Kirjoittaja Aihe: Iltahartaus 9  (Luettu 23958 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33714
Vs: Iltahartaus 9
« Vastaus #30 : 07.04.21 - klo:20:10 »

SV 79   Tuomitse, Herra, tee niin kuin tahdot

https://www.youtube.com/watch?v=_NzVsJEES6Q

1. Tuomitse, Herra, tee niin kuin tahdot,
siihen on sinulla valta.
Syntini taakka maahan jo painaa,
pääsenkö koskaan sen alta?

2. Tuomitse, Herra, virheeni kaikki,
puutu jo turmelukseeni.
Sinua vastaan, myös lähimmäistä,
tunnustan taas rikkoneeni.

3. Armahda, Herra, Kristuksen tähden,
anteeksi kurjalle anna!
Ei ole muuta toivoa täällä,
ellet nyt lastasi kanna.

 
Jaakko Löytty 1988, uud. 2015, © Warner/Chappell Music Finland, julkaistu kustantajan luvalla
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33714
Vs: Iltahartaus 9
« Vastaus #31 : 08.04.21 - klo:20:07 »
VK  81   On taisto tauonnut Golgatalla

https://www.youtube.com/watch?v=niyuK_5aEAM

1.
On taisto tauonnut Golgatalla,
on pilkkahuuto jo vaiennut,
ja ristiinnaulitun ristin alla
on joukko ystäväin harvennut.
Yön hämärässä
nyt työhön tässä
on heitä rakkaus ohjannut.

2.
Herransa ruumiin he ristin päältä
nyt alas ottavat itkien
ja yrttitarhaan sen vievät täältä.
Jo hauta Joosefin kätkee sen.
Se voiteinensa
ja liinoinensa
jää suojaan kallion viileyden.

3.
On Herran hauta niin pyhä hauta,
sen yli valkeus leimahtaa.
Ei sinetti eikä kivi auta,
kun sinne enkeli kiiruhtaa.
Niin kuolemalta
jo murtui valta.
Sen usko yksin voi aavistaa.

4.
Kaikille Herrassa nukkuneille
vain lepokammio hauta on,
ja sama toivo on suotu meille:
on Kristus elämä loputon.
Aamuna Herran
myös meidät kerran
hän luokseen taivaaseen vievä on.


Rurik Calamnius 1923. Virsikirjaan 1938. | Sävelmä: Ilmari Krohn 1923.
Luokitus: Kristuksen kärsimys ja kuolem
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa luterilainen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4814
Vs: Iltahartaus 9
« Vastaus #32 : 09.04.21 - klo:18:56 »
Ilta on tullut, Luojani

1.
Ilta on tullut, Luojani,
armias ole suojani.
Anteeksi synnit antaen
rauhalla siunaa Jeesuksen.

2.
Jos vielä uuden päivän saan,
lapsenas auta kasvamaan,
niin että taivaan kirkas sää
täällä jo saisi lämmittää.

3.
Lapsena hoida taivahan
keskellä vieraan maailman.
Täällä jo taivas rintaan luo,
nukkua helmaas nyt mun suo.

Säk. 1 englantilainen viim. 1800-luvun alkupuolelta. Säk. 1 suom. lastenlehdessä Varpunen 1860. Uud. ja säk. 2–3 mahd. Aune Krohn 1931. Virsikirjan lisävihkoon 1963. | Sävelmä: Sofie Lithenius 1895.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33714
Vs: Iltahartaus 9
« Vastaus #33 : 09.04.21 - klo:20:13 »
Päivä tykööm´ pois kulkee


https://www.youtube.com/watch?v=geNqrnKAXDA
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33714
Vs: Iltahartaus 9
« Vastaus #34 : 11.04.21 - klo:19:55 »
Oho, Köyhä sieluni

HSHL  139

https://www.youtube.com/watch?v=kZCW_hMozeE

Oho, köyhä sieluni, kuljetkos vaan yksin? et, vaan Jeesus kulkee myös kanssas käsityksin.
2.Jesus tahtoo sieluani autuaaksi saattaa, murheen kautta sydäntäni paratuksi laittaa.
3. Jesus antaa pimeyden tulla päälleni totta, että valokseni aina sanansa mahdan ottaa.
4.Jesus sallii uskolleni koetukset tulla, että voiton kruunu kallis olis kerran mulla.
5. Käskee mun vaan pysymään Hänen puheissansa, että yksi olisin oppilapsistansa.
6. Kysykäämme paimenilta, miss' on Jesus vielä? Sanovat: että lampaitansa kaitsee ristin tiellä.
7. Ristin tie on oikia ja kuolettaa se lihaa, sill' ei liha himoinensa pääse taivaan pihaan.
8. Uskolla, toivolla, rakkaudella käykäämme ristin sotiin, koska sodat päättyvät, tullaan taivaan kotiin.
9. Koto kaunis taivahissa olkoon maalinamme, niin on ristin alla riemu täällä jo kulkeissamme.
10. Loppu kaikkein lähestyy, matka pian päättyy, voitosta silloin veisataan, kun suru iloksi kääntyy.
11. Taivaan portit avettuina meille ovat kohta, taivaan sali kirkkahana kunniasta hohtaa.
12. Uudet taivaat ja uusi maa odottavat meitä, Aabraham siellä helmoihinsa korjaa väsyneitä.
13. Hurskauden vaattehilla puetetut saamme seurata aina Karitsata, laulain kiitostamme.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33714
Vs: Iltahartaus 9
« Vastaus #35 : 12.04.21 - klo:19:33 »
HSHL 122 Mun rauhan' ja lepon'

https://www.youtube.com/watch?v=RITz3FJuOdc&t=8s

Mun rauhan' ja lepon' on Jesuksess' ain,
sill' Jesuksen kuolost mä elämän sain:,:
2. Siit sielun' ja ruumiin' nyt iloitsee vaan,
ett' syntisen' syödä ja juoda Hänt' saan. :,:
3. Nyt murhe ja valitus poijes on jään'
sill' mä olen jäsen ja Hän on mun pään. :,:
4. Hän, pää, on jo noussut, Hän nostaa myös mun,
siit' iloitsee sielun' ja veisaa mun suun. :,:
5. Sill' rikkaat ja viisaat ne jäävät ain' taan,
mä vaivaisena syntisenä armon ain' saan. :,:
6. Mun Jesuksen' elää, niin elän myös mä,
sill' Jesus on elämän Herra ja pää. :,:
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33714
Vs: Iltahartaus 9
« Vastaus #36 : 13.04.21 - klo:19:39 »
Karitsall' kiitos olkohon (Achrenius 58)

https://www.youtube.com/watch?v=saWNxc9SGM4

Karitsall' kiitos olkohon alat', kosk' teurastettu on, ja hinnan ijät kelpaavan maksoi edest' kaiken maailman.
2 Se verens synnist' puhdistaa, kuin vuosi viidest' haavasta; täss' synnin makso kullainen, ot' vastaan vaan, o syntinen.
3 Hänen verens se kulta on, kuin tuottaa isän suosion; Hän meitä rakastaaksens ott', sill' poikans saalis olemm' tott'.
4 Se sinun vioist' pelastaa, Saatanaa vastaan puolustaa, pese itses veress' karitsan, niin sull' on puku taivahan.
5 Sill' puvull' käyt sä taivaaseen, pyhäin kanssa iloiseen, siell' haavans paljon maksanee, autuus niissä löytynee.
6 Viel' ne nyt auki seisovat, niiss' kalliit lampaat makaavat; viel' sullekin on sija jään', joudu vaan lähteen tykö tänn'.
7 Veri, kun vuosi kivun kanss' Jesuksest' ristiss' riippuissans, on kelvann', kelpaa edestän', mun, sinun, kaikkein ihmisten.
8 Nyt kiitos, kunnia totuudess' olkoon edest' rakkautes, Sun vaivas, tuskas, kuolemas, täss' olen, Jesus omanas.
9 Niin olen ijät' omanas, Sä olet myös mun uskon kanss'; Sinussa ijankaikkisest' tott' rauhaa nautin riemuisest'.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33714
Vs: Iltahartaus 9
« Vastaus #37 : 14.04.21 - klo:19:21 »
Iltarukous

Jumala, taivaallinen Isämme. Me kiitämme sinua siitä, että pidät meistä huolen, viet lähteitten äärelle, kun kuuma ja kuiva tuuli puhaltaa ylitsemme. Sinä nostat syliisi, kun uhkakuvat tunkeutuvat mieleemme. Sinä vakuutat, että olet suurempi kuin pelkomme tulevaisuuden kynnyksellä. Pidä meidät joka päivä turvapaikassamme, sinun läheisyydessäsi, ja täytä sydämemme ilolla ja rauhalla. Kuule rukouksemme Jeesuksen nimessä.

Iltavirsi:

https://www.youtube.com/watch?v=r7O1LuaaJgI
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33714
Vs: Iltahartaus 9
« Vastaus #38 : 15.04.21 - klo:19:47 »
VK  567   Sh, kuinka kevät hohtaa

https://www.youtube.com/watch?v=jrvBWCnvAiE

1.
Ah, kuinka kevät hohtaa
ja kukkii, tuoksuu maa!
Näin Luoja meidät kohtaa
ja hyvyys valloittaa.
Niityllä riemuissansa
eläimet hyppivät,
ja linnut lauluillansa
Luojaansa kiittävät.

2.
Nyt, Herra, ylistämme
keväästä sinua.
Suo laihon kylvämämme
varttua runsaana.
Et vallastasi horju,
vaan hoidat elämää.
Pois halla, tuho torju
ja turvaksemme jää.

3.
Suo Hengen valon loistaa
pimeään sydämeen
ja esteet tieltä poistaa
uskoon ja vapauteen.
Oi Herra, sielu täytä
sanasi riemulla
ja armon suuruus näytä
Kristuksen voitossa.

4.
Myös työni, Herra, anna
sinua ylistää.
Suo voimaa, että kannan
Henkesi hedelmää.
Näin, Herra, Hengelläsi
minua johdata
ja aina edessäsi
tahtoosi taivuta.



Martin Behm 1606. Suom. Hilkka Norkamo 1967, Niilo Rauhala 1984. Virsikirjaan 1986. | Sävelmä: Johann Steurlein 1575.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33714
Vs: Iltahartaus 9
« Vastaus #39 : 16.04.21 - klo:19:33 »
Rukous:

Rakas Vapahtaja. Pyhä ristisi, sovituksen puu, kohoaa tänäänkin seurakuntasi keskellä. Ole ylistetty ristinkuolemastasi ja sovituksen sanasta, jota saamme kuulla. Varjele, ettei mikään valhe pimentäisi meiltä pelastuksen tietä eikä ristin selkeää sanomaa. Kun omaatuntoamme painaa syyllisyys ja rauhattomuus hämmentää mieltä, auta meitä parantumaan ja löytämään rauha sinun haavoissasi. Sinulle olkoon ylistys ikuisesti.

Paavon virsi:

https://www.youtube.com/watch?v=uZlQ35vy38A
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33714
Vs: Iltahartaus 9
« Vastaus #40 : 17.04.21 - klo:20:11 »
VK   285   Voi mihin raukka juoksisin


sävel:   https://www.youtube.com/watch?v=jpXMKOqmMeQ

1.
Voi, mihin raukka juoksisin
ja mistä avun saisin?
Maan ääriin vaikka kulkisin,
niin turhaan vaeltaisin,
kun kalliin armonaikani
tuhlaten käytin, Herrani,
tein tahtoasi vastaan.

2.
Oi Herra kärsivällinen,
eteesi täytyy tulla.
Maan tomu olen, syntinen
tunnolla tuomitulla.
Ei kukaan silloin kestäisi,
jos mukaan oikeutesi
sä löisit kuivaa kortta.

3.
Ah, sammuu uskonlamppuni,
jos sen et hoida tulta,
ja yöhön vaipuu sieluni,
jos en saa voimaa sulta.
Sanasi anna valoksi
ja Pyhä Henki oppaaksi,
mä niitä ikävöitsen.

4.
Lähteenä ole janoisen,
nälkäisen ruokkijana.
Kun eksyn korpeen syntien,
niin ole paimenena.
Oksalle ole runkona
ja ontuvalle sauvana.
Lain tuomioista päästä.

5.
Jo sydän kylmä sulata
ja loista aurinkona,
sokean ole valona
ja vangin auttajana.
Virvoita kuollut elämään,
vahvista heikko kestämään
ja hoida turvatonta.




Lars T. Nyberg 1745. Suom. Elias Lagus 1790, uud. Wilhelmi Malmivaara 1891. Virsikirjaan 1938. | Sävelmä: Toisinto Pohjanmaalta.



Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33714
Vs: Iltahartaus 9
« Vastaus #41 : 18.04.21 - klo:19:32 »
VK  549   Isämme, kiitos päivästä

https://www.youtube.com/watch?v=-YFTQbmhyek&list=RD-YFTQbmhyek&start_radio=1

1.
Isämme, kiitos päivästä,
kun varjo illan leviää,
ja kiitos, että kuormamme
anteeksianto nostaa pois.

2.
Kuin päivä painuu syliin yön
ja virrat mereen juoksevat,
niin virtaa kohti sinua
sydänten kiitos, kaipaus.

3.
Keskellä yön ja pimeän
Kristuksen armo vartioi.
Yön lepo ruumiin virkistää.
Vain usko valvoo, valaisee.

4.
Siis riisu jälleen, Herramme,
pelon ja valheen verkot pois.
Pois kaikki kiista tyynnytä,
sulata kylmyys, ylpeys.

5.
Isän ja Pojan Hengessä
Kristuksen nimeen pyydämme:
Isämme, sulje meidät taas
armosi syliin avoimeen.
Aamen.



Aurelius Ambrosius 300-luvun lopulla. Säk. 1–2 suom. Konstantin Siitonen 1884. Koko virren ruots. Anders Frostenson 1968. Suom. Anna-Maija Raittila 1979. Virsikirjaan 1986. | Sävelmä: Keskiajalta.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33714
Vs: Iltahartaus 9
« Vastaus #42 : 19.04.21 - klo:20:11 »
SV 91   Tulkaa työtä tekeväiset

1. Tulkaa työtä tekeväiset,
kaikki, kaikki taakan kantajat,
armahdusta etsiväiset,
kuorman, kuorman alla horjuvat.
Herra Jeesus kutsuu meitä
omiin töihin eksyneitä,
sydämen hän virvoittaa,
heikon uskon vahvistaa,
tuntee matkan,
tuntee matkan kulkemamme,
nostaa taakan harteiltamme.
Helpottuu jo päivän helle.
Kiitos olkoon,
kiitos olkoon Jeesukselle.

2. Katsot, Jeesus, säälivästi
puoleen, puoleen köyhän syntisen,
kutsut häntä lempeästi
tieltä, tieltä synnin vaarojen.
Luoksesi en löydä minä,
ellet johda sinne sinä.
Tartu käteeni ja vie,
ole, Jeesus, itse tie.
Sinne käännä,
sinne käännä aina mieli,
missä kiitosta soi kieli,
missä pyhät Pyhän kohtaa.
Voiton kruunu,
voiton kruunu siellä hohtaa.

3. Taakka suloinen ei paina,
milloin, milloin meille annat sen.
Jeesus, pitkäperjantaina
kannoit, kannoit kuorman syntien.
Jäljissäsi käyden löydän
taivaallisen juhlapöydän.
Pääsen suureen kunniaan:
ystäväsi olla saan.
Veisaan virttä,
veisaan virttä Karitsalle.
Pyyntö nousee Jumalalle:
anna minun ottaa vastaan
yksin armo,
yksin armo ainoastaan.

Tuntematon pohjoismaalainen, suom. viim. 1786, Halullisten sieluin hengelliset laulut 1790, uud. W. Malmivaara 1891, J. Haavio 1971, J. Löytty 2014

Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33714
Vs: Iltahartaus 9
« Vastaus #43 : 20.04.21 - klo:20:18 »
VVK  1701   virsi  383  siani annan Herran huomaan

siani annan Herran huomaan, Hän tekee
kaikk' tahtons' jälkeen: Jos minä viel'
Saan elää tääll', En sitä kiell', Ketästä minä pelkään?
2.  Mun aikan' on, Ja myös elon Herran Juma-
lan kädess'; Kaikk' hiuskarvan', Mun Jumalan'! Olet
arvann', Sinä minua autat hädäss'.

3.  Suur' surkius Ja vaivaisuus On täällä mur-
heen laaksoss': Lyhykäinen on Meidän menom', Ja kaikk'
elom', Tääll' surkias' surun alhoss'.

4.  Multa ja tuhka On ihmis rukka, Alast' mail-
maan tuotu: Myötäns' ei hän Tuo yhtäkään Rääpäl-
täkään, Kuoltuans' on hauta suotu.

5.  Ei rikkaus, Ei viisaus Ketäkään auttaa tienne,
Eik' mitään tääll' Kasva maan pääll', Jonka väell'
Kuolema kuollut lienee.

6.  Tänäpän' terve, Huomenna kirves Ompi puun
juureen pantu, Jos kukoistanet Kuin kukkaiset, Kuitenki
kuolet, Ja mätänet niinkuin kanto.

7.  Yks' toisen perään, Kuoleman erään, Nyt täältä
poijes kulkee, Ja unhotetaan Hän sitt' pian, Kosk' siir-
tää sian, Niin kuollo kunkin sulkee.

8.  Aut' Jumalan'! Ajattelemaan, Ett' kuolema kaikki
kalvaa, Ja täytyy pois, Vaikk' ei joku sois', Ja pal-
jon vois'; Tasan kaikk' kuolem' arvaa.

9.  Sen synti saattaa, Ett' kuollo kaataa Ihmiset
ilman esteett': Hän maahan lyö, Ja kaikki syö: Ei
voima, ei työ Voi hänen edessäns' kestää.

10.  Tääll' ei paljon Ole tarjon' Ihmisell' ilon ai-
kaa: Kosk' tahtoo Jumal', Niin täydell' turvall', Hä-
nen siipeins' suojall', Tahdon minä muuttaa majan.

11.  Jos synti puree, Ja sydän suree, En armostas
epäile koskaan: Sill' uskon vahvast', Ett' Kristus tai-
vaast' Kuoleman haudast' Tahtoo minun ylös nostaa.

12.  Jesus, Herran', Kuoli kerran, Minun suurten
syntein edest': Sitt' hän päännäns' Ylös nous' jäl-
lens', Ja minun verelläns' Pelasti pirun kädest'.

13.  Jos kuollo vaivaa Ja sydänt' kaivaa, Omas
ain' olen Jumal'; Joko elän, Joko kuolen, Sinun omas
lienen, Kuin voitit minun suurell' voimall'.

14.  Se toivo juur', Ja ilo suur' Minull' ris-
tin alla lienee, Ett' viimeis päivän' Mun riemull'
tiedän Ylös haudast' käyvän'; Sitt' Isä minun iloon
vienee.

15.  Minun Jumalan' Ja Vapahtajan' On kaikki
luuni luken': Ei yhtäkään Pienintäkään Kadota hän:
Vaan jällens' nahall' pukee.

16.  Sitt' nähdä saan Minun Jumalan' Kasvot ja
silmät kirkkaat, Kaupungiss' uudess', Ja autuudess',
Ijankaikkisuudess', Ilon kanss' ilman pilkatt'.

17.  O Jesu jalo! Sydämmen halu, Kuin syntini
kaikki kannoit, Sulje minua tääll' Sun haavais sisäll',
Rakkaall' kädell', Kuins lupasit ja vannoit.

18.  Amen sanon, Ja viimein anon Sinult', o ra-
kas Jesu! Ett' sieluni viet, Sitä oikiaa tiet', Iloon
ijät', Laulamaan voiton veisuu!

Johann Leon, (saks.) s. n.1530 † 1597.

Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33714
Vs: Iltahartaus 9
« Vastaus #44 : 21.04.21 - klo:19:06 »
VVK 1701    252



Jesus ystävän' on paras, Jonk' ei ver-
taa löydy viel'; Pitäiskö mun joskuss'
vaarass' Häntä hyljäämähän tääll'? Ei kenkään pois
minua viene Minun rakastajan', Yksi meidän tah-
tom' lienee, Tääll' ja ijäisesti ain'.

2.  Hän edestän' kärsei kuollon, Nyt kenk' minua ka-
dottaa? Isän viel' rukoilee tykön', Ja mun vanhurs-
kauttaa. Ken siis tahtoo kantaa päällen Sen, kuin hän
on valinnut? Hukuttaa ken taitaa hänen, Jonk on suo-
jaans' ottanut?

3.  Vakaisest' siis siihen luotan, Ett'ei kuoll' eik' elo-
kaan Eroita mua Jesuksestan', Ei enkelit, hädätkään;
Eikä mikään luoduist' muista, Nykyisist' taikk' tulevist',
Pois mua Jumalastan' suista, Rakkahasta Jesuksest'.

Jakob Arrhenius, (ruots.) s. 1642 † 1725.


http://koraali.fi/mp3/N252.mp3
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)