Lämmin on tehnyt terävää puutarhalle. Kaikki pelargoniat aukesivat. Samoin toden totta ritilät on lähes ylös asti vihertyneet noiden villiviinien ansiosta. Jos jotenkin saan kehitettyä kantikkaan ritiläkattoisen version voin koettaa vähemmän villiä viiniä. Söin ensimmäisen kasvattamani tomaatin koska oli kypsä.
Toinen eli sinipunainen verenpisara luopui joka ikisestä kukastaan. Se tekee sitä temppua, siksi suunnitelmissa olikin hankkia valkopunainen mutta menivät myymälässä sekaisin kun niitä ei nupusta niin erota. Valkoinen kukkii kyllä.
Köynnösruusu puhkesi kukkaan ja väitän että siinä puuhaillessani sillä siinä ei esiintynyt kukkaa mennessäni sen alle hommailemaan. Totesin toistakymmentä nuppua mutta saa nähdä mitä se ajattelee tästä kylmästä ilmasta joka tuli.
Orvokit oli pakko nyt napsia poikki sillä mittaa alkoi olla pisimmillä kolmekymmentä senttiä, nehän tapaavat kukkia elokuussa toistamiseen.
Erikoinen puutarhaväritys tänä vuonna ajattelin sen verran että tehdään suht yksivärinen, oikeastaan aika hauskakin tai en tiedä. Sininen olisi mielenkiintoinen.
............................
Muutama ruukku oli nurin ja totesin oravan. Koetan kesyttää sitä jotta voin opettaa käytöstavat. Toistaiseksi se on oppinut epäröimään kun sille sanoo, saa täällä olla. Kyllä se citylajiketta on, päästää niin lähelle, tai siis jos saa omaehtoisesti tulla. On vielä niin nuori että toivon ympäristötekijäin vaikuttavan suotuisasti. Pähkinää ei saa varastaa kenenkään taskusta, täytyy pyytää kauniisti jos tulee pähkinännälkä. Jos lintu aikoo laudalle tulee tehdä tilaa jne eli väistyä koska tietää aina saavansa nokkapaloja ja maapähkinää.
Se ei niin ole syötävän perään, se kiipeilee. Tai sitten sitä kiinnostaa hamppu jota jäi hempon jäljiltä pesän liepeille. Kyllä pesä on tyhjä eli sieltä on muutettu pois.
Koetan järjestää ensi kesäksi pesimätilaa rakennella kun nyt tiedän millaisessa hemppo asuu tehdä puupinoja ja laittaa koristeeksi pöntön,
.
