisuuksia.
Kyllähän sitä mietti että näin vaarallisten ihmisten keskellä kuin tässä seurakunnassa harva tavallinen duunari uskoltaisi hengailla.
On se vaan Jumalan ihme kun tälläinen porukka noin hurjista taustoista kokoontuu ylistämään ja kiittämään Jeesusta.
Sinänsä yhtä pahoja ja pahempia sitä voidaan olla, vaikka ei oltaisikaan sorruttu huumeisiin tai jouduttu vankiloihin.
-
Jokainen kun on ollut kirkossa työssä, niin siellä ollaan paljon polvillaan ja rukoillaan.
Ihminen kun tulee kirkkoon, niin ajattelee, et nyt taas tää pakkopulla kun kuuluu kulttuuriin ja kärsitään nyt, menis nopeesti, et pääsisi reaalimaailmaan.
Tosiasia on että kaikki reaalimaailmassa menee paremmin, kun käy kirkossa.
Kirkon messut ja kaikki toiminta on paljon sellaisten tekemää, kun on polvillaan rukouksessa ennen touhun alkua.
On tietysti kaikenlaista ja se kaikenlainen kuten rovasti Kananen pääsee esille, mutta körttiseuroista en ole kuullut kenenkään kuullut mediassa puhuvan, vaikka joka viikko niitä on, kuten merimieskirkon tapahtumia joissa kaukana kotoaan autetaan ja muutenkin ollaan läsnä ja ties mitä toimintaa.
On se kumma, vähän kuin rikosuutiset yleensä, jos joku tekee rikoksen, niin kova meteli, mutta koskaan ei Pekasta kun tekee raskasta työtä tehdä juttua tai sairaanhoitajasta, kun pesee paskat ja syöttää agressiivista potilasta kun lyönyt useamman kerran tai muita.
Harmittaa kirkon puolesta, mutta ei kirkko Kanaseen tai Räsäsen eroon kaadu.
-
Kirkossa on parasta yhteinen rukous. On ylentävää kun täysi kirkollinen sanoo yhdessä IsäMeidän-rukouksen.
Myös muut rukoukset, ja synnintunnustus ovat sitä parasta ja alkuperäisintä kristuksenkirkkoa.
Olen kokenut myös yhteisiä rukoushetkiä alttarikaiteella. Siinä on todella jotakin ihmistä suurempaa läsnä.
Polvillaan tai ilman, alttari on siunauksien paikka.
-
Koin suurta ja lämmintä yhteisöllisyyttä katsoessani Marttojen Juhlamessua Tampereen Tuomiokirkosta.
Martat 125 vuotta juhlajumalanpalvelus ja kansanlaulumessu Tampereen tuomiokirkossa. Musiikista vastaa gospelkuoro Ilo ja soitinyhtye Eveliina Ylikosken johdolla. Liturgi Leea Lehtonen, saarna Marianne Heikkilä.
https://areena.yle.fi/1-67089871
En kauan vierastanut kansanlaulujen tahtiin lauletuista veisuista, enkä mistään muusta ulkonaisesta. Päinvastoin, kirkko oli kaunistettu kukin ja martoin. Sinivalko kirjava joukko penkeissä punaisin huulin ja huivein osoitti että martat elävät ajassa.
Samoin Marianne Heikkilän saarna oli napakkaa puhetta aikamme ihmisille ongelmista joita ei pidä kieltää, Saarnassaa tulivat kriisit, syrjätymiset ja kiusaamiset esiin niin että jokaisen tehtäväksi jää se mihin voimat ja kyvyt riittävät.
Kirkko on oma lempikirkkoni. Lars Sonck ja Hugo Simberg ynnä Magnus Enckell ovat luoneet taideteoksen joka ei vanhene. Se puhuu omaa saarnaansa aina.
:049: :049: :049:
Samaa henkeä tämä on kuin Herättäjäjuhlat, aitoa Jumalan tahdon tekoa.
-
Uskon keskeinen rakkaudensanoma ja palvelu olivat läsnä tässä KUAn jumalanpalveluksessa.
https://areena.yle.fi/tv/ohjelmat/30-1282