Voiko tutkimuksiin luottaa???

[seppos]

Kuinka paljon tiedemiehiin voi luottaa, vai ovatko he mielipiteidensä vankeja ja siinä samalla laskevat puhuvat pehmeitä arvovallallaan?

http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/122689-homojen-eheyttajaa-nolottaa-%E2%80%9Dvalhe%E2%80%9D

[Riitta-mummi]

Kaikki olemme erehtyviä. 
Minä olen seurannut vain lähinnä kahvin, sokerin, rasvojen, ja eri sairauksien tutkimuksia. Yhtenä päivänä kahvi on myrkky, toisena päivänä se pidentää ikää.
Sairauksista löydetään vuosittain uutta tietoa, aiemmat osoittautuvat usein virheellisiksi. Esim. ihmisen aivoista ei vielä tiedetä kuin murto-osa.

Auktoriteetin ei saisi vaikuttaa, vain koetun.

[Pena]

Joillakin aloilla kävellään jatkuvasti perusteellisestikin tutkitun tiedon yli. Kasvatustiede tai muu humanismi ei paljoa paina, kun toisessa vaakakupissa on lyhytnäköistä taloudellisuutta. Samansuuntaiset tulokset koti- ja ulkomaisista seurantatutkimuksista ovat ekonomien mielestä vain mielipiteitä. Näin saadaan aikaan suuria yläkouluja, järjestyshäiriöitä, syrjäytymistä, rikollisuutta ja muuta kalliiksi käyvää.

[Jampe]

Perinteisellä insinöörialalla työskentelevänä olen oppinut luottamaan tieteellisiin tutkimuksiin ja niiden tuloksiin siinä määrin kuin se on ns. "kovaa asiaa" eli matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, konkretiaa  jne. eli  (usein) varsin yksiselitteisesti mitattavia asioita.

Sen sijaan heti kun mukaan tulee suhteellista hömpänpömppää kuten uskomuksia, taiteellisuutta tai katsomuksia niin koko homma menee lössiksi. Esimerkki aloja ovat uskonto ja psykologia tai vaikkapa arkkitehtuuri. Olen miettinyt että onko uskonnosta ja esim. psykologiasta edes tieteeksi. Sama koskee arkkitehtuuria joissa "yhtä oikeaa" ei olekaan vaan loputon kirjo erilaisia näkemyksiä. Siinä mielessä en automaattisesti luota "tiedemiehiin".

[AKUANKKA313]

Mitä kaikkea tieteelliset tutkimukset ovat kehittäneetkään.
Ne ovat mullistaneet 19. vuosisadan!!
Tiede jopa korvaa osalle meistä uskonnon.
Tutkimustulokseen vaikuttavia tekijöitä on paljon.
Tutkimuksen laajuus, kohderyhmä, se kuka sen tekee ja mistä
näkökulmasta yms.
 Onko se tarpeaksi kattava tutkimus?
Kaikkea voidaan perustella tieteellisillä tutkimuksilla,
mutta tutkimuksiakin on vähemmän kattavia, joten niitäkin
kuuluu kyseenalaistaa.

[Pena]

Sen sijaan heti kun mukaan tulee suhteellista hömpänpömppää kuten uskomuksia, taiteellisuutta tai katsomuksia niin koko homma menee lössiksi. Esimerkki aloja ovat uskonto ja psykologia tai vaikkapa arkkitehtuuri. Olen miettinyt että onko uskonnosta ja esim. psykologiasta edes tieteeksi. Sama koskee arkkitehtuuria joissa "yhtä oikeaa" ei olekaan vaan loputon kirjo erilaisia näkemyksiä. Siinä mielessä en automaattisesti luota "tiedemiehiin".

Jo muinaiset kreikkalaiset mittasivat eksaktisti kauneuden. Sen likiarvo on 0,618:1, joka on suunnilleen 1:1,618.

Elämä on suhteellista hömppää.

[AKUANKKA313]

Kaunettakin voi mitata vyötärön ympäryyden, painon ja pituudenkin mukaan.

[mt]

Perinteisellä insinöörialalla työskentelevänä olen oppinut luottamaan tieteellisiin tutkimuksiin ja niiden tuloksiin siinä määrin kuin se on ns. "kovaa asiaa" eli matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, konkretiaa  jne. eli  (usein) varsin yksiselitteisesti mitattavia asioita.

Sen sijaan heti kun mukaan tulee suhteellista hömpänpömppää kuten uskomuksia, taiteellisuutta tai katsomuksia niin koko homma menee lössiksi. Esimerkki aloja ovat uskonto ja psykologia tai vaikkapa arkkitehtuuri. Olen miettinyt että onko uskonnosta ja esim. psykologiasta edes tieteeksi. Sama koskee arkkitehtuuria joissa "yhtä oikeaa" ei olekaan vaan loputon kirjo erilaisia näkemyksiä. Siinä mielessä en automaattisesti luota "tiedemiehiin".

Uskonto ei ole tiedettä, uskontotiede on. Teologiakaan ei ole tiedettä merkityksessä "jumaluusoppi", mutta ns. teologiset tieteet täyttävät metodeiltaan tieteen kriteerit. Vastaavasti arkkitehtuuri sisältää teknisen, fysikaalisen ym. aspektin, mutta myös taiteellisen aspektin.

Taidekaan ei ole tiedettä, ja siksi en pidä hyvänä taiteen ja tieteen käsitteellistä sekoittamista. Taiteellinen tohtorintutkinto on mielestäni käsitteellinen sekasikiö. Parempi olisi ollut kehittää jokin muu tutkintonimike. Neuvostoliitossa käytössä ollut "ansioitunut kansantaiteilija" oli askel oikeaan suuntaan. Konserttipianisti voisi väitellä tohtoriksi perinteisessä musiikkitieteellisessä mielessä ja samaan aikaan suorittaa korkeimman luokan taiteellisen tutkinnon, johon sisältyisi esim. konserttisarja. Nämä olisivat kuitenkin kaksi erillistä asiaa.

Insinööriala ei ole sekään immuuni hömpänpömpälle. Kovaan tekniikkaan voi yhdistyä väkeviä uskomuksia, kapeakatseisuutta ja fanaattisuutta. Humanistina arvostan kuitenkin suuresti insinöörejä, paitsi tekniikan naisina ja miehinä myös avarakatseisina humanisteina.

Esimerkiksi ympäristökysymykset, jotka periaatteessa ovat arvofilosofisten ratkaisujen jälkeen luonnontieteellis-teknisiä asioita, ovat keränneet ympärilleen niin suuren määrän uskomuksellista ja fundamentalistista fanaattisuutta, että sen tutkimiseen soveltuvat usein parhaiten uskontopsykologian ja uskontososiologian menetelmät.

Mt

[PekkaV]

   Tieteellisesti pätevä tulos edellyttää tiettyjä kriteerejä: julkaisu arvostetulla foorumilla ja siitä syntyvä keskustelu, joka on periaatteessa loputonta, koska kiinniniitatutkin totuudet ovat jatkuvan testin alaisina. Auktoriteetin asemalla on tieteessä, taiteessa ja uskonnossa vaikutus siihen, mitä yleisesti pidetään totena. Kuitenkin elämä kuluttaa itsestäänselvyyksiäkin kuin vesi kalliota ja saattaa murtaa toden kuin korren.

[Leena]

Kuinka paljon tiedemiehiin voi luottaa, vai ovatko he mielipiteidensä vankeja ja siinä samalla laskevat puhuvat pehmeitä arvovallallaan?

http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/122689-homojen-eheyttajaa-nolottaa-%E2%80%9Dvalhe%E2%80%9D

Vaikea uskoa että olisi mennyt täydestä tiedeyhteisössä. Se kaveri taitaa yhä miettiä mikä on totta. Suomessa seurataan näitä aktiivisesti, eikä ole koskaan kuultukaan koko jutusta. Taisi olla valittu yhteisö sensorina.

[mt]

Vaikea uskoa että olisi mennyt täydestä tiedeyhteisössä. Se kaveri taitaa yhä miettiä mikä on totta. Suomessa seurataan näitä aktiivisesti, eikä ole koskaan kuultukaan koko jutusta. Taisi olla valittu yhteisö sensorina.

Englanninkielisen Wikipedian mukaan artikkeli oli vertaisarvioinnissa vahvasti kiistanalainen jo julkaisuvaiheessa.

Sinänsä asillista, että kirjoittaja oma-aloitteisesti tuo julkisuuteen kriittisen arvion omasta aikaisemmasta työstään. Tämä ei ole tiedeyhteisössä suinkaan itsestään selvää.

Mt

[Leena]

Parempi näin, jos toivoo jatkossa tutkimusapurahoja tai jotakin virkaa jossa täytyy osata tai ymmärtää tieteellistä työtä.

[Pena]

Kaunettakin voi mitata vyötärön ympäryyden, painon ja pituudenkin mukaan.

Jos vyötärösi korkeus maasta on 0,618 kertaa oma pituutesi, olet kaunis.

Viittaan siis 'kultaiseen leikkaukseen', klassiseen suhdelukuun, jota arkkitehdit ovat käyttäneet antiikin Kreikasta lähtien. Matemaatikot puhuvat kai jatkuvasta suhteesta: a:b=b:(a+b).

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kultainen_leikkaus

[Leena]

Jos vyötärösi korkeus maasta on 0,618 kertaa oma pituutesi, olet kaunis.

Viittaan siis 'kultaiseen leikkaukseen', klassiseen suhdelukuun, jota arkkitehdit ovat käyttäneet antiikin Kreikasta lähtien. Matemaatikot puhuvat kai jatkuvasta suhteesta: a:b=b:(a+b).

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kultainen_leikkaus

Heti mittaamaan... 

[Tiitiäinen]

Penan ehdottama kauneuden mittaustapa on hyvä uutinen soutajaselkäisille suomalaisille....  itellä taitaa olla sen verran slaavilaisia sukujuuria etten mahdu ko.mittaan mitenkään päin...