Kirjoittaja Aihe: Näen Jumalan toisin  (Luettu 41886 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa An-na

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 857
Näen Jumalan toisin
« Vastaus #30 : 21.11.06 - klo:11:14 »
Lainaus käyttäjältä: "Salis"
Ja on ollut jo pitkään. Yliopisto-opiskelijoista yli 60 prosenttia on naisia. Alkaa olla nyt niin, että miesten osalta koulutuspoliittisesta tasa-arvosta ei voida puhua. Nyt tarvittaisiin miehille sopivaa pedagogiaa.


Ai pedagogiastako se on kiinni?! Toivottavasti tuo oli vaan läppä.

Eiköhän yliopisto-opiskelijoiden naisistuminen johdu vaan siitä, että naisista suurempi prosentti haluaa kouluttautua korkeasti kuin miehistä. Alatarjontaa korkeakoulutuksessa kyllä on ihan joka suuntaan, mutta jos haluaa työmieheksi, niin ei sitä kannata yliopistoon mennä. Ei kai tässä nyt ole mikään tasa-arvo-ongelma, kun paikkoja ei jaeta sukupuolen perusteella, vaan sen perusteella, miten valintakokeissa osataan.

Poissa Johannes

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 1334
Näen Jumalan toisin
« Vastaus #31 : 21.11.06 - klo:11:44 »
En malta olla tuomatta esiin sitä pointtia, että eduskunnassa oli pitkään sama tilanne ja on vieläkin toisinpäin, mutta siellä hehkutetaan sitä, että miten saataisiin naisia lisää, vaikka äänestäjäthän sen ratkaisevat.

No, minulle on ihan sama. Siis jos naiset pääsevät (niin kuin pääsevätkin) paremmuuden vuoksi korkeakouluihin pääsykokeista läpi helpommin kuin miehet, niin minusta tilanne on ok. Ahkeruus palkitaan opintopaikalla.
"Ei mikään niin voi virvoittaa,
en muusta iloani saa,
ei autuutta saa suurempaa
kuin minkä Jeesus lahjoittaa."

Poissa seppos

  • Ylläpitäjä
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 16857
    • http://www.samila.1g.fi
Näen Jumalan toisin
« Vastaus #32 : 21.11.06 - klo:19:21 »
Lainaus käyttäjältä: "An-na"
Lainaus käyttäjältä: "Salis"
Ja on ollut jo pitkään. Yliopisto-opiskelijoista yli 60 prosenttia on naisia. Alkaa olla nyt niin, että miesten osalta koulutuspoliittisesta tasa-arvosta ei voida puhua. Nyt tarvittaisiin miehille sopivaa pedagogiaa.


Ai pedagogiastako se on kiinni?! Toivottavasti tuo oli vaan läppä.

Eiköhän yliopisto-opiskelijoiden naisistuminen johdu vaan siitä, että naisista suurempi prosentti haluaa kouluttautua korkeasti kuin miehistä. Alatarjontaa korkeakoulutuksessa kyllä on ihan joka suuntaan, mutta jos haluaa työmieheksi, niin ei sitä kannata yliopistoon mennä. Ei kai tässä nyt ole mikään tasa-arvo-ongelma, kun paikkoja ei jaeta sukupuolen perusteella, vaan sen perusteella, miten valintakokeissa osataan.


Neljän lapsen isänä olen sitä mieltä, että se on kiinni pedagokiikasta ja opettajan osaamisesta. Olen nähnyt luokan, jossa poikien keskiarvo oli yli numeron tyttöjä parempi, kun oli hyvä opettaja. Poikien opettaminen ja motivoiminen on paljon vaikeampaa kuin tyttöjen, mutta hyvän työn tulos on palkitseva.
Jumala on arjessa
Tekno- ei teologi

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21983
Näen Jumalan toisin
« Vastaus #33 : 21.11.06 - klo:19:32 »
Täsmentäisin, että poikien motivoiminen koulunkäyntiin on vaikeaa, mutta motivoitunut poika opiskelee usein tehokkaasti ominkin päin. (Sellainen harhaluulo tuntuu olevan jossakin poikien takaraivossa, ettei miehen tarvitse opetella mitään. Joka jätkä osaa kaiken, ja jos jotain ei osaa, sitä ei kuulukaan osata.)

Poissa An-na

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 857
Näen Jumalan toisin
« Vastaus #34 : 21.11.06 - klo:22:34 »
Lainaus käyttäjältä: "seppos"
Neljän lapsen isänä olen sitä mieltä, että se on kiinni pedagokiikasta ja opettajan osaamisesta. Olen nähnyt luokan, jossa poikien keskiarvo oli yli numeron tyttöjä parempi, kun oli hyvä opettaja. Poikien opettaminen ja motivoiminen on paljon vaikeampaa kuin tyttöjen, mutta hyvän työn tulos on palkitseva.


Seppos, toivottavasti tuossa nyt on vaan lapsus, tarkoitan että "poikien keskiarvo oli yli numeron tyttöjä parempi, kun oli hyvä opettaja". Että siis hyvän opettajan kriteeri on se, että hän saa pojille paremman keskiarvon kuin tytöille? No, en nyt usko, että noin ihan oikeasti ajattelet, vaan että kyseessä oli kyseinen opetusmetodi oli vain pojille parempi.

Mitä pahaa siinä on sitten, että tytöt pärjäisivät koulussa? Pitääkö tässäkin poikien olla parempia? Tasa-arvo on tietty ihanne, mutta kun sellaiseen ei varmaan ikinä koulumenestyksessä päästä, niin on turha arvottaa opettajan pedagogisia taitoja sen perusteella, että kummat pärjäävät paremmin, tytöt vai pojat.

On totta, että yhdenlainen opetus sopii yhdelle ja toisenlainen toiselle, mutta mikä sitten on se "oikea totuus"? Täytyy muistaa, että kompromisseja on jatkuvasti tehtävä, kun luokkakoot ovat suuria ja mukaan mahtuu aina pari erityisoppilasta ja pari tosi lahjakasta ja pari häirikköä ja pari kilttiä ja pari maahanmuuttajaa ja pari niitä ja näitä. Ei ole olemassa varmaan yhtä tapaa opettaa, joka olisi kaikkien kannalta sopiva.

En sitä osaa sanoa, miksi tytöt ehkä yleisesti ottaen ovat tunnollisempia tekemään läksyt ja tehtävät, mutta ei kai heitä siitä saa rankaista? Välillä tuntuu, että koulutusta viedään jatkuvasti eteenpäin vain niiden ehdoilla, jotka eniten huomiota vaativat ja opettajan resursseja vievät. Siinäpä meille opettajille haastetta, jotta osataan olla tasapuolisia kaikille oppilaille yhä epästabiileimmissa luokkaympäristöissä.

Poissa 3357

  • Kuuntelee puhetta ikävöivästä uskosta
  • Viestejä: 149
Näen Jumalan toisin
« Vastaus #35 : 21.11.06 - klo:22:45 »
Myös tyttöjä on vaikea motivoida koulunkäyntiin. Pojat voivat olla rohkeampia ilmaisemaan mielipiteitään.
Tytöistä on tullut rohkeampia, mutta moni tyttö on edelleen hyvin kiltti. Koulussa he jaksavat esittää hyvääoloa, mutta jonnekin se paha olo toivottavasti purkautuu.

Poissa Johannes

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 1334
Näen Jumalan toisin
« Vastaus #36 : 22.11.06 - klo:12:23 »
Jotain on kyllä pielessä, jos tyttöjen numerot ovat huomattavan paljon parempia. Suomessa ei ole yksityiskoulusysteemiä, niin pitäisi pyrkiä sellaiseen opetukseen, että sukupuolierot eivät olisi mahdottomia. Poikiahan on kuitenkin noin puolet oppilaista, niin ei ole oikein sekään, jos opetusmenetelmiä kehitetään vain tyttöjä hyödyttävällä tavalla. Pitäisi ottaa molemmat sukupuolet huomioon. Kuitenkin on huomioitava myös se, että monet tytöt ovat ahkerampia, niin ei saa sokeasti tuijottaa keskiarvoja. Pitäisi siis käyttää molempia sukupuolia hyödyttäviä menetelmiä niin että peruskoulussa ei vielä olisi kamalia eroja eri oppilaiden välillä. Kuitenkin niin, ettei silti toiset kyllästy helppouteen ja toiset työmäärään. Hankala yhtälö.

Siinä minun pedagogiikkaani, liekö toimii, en tiedä.
"Ei mikään niin voi virvoittaa,
en muusta iloani saa,
ei autuutta saa suurempaa
kuin minkä Jeesus lahjoittaa."

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21983
Näen Jumalan toisin
« Vastaus #37 : 22.11.06 - klo:16:21 »
Sitä olen välillä miettinyt, miten paljon tyttöjen ja poikien asenteiden välillä on kulttuurista johtuvia eroja ja miten paljon perinnöllistä. Perinteinen suomalaisuus lienee opettanut tytöt kotona pysyviksi ja pojat maailmalta onneaan etsiviksi. Koulu kai koetaan nykyisin kotikasvatuksen jatkeeksi ja siis tyttöjen maailmaan kuuluvaksi. (Ennen vanhaan kouluun lähdettiin usein vieraalle paikkakunnalle ja se oli vain joidenkin poikien vaihtoehto.)

Palatakseni feministiteologiaan, onko sen tavoitteena ohjata naiset miesten kanssa samaan jumaluusopilliseen seikkailuun vai hakea teologia maailmalta lämpimän kotilieden ääreen?

Poissa seppos

  • Ylläpitäjä
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 16857
    • http://www.samila.1g.fi
Näen Jumalan toisin
« Vastaus #38 : 23.11.06 - klo:00:17 »
Lainaus käyttäjältä: "An-na"
Lainaus käyttäjältä: "seppos"
Neljän lapsen isänä olen sitä mieltä, että se on kiinni pedagokiikasta ja opettajan osaamisesta. Olen nähnyt luokan, jossa poikien keskiarvo oli yli numeron tyttöjä parempi, kun oli hyvä opettaja. Poikien opettaminen ja motivoiminen on paljon vaikeampaa kuin tyttöjen, mutta hyvän työn tulos on palkitseva.


Seppos, toivottavasti tuossa nyt on vaan lapsus, tarkoitan että "poikien keskiarvo oli yli numeron tyttöjä parempi, kun oli hyvä opettaja". Että siis hyvän opettajan kriteeri on se, että hän saa pojille paremman keskiarvon kuin tytöille? No, en nyt usko, että noin ihan oikeasti ajattelet, vaan että kyseessä oli kyseinen opetusmetodi oli vain pojille parempi.

Mitä pahaa siinä on sitten, että tytöt pärjäisivät koulussa? Pitääkö tässäkin poikien olla parempia? Tasa-arvo on tietty ihanne, mutta kun sellaiseen ei varmaan ikinä koulumenestyksessä päästä, niin on turha arvottaa opettajan pedagogisia taitoja sen perusteella, että kummat pärjäävät paremmin, tytöt vai pojat.

On totta, että yhdenlainen opetus sopii yhdelle ja toisenlainen toiselle, mutta mikä sitten on se "oikea totuus"? Täytyy muistaa, että kompromisseja on jatkuvasti tehtävä, kun luokkakoot ovat suuria ja mukaan mahtuu aina pari erityisoppilasta ja pari tosi lahjakasta ja pari häirikköä ja pari kilttiä ja pari maahanmuuttajaa ja pari niitä ja näitä. Ei ole olemassa varmaan yhtä tapaa opettaa, joka olisi kaikkien kannalta sopiva.

En sitä osaa sanoa, miksi tytöt ehkä yleisesti ottaen ovat tunnollisempia tekemään läksyt ja tehtävät, mutta ei kai heitä siitä saa rankaista? Välillä tuntuu, että koulutusta viedään jatkuvasti eteenpäin vain niiden ehdoilla, jotka eniten huomiota vaativat ja opettajan resursseja vievät. Siinäpä meille opettajille haastetta, jotta osataan olla tasapuolisia kaikille oppilaille yhä epästabiileimmissa luokkaympäristöissä.


Nyt Anna-Anna ymmärrät minua tahallisesti väärin. Sanomani oli yksinkertaisesti se, että nykyinen koulujärjestelmä ja käytetyt padagogiset menetelmät suosivat tyttöjä. Jos on joku opettaja, jonka taidot ja osaaminen ylittävät keskiarvon oikessa kohdassa ja hän onnistuu, niin voi käydä yllättäen niin, että pojat menestyvätkin vastoin ennakko-odotuksia.

 Ei tämä tarina tähän loppunut en vaan silloin ehtinyt kirjoittaa kaikkea. Kun luokka siirtyi yläasteelle tuli tosi ongelma. Pojat olivat tottuneet purkamaan enegiaansa ja tekivät opettajille paljon kysymyksiä. Järjestettiin useampi opettajat vanhemmat neuvottelu ennenkuin uudet opettajat pääsivät ongelman yli. Pojat olivat edelleen menestyjiä, mutta opettajien mielestä liian aktiivisia. Puolen vuoden kuluttua muutama opettaja huomasi mistä on kysymys ja miksi pojat pärjää poikeukksellisen hyvin ja lähtivät mukaan. Tulokset paranivat ja turha kohu laantui. Oli koomista istua kokouksessa, josta ei oikein tiedetty mistä syyttää kun menestys oli hyvä, mutta luokka ei ollut samanlainen kuin muut. Se pelotti opettajia. Loppu hyvin kaikki hyvin.
Jumala on arjessa
Tekno- ei teologi

Poissa Riku

  • Yhtyy veisaamaan: Koska valaissee...
  • Viestejä: 60
Näen Jumalan toisin
« Vastaus #39 : 23.11.06 - klo:05:00 »
Onpahan ollut erikoinen poikaporukka.  Minun kokemukseni mukaan (oma kouluikä+yliopistoikä+omien lasten kautta +oman työn kautta kouluasioita sivusta seuranneena) noin 90% syytöksistä että koulu suosii tyttöjä tai koulu ei ymmärrä poikia jne EIVÄT selitä poikien huonompaa menestystä.  Poikia ja osin miehiäkin ei opiskelu kiinnosta eikä siinä voi muuta kuin katsoa peiliin sekä isät että pojat.    Pojissa ja tytöissä on toki selviä eroja keskimäärin ja ne suosivat tyttöjä koulumaailmassa .  Mutta silti, kyllä pojatkin pärjää jos vain poika- ja mieskulttuuri sen sallii.

Tämän ketjun keskustelu on ihan mielenkiintoisa mutta aika kaukana ketjun alkuaiheesta.

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21983
Näen Jumalan toisin
« Vastaus #40 : 23.11.06 - klo:08:35 »
Aiheen ympärillä kai kuitenkin pyöritään. Onko puuro kissan mielestä kuumaa? Feminismin asettama kysymys kai on: miten paljon todellisia eroja sukupuolten välillä on ja miten paljon nillä saa olla merkitystä yhteiskunnassa, kulttuurissa, kirkossa ja niin edelleen?

Olemme harhautuneet kouluun varmaan ihan syystä. Siellä siirretään niin tiedostettua kuin piilossa olevaa asennemaailmaa uusille sukupolville. Eivätkä siirtäjinä ole vain opettajat vaan suurelta osalta kaveripiiri, isot pojat ja tytöt, nuorisokulttuuri ja ties mikä muu.

Poissa seppos

  • Ylläpitäjä
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 16857
    • http://www.samila.1g.fi
Näen Jumalan toisin
« Vastaus #41 : 23.11.06 - klo:09:00 »
Lainaus käyttäjältä: "Riku"
Onpahan ollut erikoinen poikaporukka.  Minun kokemukseni mukaan (oma kouluikä+yliopistoikä+omien lasten kautta +oman työn kautta kouluasioita sivusta seuranneena) noin 90% syytöksistä että koulu suosii tyttöjä tai koulu ei ymmärrä poikia jne EIVÄT selitä poikien huonompaa menestystä.  Poikia ja osin miehiäkin ei opiskelu kiinnosta eikä siinä voi muuta kuin katsoa peiliin sekä isät että pojat.    Pojissa ja tytöissä on toki selviä eroja keskimäärin ja ne suosivat tyttöjä koulumaailmassa .  Mutta silti, kyllä pojatkin pärjää jos vain poika- ja mieskulttuuri sen sallii.

Tämän ketjun keskustelu on ihan mielenkiintoisa mutta aika kaukana ketjun alkuaiheesta.


Oikeastaan lähestyt aika mielenkiiintoisesta kulmasta ydintä. Tyttöjen ja poikien välillä on eroja (kiitos siitä). Mitä tähän kouluasiaan tulee niin näissä huippukouluissa on opittu se hyödyntämään.  Pojilla pitää olla aina tekemistä ja tässä on linkki naispappeuteen. Siitä pojat ovat keksineet poikien tekemistä. Raamatun luenta ja tulkinta on aina valikoivaa sanotaan mitä sanotaan. Kuka näistä naispappeuden vastustaja evankelikaaleista noudattaa Paavalin ohjetta toistensa suutelemisesta, vaikka Paavali sen kolmessa ei kirjeessään määrää (Room. ja molemmat Korinttolaiset).
Jumala on arjessa
Tekno- ei teologi

Poissa Laura

  • Muistelee sepän sanoja: Vain yksi...
  • Viestejä: 354
Näen Jumalan toisin
« Vastaus #42 : 23.11.06 - klo:11:28 »
Liekö tyttöjen hyvällä koulumenestyksellä olevan jotain tekemistä myös kiltin tytön syndrooman kanssa? Oman kokemukseni mukaan pojille annetaan paljon enemmän anteeksi kuin tytöille, esim. jos tyttö on äänekäs ja villi, se on ongelma, mutta "pojat ovat poikia". Etenkin ala-asteella ja yläasteella tätä asennetta oli havaittavissa. Mm. eräs täysin hulivili poika sai viimeisellä yläasteen luokalla paljon anteeksi kun oli ilmeisesti nyt tajunnut, että on tosi kyseessä ja numeroita on pakko korottaa. Ei sillä, että pitäisin tätä huonona asiana, ihmisille on annettava toinen mahdollisuus.

Nyt on niin kiire, etten ehdi paneutua enemmän asiaan, mutta toivottavasti olin edes jotenkin ymmärrettävä ;)

Poissa Penanpoika

  • Pistää körttipastillin suuhun
  • Viestejä: 115
    • matteuspentti.com
Näen Jumalan toisin
« Vastaus #43 : 23.11.06 - klo:12:33 »
Poikien tekemiset ja tyttöjen tekemiset. Tämähän se on iänikuinen kiistakapula. Mitäs, kun tyttö tekee ja tykkää tehdä asioita, joita tytöt eivät yleensä tee. Entäs, kun poika ei koekaan tarvetta toiminnasta, touhinasta ja esim. liikkumisesta tai ns. äijäkulttuurista.

Itse "tyttöjen koulun" käyneenä (kiitetyin arvosanoin) voin kertoa, että minun kohdallani ongelmana ei niinkään ollut itse koulun asettamat tavoitteet tai opetusmenetelmät, vaan ikätovereiden kapeakatseinen käsitys siitä, mitä poika voi ja saa olla ja mitä poika voi ja saa tehdä. Ryhmäpaineen alla alisuoriutumisesta tulee hyve.

Voin kuvitella, että tytöillä, jotka eivät olekaan kilttejä ja arvosanaorientoituneita on samasta syystä vaikeaa, kun ei saa tehdä "poikien asioita".

Samasta saattaa olla kyse myös kirkossa? Se, mikä on totuttu näkemään miesten juttuna, onkin nykyisen ihmiskäsityksen valossa viisaasti avattu niille naisille, jotka kokeneet saaneensa kutsun papin virkaan.

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21983
Näen Jumalan toisin
« Vastaus #44 : 23.11.06 - klo:13:13 »
Kannattaa varmaan välillä lukea evankeliumeita niinkin, että arvioi Jeesuksen toimintatapojen 'miehekkyyttä' tai 'naisellisuutta'. Samalla saa Raamatun mukaan kuvan Isästä. Minun ajatukseni on, että Jeesus antaa esikuvan inhimillisestä elämästä ja toiminnasta ohi niin miehen kuin naisenkin mallien.

Vanhan testamentin Herra Sebaot on kieltämättä aikalailla karu äijä, mutta Jeesuksen opettama Isä meidän voisi saada mielikuvissani helposti äidillisiäkin piirteitä.