Sainpas kahlattua ketjun läpi.
Hmm. En tiedä mistä aloittaisin. Niin. Ensin minäkin olin sitä mieltä, että homopareille ei tulisi sallia adoptio-oikeutta, juuri sillä perusteella, että "se ei ole luonnollista". Mutta sitten sain itseni kiinni kaksinaamaisuudesta, sillä sallinhan täydellisesti heteroparien hedelmättömyyshoidot. Mitä muuta se on kuin luonnonlakeihin puuttumista! Ja kun pidemmälle ajattelee, niin ihminenhän menetti luonnollisuutensa siinä vaiheessa, kun maanviljely alkoi. Eli siinä vaiheessa kun ihminen alkoi muokata ympäristöään tavalla, jota mikään muu laji ei ollut aikaisemmin tehnyt. Mutta tästä pääsemmekin kysymykseen, mikä on luonnollista? Onko luonnollista kaikki se, mikä tapahtuu ilman ihmisen puuttumista asiaan? Tällöinhän ehkäisykin on luonnonvastaista. Ja kaikki lääketieteelliset toimenpiteet, jotka estävät asioita tapahtumasta "niin kuin luonto tarkoitti". Mutta ihminenkin kuuluu luontoon, miksi ihmisen puuhat ovat siis luonnottomia? Mielestäni vastaus tähän on se, että joko hyväksytään se, että luonnollisuus on täysin menetetty, tai todetaan, että luonnollisuus on jotain, joka muuttuu ajan kuluessa.
Kuitenkin ihmisillä on jokin salaperäinen tarve pyrkiä luonnollisuuteen. Se tuntuu jotenkin oikealta. Puhtaalta. Mistä se johtuu? Itse luulen sen johtuvan siitä, että ihmisrodulla on ollut kovin vähän aikaa sopeutua nykyisenlaiseen elämään. Tarkoitan siis, että ihminen ei ole kehittynyt yhtä nopeasti kuin ihmisen muokkaama ympäristö. Enkä nyt tarkoita pelkästään fyysistä luontoa, vaan ihmisen tapaa olla ja elää.
Ajatukseni meinaavat hieman karkailla, mutta loppujen lopuksi pointtini oli se, että mielestäni tässä kysymyksessä ei voida vedota luonnollisuuteen, koska luonnollisuus on kulttuuri- ja aikasidonnaista. Tietysti joku sanoo nyt, että lapsensaanti muiden kuin heteroihmisten tapauksessa ei koskaan ole ollut kulttuuri- tai aikasidonnaista. Mutta aikasidonnaista se vaikuttaa ainakin olevan niiden tiedeuutisten perusteella, joita tässä keskustelussakin on käsitelty. Jos siis homoparien on mahdollista tulevaisuudessa saada lapsia ilman heteroihmistä, silloinhan asiasta tulee yhtä luonnollinen tai luonnoton kuin nykyään on vaikkapa sydämensiirto.
Omasta mielestänikin tulevaisuuden homoparin lapsensaanti ilman heteroa on tosin huono perustelu homoparin adoption sallittavuudelle nykyajassa. Mutta en sitä paremminkaan osaa vielä perustella. Mielestäni yksinkertaisesti adoptio-oikeus tulisi myöntää kaikille vanhemmiksi sopiville ihmisille. Ja sopivuus vanhemmaksi ei mielestäni riipu millään tavalla henkilön seksuaalisesta suuntautumisesta. Kun tässä maailmassa on niin paljon kotia tarvitsevia lapsia, kiellämmekö heiltä mahdollisuuden onnellisempaan elämään vain omien ennakkoluulojemme takia? (Tähän väliin on pakko todeta, että lasten koulukiusaamisen käyttäminen homoparien adoption estävänä argumenttina on täysin naurettava. Samassa hengessä kuin jo muutamat aikaisemmat totesivat: pitäisikö silmälasien määrääminen lapsille kieltää, koska heitä voidaan kiusata niiden vuoksi koulussa?) Sen sijaan kysymys hedelmöityshoidoista on mielestäni paljon monimutkaisempi. Siinä kun ei päällimmäisenä intressinä (tai pikemminkin yhtenä niistä) ole auttaa lasta, koska lasta ei ole vielä olemassa. Mutta koska tämä sallitaan heteropareillekin, en näe syytä miksi sitä ei voitaisi sallia homopareille tai yksineläville. Siitä ei olla todettu olevan haittaa lapselle, eikä se ole muilta pois. Ja miten paljon onnea se tuottaakaan heille, joita se koskee. En minä ainakaan haluaisi olla se, joka sen onnen heiltä kieltää.
No niin, olen ehkä saanut asiani sanottua. Tämä sekava kirjoitus auttoi minua itseäni jäsentelemään ajatuksia päässäni, en tiedä avautuivatko ajatukseni kenellekään muulle. :neutral:
JK. Okei, luin tekstini läpi ja pahoittelen miten selvästi siinä näkyy se, että se on kirjoitettu keskellä yötä. :smt023 Kiitos ja anteeksi.