Hugo van der Goesin yhteys Georges Rouaultiin voisi löytyä jostain tunnelmien tasolta. Tyyli ja tekniikka ovat kaukana toisistaan.
Alankomaalainen renessanssimestari tiedetään raskasmieliseksi. Hänen nais- ja lapsihahmonsa ovat epätodellisen nukkemaisia, mutta miehet liikuttavan realistisia. Olisiko ranskalaisessa ekspressionistissa jotain samankaltaista tummaa äijämäisyyttä?