Kirjoittaja Aihe: Näen Jumalan toisin  (Luettu 41879 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Salis

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4426
  • Körtti
Näen Jumalan toisin
« Vastaus #45 : 23.11.06 - klo:14:16 »
Lainaus
Neljän lapsen isänä olen sitä mieltä, että se on kiinni pedagokiikasta ja opettajan osaamisesta. Olen nähnyt luokan, jossa poikien keskiarvo oli yli numeron tyttöjä parempi, kun oli hyvä opettaja. Poikien opettaminen ja motivoiminen on paljon vaikeampaa kuin tyttöjen, mutta hyvän työn tulos on palkitseva.


Samaa mieltä. Valtaosa pojista on toiminnallisesti suuntautuneita. Pojat eivät opi luokkahuoneessa, kun opettaja luennoi. Heidän täytyy saada toimia. Myös motiivointiongelmat ovat ihan oikeita.

Jos ei toiminnallisia pedagogisia ratkaisuja kehitetä, on vaikea motivoida
poikia. Esimerkkejä miesten oppimishistorioista on tuhansia. Monet hyvin aikuisina pärjäävät miehet ovat olleet  koulussa häirikköjä tai heitä on pidetty suorastaan tyhminä.
Acta, non verba.

Poissa An-na

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 857
Näen Jumalan toisin
« Vastaus #46 : 23.11.06 - klo:14:42 »
Lainaus käyttäjältä: "Salis"
Samaa mieltä. Valtaosa pojista on toiminnallisesti suuntautuneita. Pojat eivät opi luokkahuoneessa, kun opettaja luennoi. Heidän täytyy saada toimia. Myös motiivointiongelmat ovat ihan oikeita.


Mutta luennoiko opettaja? Koskas olet viimeksi tutustunut koulumaailmaan ihan konkreettisesti?

Poissa An-na

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 857
Näen Jumalan toisin
« Vastaus #47 : 23.11.06 - klo:14:52 »
Lainaus käyttäjältä: "seppos"
Nyt Anna-Anna ymmärrät minua tahallisesti väärin. Sanomani oli yksinkertaisesti se, että nykyinen koulujärjestelmä ja käytetyt padagogiset menetelmät suosivat tyttöjä. Jos on joku opettaja, jonka taidot ja osaaminen ylittävät keskiarvon oikessa kohdassa ja hän onnistuu, niin voi käydä yllättäen niin, että pojat menestyvätkin vastoin ennakko-odotuksia.


En minä tahallisesti mitään väärin ymmärrä, en vaan halua kestää tuollaisia ns. vahinkolausahduksia "koko totuuksina" ja varsinkaan säilyttää sellaista asennetta täällä.

Kyllähän koulu nykyään aika toiminnallista on, ei enää opeteta niin, että oppilaat istuu hiljaa ja opettaja paasaa. Kaukana ovat ne ajat. Se vaan, kun yhdenlainen tapa oppia ei ole koskaan kaikille hyvä, niin mikä se kompromissi sitten on. Poikien pitää saada mennä ja toimia, mutta kyllä niiden pitää oppia olemaan paikallakin. Ehkä tasapuolisuus sekä toiminnallisuuden että "hiljaisen työskentelyn" (tehtävät, harjoitukset, ym.) kesken tuottaa sellaisia tuloksia, että sekä tytöt että pojat viihtyvät ja pärjäävät koulussa.

Sikäli olen samaa mieltä kuin joku kirjoittaja, että pojilta kestetään aina enemmän riekkumista kuin tytöitä. Se on ihan hölmöä ja epätasa-arvoista.

Poissa Salis

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4426
  • Körtti
Näen Jumalan toisin
« Vastaus #48 : 23.11.06 - klo:15:06 »
Lainaus
Mutta luennoiko opettaja? Koskas olet viimeksi tutustunut koulumaailmaan ihan konkreettisesti?


En kysyisi tätä henkilöltä, joka on ollut valmistelemassa koululakeja. :lol:
Acta, non verba.

Poissa Penanpoika

  • Pistää körttipastillin suuhun
  • Viestejä: 115
    • matteuspentti.com
Näen Jumalan toisin
« Vastaus #49 : 23.11.06 - klo:15:12 »
Koulumaailma ja lait ovat kyllä tekemisissä toistensa kanssa, mutta eivät ole sama asia  :)

Poissa Salis

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4426
  • Körtti
Näen Jumalan toisin
« Vastaus #50 : 23.11.06 - klo:15:17 »
Lainaus käyttäjältä: "Penanpoika"
Koulumaailma ja lait ovat kyllä tekemisissä toistensa kanssa, mutta eivät ole sama asia


Noin voisi asiaa tuntematon sanoa.
Acta, non verba.

Poissa Penanpoika

  • Pistää körttipastillin suuhun
  • Viestejä: 115
    • matteuspentti.com
Näen Jumalan toisin
« Vastaus #51 : 23.11.06 - klo:15:43 »
Koska en itse ole koululakeja laatimassa, on minun hankala tietää, kuinka paljon prosessissa mm. seurataan opetusta kouluissa, sen tavoitteita ja käytäntöjä, ja toisaalta opettajankoulutusta, ja sen tavoitteita, siellä tehtyjä uudistuksia ja tutkittu uudistusten todellisia vaikutuksia koulun arkipäivässä.

Itse kaksi vuotta luokanopettajankoulutuksessa olleena ja useita sijaisuuksia tehneenä voin vain peilata keskustelua omiin kokemuksiini opettajana ja opettajuuden opiskelijana.

Nähdäkseni ainakin Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitos pyrkii kouluttamaan opettajia, jotka kynevät suunnittelemaan opetuksensa niin, että lapsien elämismaailmasta nouseva käytännön ongelmanratkaisu ja motivointi ovat oppimisen avaimia. Tähän kuuluu niin poikien ja tyttöjenkin ominaispiirteiden ymmärtäminen.

Toki loppuviimeksi oppitunnin pitää opettaja, yksilö, joka luo oppimistilanteen omista näkemyksistään lähtien. Harmi on, jos kaikesta huolimatta ope valitsee luennoinnin keskustelun ja toiminnan sijaan.

Ongelmana on myös se, että kouluissamme opettaa edelleenkin kasapäin epäpäteviä opettajia, jotka turvautuvat vanhoihin opetusmalleihin.

Poissa An-na

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 857
Näen Jumalan toisin
« Vastaus #52 : 23.11.06 - klo:16:26 »
Lainaus käyttäjältä: "Salis"
Lainaus
Mutta luennoiko opettaja? Koskas olet viimeksi tutustunut koulumaailmaan ihan konkreettisesti?


En kysyisi tätä henkilöltä, joka on ollut valmistelemassa koululakeja. :lol:


Heh, sikäli ajankohtainen asia, että olen huomenna menossa opetushallinnon tutkinnon B-osan tenttiin ja olen tässä aika tiiviisti lukenut pikku kirjasta nimeltä "Koulutuksen lainsäädäntö käytännössä". Turhahan sitä on lakitekstien tekijöille edes selittää, että laki on raamit ja käytäntö on käytäntö, jonka on sujuttava raamien sisällä eli lakien ja asetusten mukaan.

Kyllähän se on niin nätisti sanottu jo perusopetuslain 3§:n toisessa momentissa: "Opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä."

Samaisen lain 35§:n toisessa momentissa sanotaan: "Oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti."

Näiden pykälien perusteella oppilaiden tulee siis käyttäytyä asiallisesti ja opettajan annettava heille sopivaa opetusta. Tämä siis laki.

Entä sitten käytäntö? Siinäpä se problematiikka piileekin, kun oppilaat eivät aina käyttäydy asiallisesti ja opettajan tulisi silti antaa opetussuunnitelmien mukaista opetusta.

Työskenteletkö Salis Opetushallinnossa/ministeriössä? Miten käytännössä te lakeja valmistelette? Käyttekö seuraamassa oppitunteja eri paikkakunnilla, eri kouluissa, eri luokissa?

Poissa Riku

  • Yhtyy veisaamaan: Koska valaissee...
  • Viestejä: 60
Näen Jumalan toisin
« Vastaus #53 : 24.11.06 - klo:08:06 »
Näyttää olevan hyvä tämä hyvä aihe edelleen.  Poikien ja tyttöjen keskimääräinen eroavuus on toki totta mutta ero on niin pieni oppimiseen liittyvissä asioissa että nykykoulun mahdollinen sopimattomuus pojille menee kyllä poikien ja miesten,äijien piikkiin.  Siis asenne ja kulttuurikysymys.  Ongelma on kyllä miesopettajien vähyys luokanopettajissa.

Poissa Salis

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4426
  • Körtti
Näen Jumalan toisin
« Vastaus #54 : 24.11.06 - klo:13:01 »
Lainaus käyttäjältä: "Riku"
Näyttää olevan hyvä tämä hyvä aihe edelleen.  Poikien ja tyttöjen keskimääräinen eroavuus on toki totta mutta ero on niin pieni oppimiseen liittyvissä asioissa että nykykoulun mahdollinen sopimattomuus pojille menee kyllä poikien ja miesten,äijien piikkiin.  Siis asenne ja kulttuurikysymys.  Ongelma on kyllä miesopettajien vähyys luokanopettajissa.


On sekin ongelma. Olen siis samaa mieltä siitä, että miesopettajia tarvitaan huomattavasti lisää, mutta myös pedagogian täytyy muuttua.
Acta, non verba.

Poissa Salis

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4426
  • Körtti
Näen Jumalan toisin
« Vastaus #55 : 24.11.06 - klo:13:04 »
Lainaus käyttäjältä: "Penanpoika"
Nähdäkseni ainakin Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitos pyrkii kouluttamaan opettajia, jotka kynevät suunnittelemaan opetuksensa niin, että lapsien elämismaailmasta nouseva käytännön ongelmanratkaisu ja motivointi ovat oppimisen avaimia. Tähän kuuluu niin poikien ja tyttöjenkin ominaispiirteiden ymmärtäminen.


Minusta on hienoa, että näin opetetaan. Eri asia on, mitä tehdään eli miten sitten opetetaan, kun yliopistosta on valmistuttu.


Lainaus
Ongelmana on myös se, että kouluissamme opettaa edelleenkin kasapäin epäpäteviä opettajia, jotka turvautuvat vanhoihin opetusmalleihin.


Tästä olen samaa mieltä. Ongelma on myös opettajien täydennys- ja jatkokoulutuksen vähäisestä rahoituksesta. Kouluissa ei ole vieläkään systemaattista opettajien täydennyskoulutusta.
Acta, non verba.

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21983
Näen Jumalan toisin
« Vastaus #56 : 24.11.06 - klo:13:17 »
Me opettajat olemme huonoa porukkaa koulutettavaksi. Olemme niin tottuneet itse kouluttamaan, että roolin vaihtaminen on vaikeaa. Lisäksi olemme usein oppineet murrosikäisiltä oppilailtamme pahoja tapoja, joilla häiritä koulutustilanteen sujumista.

Silti pitäisi opetella antamaan tyttöjen olla tyttöjä ja poikien poikia kangistumatta kuitenkaan kaavamaisiin malleihin. Uljain oppilaani kautta aikain oli poika, joka neuloi yläasteen luokassa kaulaliinoja ja huolehti koulun viherkasveista.

Poissa Riku

  • Yhtyy veisaamaan: Koska valaissee...
  • Viestejä: 60
Näen Jumalan toisin
« Vastaus #57 : 24.11.06 - klo:14:25 »
Omia kouluaikojani muistellessa tuli miekleen että toisten opettajien tunneilla pojatkin opiskelivat kiltisti ja aktiivisesti mutta toisten opettajien tunneilla pojat tekivät jotain muuta aktiivisesti.  Eli opettaja rulettaa!

Poissa An-na

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 857
Näen Jumalan toisin
« Vastaus #58 : 24.11.06 - klo:16:25 »
Lainaus käyttäjältä: "Salis"
On sekin ongelma. Olen siis samaa mieltä siitä, että miesopettajia tarvitaan huomattavasti lisää, mutta myös pedagogian täytyy muuttua.


Millä tavalla? Ehdotuksia?

Muoks: ainiin, kerro siitä lainsäädäntösysteemistä. Olisin kiinnostunut kuulemaan.

Poissa Salis

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4426
  • Körtti
Näen Jumalan toisin
« Vastaus #59 : 25.11.06 - klo:12:00 »
Lainaus
Muoks: ainiin, kerro siitä lainsäädäntösysteemistä. Olisin kiinnostunut kuulemaan.


Lainsäädännön valmistelu tapahtuu yleensä komiteoissa tai työryhmissä, jossa jäseninä on alan asiantuntijoita. Komiteat pyytävät valtavan määrän lausuntoja eri tahoilta saadaakseen perspektiiviä asiaan. Myös alan tutkijoiden kanssa keskustellaan. Sitten käydään tutustumassa paikana päällä ( factfinding-missions) tutustumassa, miten nykyään toimitaan ja lisäksi haastatellaan käytännön ammattilaisia. Tästä kaikesta muodostuu kokonaisnäkemys asiasta. Laeilla ja asetuksilla ei voi vaikuttaa opetuksen sisältöön tai opetusmenetelmiin vaan sillä luodaan puitteet ja voimavarat koulutuksen toteuttamíseksi.

Meillä keskitytään valitettavan vähän opetusmenetelmien ja opettajien opetustaitojen kehittämiseen ja oppilaiden/opiskelijoiden motivointiin. Voidaan sanoa, että yliopisto-opintojen antama kuva opettajan työstä on kapea verrattuna siihen, mitä on kouluelämän todellisuus. Suomessa menetetään valtava määrä lahjakkaita lapsia ja nuoria siksi, ettei heissä ole syntynyt motiivia oppimiseen. Siksi lasten ja nuorten motivointi on eräs tärkeimpiä opettajan tehtäviäl. Jos motiivia ei ole, ei ole oppimistuloksiakaan. Oppimishistorioiden osalta tästä on valtavasti esimerkkejä. Nuoret, jotka ovat pärjänneet esim. lukiossa huonosti, ovatkin parhaita oppijoita yliopistossa ja pärjäävät hyvin työelämässä tutkijoina, johtajina ja asiantuntijoina.


Minusta poikien opettamiseen sopisi ns. action learning, jota Suomessa kutsutaan toimintaoppimiseksi. Toimintaoppiminen ei sovi kaikille, mutta kylläkin valtaosille pojista. Hyvää kirjallisuutta toimintaoppimisesta ovat esimerkiksi Krystyna Weinsteinin Action Learning: A Practical Guide ja Reg Revansin kirjat. Toimintaoppimiseen liittyvät läheisesti myös kokemuksellinen oppiminen.
Acta, non verba.