Kiitos taas monista kommenteista, teillä se on sana hallussanne.
Ensimmäinen tekstini körttiläisen pelastuksesta kertoi Jeesuksen teoista, ei minun. Kerroin siitä mitä Jeesus teki minulle hapuillessani Jumalan luokse. Samoin kerroin mitä vastasin hänelle. Ei siinä ollut oman uskon erinomaisuutta eikä muiden vähättelyä. Olin ennen yhtä ylpeä kuin tekin. Kun minulta kysyttiin, että olenko uskossa, vastasin: - en, olen körttiläinen.
Mutta nyt sanon teille, että Jeesus tulee tekemään myös teille jokaiselle, ellei ole jo tehnyt - siis jokaiselle teistä - kysymyksen, johon körttiläisyydellä ei ole vastausta. Hän kysyy sinun sielusi tilaa, se on kahden välinen dialogi. Minulle se ei kuulu eikä sitä tarvitse minulle kertoa. Ne kysymykset mitä olen teille tehnyt, ovat nousseet teidän omista puheistanne. Nyt en enää kysy teiltä mitään, saan aivan tarpeeksi vastauksianne muutenkin.
Muistakaa, että ei lamppua sytytetä ja panna sängyn alle (Luuk 8:16). Sänky voi syttyä palamaan ja sittenhän siitä nolo tilanne tulee.