Tulin tähän foorumiin ulkopuolisena, eläkkeelle jääneenä tutkijana, joka huvitteli itseään kääntämällä vanhaa körttidokumenttia englanniksi. Tietysti sisältö puhutteli, muuten en olisi ruvennut siihen. En aavistanut minkälainen oli tilanne.
Nyt huomaan, että vuodesta 1972 lähtien, körtit ovat yrittäneet uudistua ja raikastua lähestymällä yleismaailmaa niissä asioissa, jotka eivät ole keskeisiä ja samalla pitämällä kiinni tärkeistä asioista. Se oli ja on järkevä suunnitelma. Havaitsin samaa henkeä uudistetuissa virsissä. Kokeilu jatkuu, mutta epäilykset ovat myös herännneet. Osallistuminen on vähentynyt ja velkoja lisääntyneet. Joku viisaampi kuin minä voi sanoa, onko hengellinen tilanne huonontunut vai ei.
Viime aikoina, oman kokemukseni perusteella ja joidenkin foorumin jäsenten huomautusten perusteella, toinen suunnitelma tuntuu käyttökelpoiselta. Se olisi palata vanhoihin Malmivaaran Siionin virsiin seuroissa. Pitää järjestää seuroja, joissa vanhoja veisataan ja katsotaan, syntyykö uusi herätyksen henki. Jos ei synny, niin ei mitään ole menetetty. Jos syntyy, niin paljon on voitettu Kristukselle.
Ainakin omalta kohdaltani, uskon, että hengellinen tilanteeni paranee, jos käytän vanhoja virsiä enemmän ja luen vanhempaa hartauskirjallisuutta Raamatun oheella. Se on tietysti hihhuli-ajatus, joka pitää piispalle raportoida.
