Körtti-akkojen puheenpulinaa vol 2

[mt]

Pullin leipomon ruisleipää (Joutsenosta/Lappeenrannasta tjs.) tulee Jumbon Prismaan kaksi kertaa viikossa.
Pitäisi tarkistaa ne päivät, jolloin sitä siellä on, ulkoa en muista.  Onkohan se sopivaa happamuudeltaan sinun makuusi?
Minusta se on hyvää.

Kiitos, pitääkin metsästää sitä. Tosin Pulli on muistaakseni vähemmän hapanta kuin rikkiläläinen. Eteläkarjalassa kasvaneilla taitaa olla aika vaativa leipämaku, kuten Etelä-Saimaan jutusta käy ilmi.

Lappeenrantalaisen kotileipomon leipää ei nykyisen kauppajärjestelmän vallitessa kannata tuoda Helsinkiin. Leipurille jää liian vähän. Olisin ollut valmis maksamaan leivästä selvästi enemmän, jopa tuplahinnan, jos siihen olisi ollut mahdollisuus. Tällainen tuoretavaran erikoishinnoittelu ei kuitenkaan sovi suurmarketin systeemiin. Myyntikanavana toimisi paremmin tori, halli tai muu vastaava kanava.

Kyllä se leivänteko on jossain vaiheessa itse opeteltava. Pirskahan voisi järjestää viikonloppukurssin. Perjantai-iltapäivänä juuri happanemaan, lauantaina luentoja rukiin ja leivän biokemiasta ja kulttuurihistoriasta, sunnuntaina leivonta.

Mt

[korhp]

Hesarissa oli jo vuosia sitten tällainen ohje juuren tekoon ja sillä juurella teen meilkein viikottain ihanaa ruisleipää ja paisto onnistuu mainiosti sähköuunissa. Aina kun leivon tulee lapsuus ja äidin ruisleipä mieleen. Kaupan leivät eivät enää oikein maistu ollenkaan.
Ohje: Piimäjuuri: sekoita piimästä ja ruisjauhoista sakea velli ja anna sen seisoa huoneen lämmössä seuraavaan päivään. Lisää piimää ja jauhoja ja seisota taas vuorokausi. Lisää vielä kolmantenkin päivänä piimää ja ruisjauhoja ja anna vellin muhia yhden yön yli. Alusta juureen taikina.
Juurta kannattaa ottaa aina talteen seuraavaksi kerraksi. juuri ja leipä paranevat kerta kerralta! Sitten vain taikinatiinun ostoon! Nam.

[korhp]

Vielä lisäys edelliseen viestiini: hiivaa ei kannata laittaa juuri kohottaa leivät hyvin. ( juuren voi myös pakastaa )

[Pirska]

Kyllä se leivänteko on jossain vaiheessa itse opeteltava. Pirskahan voisi järjestää viikonloppukurssin. Perjantai-iltapäivänä juuri happanemaan, lauantaina luentoja rukiin ja leivän biokemiasta ja kulttuurihistoriasta, sunnuntaina leivonta.

Mt

Voin vain kuvitella, että juuri sillä kerralla kaikki menisi niin pieleen kuin pieleen voi mennä. Taikina ei alkaisi happanemaan, jos happanisi, niin ryöppyäisi yli saavin reunoista, jauhoja tulisi liikaa, uuni ei olisi tarpeeksi kuuma j.n.e.

Muistan aina ensimmäisen yritykseni ruisleivän leipomisessa. Taikina kyllä happani, mutta leivät eivät nousset. Niinpä paistoin ja paistoin niitä vaikka kuinka kauan, mutta aina ne vain tuntuivat raaoilta. Olivat väkeviä kuin mitkä ja jäivät syömättä. Joskus on kaikki mennyt nappiin, mutta uuni ei olekaan ollut tarpeeksi kuuma. Sieviä on tullut limpuista, mutta ovat väkeviä. Vaikka taikina olisi todella hapanta, mutta leivät paistetaan tarpeeksi kuumassa, niin niistä ei tule väkeviä.

Sitten kun ne onnistuvat, niin ne ovat todella hyviä. Paras palaute lahjoittamastani ruislimpusta on, että se on taivaallista leipää.

[amanda]

Niin kuin tuossa mt:n linkissäkin sanottiin, moni ostaa monta leipää kerralla, kun vihdoinkin
saa kunnollista. Minäkin ostan aina tuliaisiksi ja omaan pakastimeen muutaman, jos satun
liikkumaan hyvillä leipäseuduilla. 
Ylipäänsä leipä on aina hyvä tuliainen. Mutta tietysti parasta on sellainen, joka on
melkein kuin "äitin leipää". Samanlaista ei tietenkään iole  missään. 

Mahdollisesti Jumbon Prismasta voisi tilata muutaman kyrsän ja käydä hakemassa.
Se pitääkin selvittää.

[Pirska]

Tuntuu oikeastaan kummalta, että kaupoissa on niin hakusessa ihan rehellinen ruisleipä. Kaiken järjen mukaan meillä pitäisi olla kysynnän ja tarjonnan laki. Täysrukiinen hiivaton ruisleipä kestää todella pitkään homehtumatta, vaikka ei olisi pakasteessakaan. Leipomot kuitenkin tuovat markkinoille hirveästi leipää, johon on lisätty säilöntäainetta.

[seppos]

Tuntuu oikeastaan kummalta, että kaupoissa on niin hakusessa ihan rehellinen ruisleipä. Kaiken järjen mukaan meillä pitäisi olla kysynnän ja tarjonnan laki. Täysrukiinen hiivaton ruisleipä kestää todella pitkään homehtumatta, vaikka ei olisi pakasteessakaan. Leipomot kuitenkin tuovat markkinoille hirveästi leipää, johon on lisätty säilöntäainetta.

Se ei ole ruisleipää vaan ns.ruisleivistä on puolet vehnästä kun se leipoutuu paremmin. Vilkaiseppa tuoteselostetta.

[Leena]

Kiitos tosi paljon juurenteko-ohjeista. Eräs elämää suuremmista kysymyksistä unohtui, ja se on paistolämpötila. Mihin asetatte lämmön, kun ei ole kyseessä kiertoilmauni ja kuinka pitkään siel leipiä yleensä pidetään? Hiivaleivän kanssa opin yrityksen ja erehdyksen tietä, raaoiksi jääneet voi aina lykätä takaisin pienelle lämmölle, kerran nukahdin kesken hommien ja niillä leivillä olis voinut tainnuttaa härän, niin kivikoviksi ne kuivi.

[amanda]

Se ei ole ruisleipää vaan ns.ruisleivistä on puolet vehnästä kun se leipoutuu paremmin. Vilkaiseppa tuoteselostetta.

Sanos muuta! Ja monissa leivissä on myös jotain mallasta, mikä keljuttaa minua vieläkin
enemmän. En pidä maltaiden mausta, ja nyt sitä pitäisi syödä leivässäkin!  On sanottava
niin kuin lapset: "Mä en syö."

[Atanasia]

Juu meillä on täällä itä-Suomessa hyviä pikkuleipomoita, joista saa hyvää leipää
just yllämainitun Pullin leipomon rieskaa,
tai Korpelan kauravuokaa,
ja oma suosikkien suosikkiani Papusen leipomon vaalea vuokaleipää!
Aaah!

[Pirska]

Kiitos tosi paljon juurenteko-ohjeista. Eräs elämää suuremmista kysymyksistä unohtui, ja se on paistolämpötila. Mihin asetatte lämmön, kun ei ole kyseessä kiertoilmauni ja kuinka pitkään siel leipiä yleensä pidetään? Hiivaleivän kanssa opin yrityksen ja erehdyksen tietä, raaoiksi jääneet voi aina lykätä takaisin pienelle lämmölle, kerran nukahdin kesken hommien ja niillä leivillä olis voinut tainnuttaa härän, niin kivikoviksi ne kuivi.

Jos teet täysrukiisen limpun eli ruispullan, niin lämpöä voisi olla 240 astetta, jos taas levot hapanohutta eli reikäleipää, niin sille täytyy olla kuumempi uuni. Minusta 300 astettakaan ei ole liikaa. Mutta totta puhuakseni lämpötilat täytyy kokeilla, se niin riippuu uunista. Ruispullien täytyy olla uunissa tunti ja hapanohuet paistuvat paljon nopeammin.

Missä Pyryharakka luuraa, haluttaisi kuulla hänenkin mielipiteitäan?   
                           

[Pyryharakka]

On tässä ollut kaikenlaista. Ja ensi viikolla pitäisi tehdä ruisleipää pakkaseen. 

Mie luulen, että juuren saisi hyvästä, happamasta ruisleivästä. On vain niin vaikea sanoa, kauanko sen pitäisi antaa tekeytyä. Se on myös makuasia kuinka happamasta pitää.
Itselläni on ikivanha juuri puuastiassa, jota appeni taikinaksi kutsui (siis sitä astiaa). Kun hommasin uuden tiinun, aloitin taikinan teon vanhassa astiassa ja kaadoin sen uuteen, jossa alustin. Niin sain juuren uuteen astiaan. Toki pakkasessahan juuri säilyy, jos esim. käyttää muoviastiaa.

Onko kukaan kokeillut niitä valmiita ruisleipäaineksia, joissa on mukana hapate? Niistä olen joskus tehnyt "hätäkärsyä" ohjeen mukaan. Luulisin, että niistä saisi juurenkin alkuun pidemmällä käymisprosessilla.

Olen oppinut leivänteon appiukoltani ja 27,5 vuotta on perheemme leivässä pysynyt. Onnistumisien ja epäonnistumisien kirjo on laaja ja johtuu monista erinäisistä seikoista. Yksi tärkeä onnistumistekijä on hyvät jauhot. Niissäkin on eroja. Täällä saa ostaa savitaipalelaisia Tienhaaran myllyn jauhoja. Ne on parhaita. Meillä oli pitkään omia hyviä rukiita. Nyt on turvauduttu tuttujen viljelijöiden rukiisiin.

[Riitta-mummi]

Oikeen tuoksu tulee nokkaan Pirskan ja Pyryharakan uuneista!
Minulla on leivinuuni, mutta kertakokeilun jälkeen luovutin hapanleivän teon.
Lahdesta saa maittavaa Viipurilaisen Kotileipomon täysruisleipää ja liikkuma-alueillamme Padasjoella, Luopioisissa ja Kuhmoisissa on omat pienet leipomonsa ja kaikilla hyvä leipä. Sysmäläinen on myös erinomaista ja sitä saa meidän kaupasta.

Hiivaleipää leivon tarvittaessa ja sämpylöitä, mutta useimmiten sähkö-uunissa. Siinä saa lämmön varmasti oikein. Leivinuuni lämmitetään lämmön, liharuokien, laatikoiden ja uunipuurojen takia. Parin viikon välein olen nyt laittanut ruis-puolukkaimellystä. Kuin mämmiä , makeaa ja kiiltävää, maittaa perheen nuorimmillekin.

[ES]

Pyryharakka, minä olen joskus tehnyt kaupan valmiista aineksesta muikkukukon kuoren... Siinä se oli tietysti täysin vääräoppisessa paikassa eikä kuoresta tullut siis sellainen kuin piti, mutta lopputulos oli yhtä kaikki aika syötävää. Tarjosin sitä ulkomaisille vieraille yhdessä symposiumissa ja söivät!

Missähän meidän mummon vanha tiinu on nykyisin?

[Fanni]

Ruisleivän paistolämötiloista: Itse teen aika pienen taikinan n. 1,5 l ja siitä 4 ruislimppua ja kaksi aina pellille sähköuuniin ja lämpötila aluksi 225 tai hiukan yli n. 5 min että tulee rapea kuori ja sitten lasken lämpötilaa 200 asteeseen. Paistoaika n. 50 min. Nämä ohjeet pätevät minun sähköuunissani. Aluksi kyllä kokeilin erilaisia lämpötiloja, mutta olen todennut tämän parhaimmaksi ( minun uunissa ja en ole varma ovatko kaikki sähköuunit vertailukelpoisi, tuskin). Uunista otettua sitten vaan kopautus leivän pohjaan ja kuullosteella onko kypsä.  Nam.