Körttifoorumi
Keskustelu => Seuratupa => Aiheen aloitti: karjalaisenkyösti - 06.03.11 - klo:18:23
-
11 teologia luopuu piispoista:
http://www.kotimaa24.fi/uutiset/kotimaa/4273-yksitoista-teologia-luopuu-piispoista
73 allekirjoittaa päinvastaisen julistuksen:
http://www.kotimaa24.fi/uutiset/kotimaa/4334-teologeilta-vastaisku-piispastaluopujille
Millaisia ajatuksia tämä herättää?
-
Minusta tuo piispoista irtisanoutuminen on jonkinlainen mahdoton yritys yhtäaikaa erota kirkosta ja pysyä siinä.
-
Harmittaa tietysti aivan kauheasti. Lienen sen verran tunnettu tällä foorumilla, ettei minun tarvitse sen tarkempaan selittää, mikä minua tässä harmittaa.
-
Jos kyseessäolisi yritysmaailma irtisanoutuminen esimiehestä ( piispa ), tavalla millä tahansa, katsotaan irtisanoutumiseksi työpaikasta.
-
Samaa iänikuista jankkausta taas, tällä kertaa hieman erilaisilla sanankäänteillä. Ei tunnu sopua löytyvän.
-
Minusta tuo piispoista irtisanoutuminen on jonkinlainen mahdoton yritys yhtäaikaa erota kirkosta ja pysyä siinä.
Taitaa se yritys ainakin toistaiseksi onnistua, joten onko se nyt sitten niin mahdotonta kuitenkaan.
Kirkossahan melkein kaikki on nykyään mahdollista.
Jos kyseessäolisi yritysmaailma irtisanoutuminen esimiehestä ( piispa ), tavalla millä tahansa, katsotaan irtisanoutumiseksi työpaikasta.
Sepon kommenttia aasinsiltana käyttäen heitän ilmaan kysymyksen, että
onko kirkko pikkuhiljaa muuttumassa enemmän ja enemmän liikeyrityksen kaltaiseksi?
Jos kirkko olisi puhdas liikeyritys, niin noinhan se on, kuten SeppoS sanoo.
Kyselisin SeppoSilta, Penalta ja muilta, kuinka pitää suhtautua kirkon pappeihin, jotka julkisesti tunnustavat, että eivät usko ainakaan kaikelta osin edes kirkon pääopinkohtiin?
Oli hassua kuunnella erään luterilaisen papin radiosta tulleita pohdintoja perisynnistä: hän tunuti olevan sitä mieltä, että koko asiasta ei pitäisi edes puhua.
Ilmeisesti on niin, että jos poikkeaa kirkon perinteisestä opista omaksuen epäilevän suhtautumisen siihen, saa pitää virkansa, mutta jos haluaa pysyä vanhassa uskontulkinnassa, saa paheksuntaa osakseen.
Tilanne on joka tapauksessa sellainen, että noiden kahden linkin takana olevat tahot molemmat ovat mielestään oikeassa ja toimivat näinollen omantuntonsa mukaan.
Kummankin osapuolen syyttely olisi mielestäni näinollen sairaan irvokasta.
Asioita pitäisi lähestyä sivistyneesti keskustellen, ymmärtäen sen, että kukaan ei ole tahallaan ja pelkästään kiusallaan toisuskoinen,
vaan kukin on toisuskoinen siksi, koska uskoo niin, kuin uskoo.
Keskustelun jälkeen sitten jatketaan yhdessä, mikäli se koetaan mahdolliseksi, jos ei koeta, sitten erotaan.
-
Jos antaisin julkisia lausuntoja, jotka räikeästi poikkeaisivat edustamani yrityksen näkökannoista ja jos olisin vielä vastuullisella paikalla, saisin potkut.
Näin toimitaan yritysmaailmassa.
Jos pappi julkisuudessa levittää kirjallista aineistoa sekä antaa kommentteja esim. että "kaikki pääsevät taivaaseen", saisi pappi potkut, jos olisi kyseessä liikeyritys. Kirkossa kait ei potkuja anneta.
Jos pappi julkisesti kertoo, että hän ei usko kaikkiin kohtiin uskontunnustuksessa, joka kirkossa joka kerta luetaan, hän ei saa potkuja.
Jos kyseessä olisi liikeyritys, potkut tulisivat hänelle.
Jos pappi julkisesti kieltää kirkon opin perisynnistä, hän ei menetä papin valtuuksiaan.
-
Millaisia ajatuksia, kysyy Kyösti ... aattelin noin ylipäänsäkin katsoa, millaista hedelmää missäkin päin kannetaan. Muistelen sellaista neuvotun. Eli mistä löytyy rakkaus, ilo rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys,, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsensä hillitseminen... Eipä siinä sen merkillisempää konstia ole ohjeeksi annettu. Soveltunee tähänkin. Rukoilen kirkkoni puolesta, ja hiljaa mielessäni ihmettelen, kuka myy vakaumuksensa säännöllisestä kuukausiansiosta.
Gal 5 14-15 tulee mieleen
Eikä Leena ja :026: tästä muuta osaa sanoa. Ei niin yhtä sanaa.
-
Jumala toimii kirkossa, ei piispat eikä papit. Papit ja piispat ovat vain palvelijoita.
Jumala toimii ja vaikuttaa, vaikka pappi tai piispa olisi huono, kelvoton tai uskoton.
Jumala on suurempi kuin pappi tai piispa.
---
Tämmöisiä asioita olen kirkon koulutuksessa saanut kristillisestä uskosta.
---
Kun nyt pappi luopuu piispasta piispan huonouden vuoksi, tämä pappi samalla luopuu kirkon uskosta, joka ymmärtää Jumalan suuremmaksi vaikuttajaksi kuin piispan.
-
Jumala toimii kirkossa, ei piispat eikä papit. Papit ja piispat ovat vain palvelijoita.
Jumala toimii ja vaikuttaa, vaikka pappi tai piispa olisi huono, kelvoton tai uskoton.
Jumala on suurempi kuin pappi tai piispa.
Kun nyt pappi luopuu piispasta piispan huonouden vuoksi, tämä pappi samalla luopuu kirkon uskosta, joka ymmärtää Jumalan suuremmaksi vaikuttajaksi kuin piispan.
Eli tällaisesa tapauksessa on ilmeisesti niin, että edes Jumala ei enää voi toimia kirkossa, jos tuollainen pappi kirkkoa palvelee?
Ymmärtääkseni näiden 11 henkilön logiikka menee siten, että he kokevat, että kyseiset piispat opettavat vastoin heidän raamattukäsitystään oleellisissa asioissa. Ja heidän raamattuymmärryksensä mukaan Paavali opettaa, että "jos enkeli taivaasta tulee julistamaan jotain muuta evankeliumia, kuin Paavali, opetti, niin hän olkoon kirottu".
Näin se Paavali kirjoitti.
Vastapuoli näkee asian taasen toisin.
Se mahdollisesti kokee nämä 11 henkilöä Jumalan vastustajiksi.
-
Hei!
Jumala VOI toimia papeista ja piispoista huolimatta (kirkon tunnustuksenm mukaan)! Ihminen ei voi Hänen toimintaa turhentaa.
Kristityn tehtävänä ei ole räkyttää ja arvostella pappeja ja piispoja, vaan hiljaisuudessa rukoilla heidän puolestaan.
Piispoja boikottiin laittavat ja piipspoista eroja ottavat eivät jostakin syystä voi sitoutua tähän kirkon oppiin, vaan asettavat ihmisen työn suuremmaksi kuin Jumalan työn.
arvelee Mauno
-
Piispoja boikottiin laittavat ja piipspoista eroja ottavat eivät jostakin syystä voi sitoutua tähän kirkon oppiin, vaan asettavat ihmisen työn suuremmaksi kuin Jumalan työn.
arvelee Mauno
En usko että se välttämättä on noinkaan. Tasapuolisuutta on yrittää kuunnella kumpaakin osapuolta mahdollisimman objektiivisesti. Minusta pikemminkin on kyse siitä että nämä "irtautujat" eivät voi sitoutua niihin MUUTOKSIIN joita kirkko edustaa, -kuin niinkään itse kirkon oppiin. Kirkon oppi kun ei voi muuttua vaan se pysyy iäti samana.
Ja sitten on kyse tietenkin tulkinnoista. Se mikä on kirkon oppi, voidaan ymmärtää eri tavoin. Toisille kirkon oppi on ne uudistukset, toisille taas uudistumattomuus. Mutta minusta ei tehdä ihan oikein kun oma käsitys omitaan "kirkon opiksi" ja sanotaan eri mieltä olevia opista irtautujaksi. Vaikka näinhän tapahtuu molemmin puolin. Irtautujat omivat kirkon opin itselleen ja heitä kritisoivat omivat myöskin kirkon opin itselleen ja arvostelevat muita.
Ei meillä kenelläkään ole yksinoikeutta kirkon oppiin. Ei kirkolliskokouskaan päätä kirkon oppia, kirkon oppi tulee ylhäältä eikä meillä ole siihen mitään sorkkimis-oikeutta. Se on olemassa ilman meitä ja meistä huolimatta, kunpa vain ymmärtäisimme siitä edes rahtusen verran.
Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin.
-
minä kirjoitin 73:n teologin listaan...
-
Millaisia ajatuksia tämä herättää?
Kenelle kerrot... :icon_wink:
Jumala toimii kirkossa, ei piispat eikä papit. Papit ja piispat ovat vain palvelijoita.
Jumala toimii ja vaikuttaa, vaikka pappi tai piispa olisi huono, kelvoton tai uskoton.
Jumala on suurempi kuin pappi tai piispa.
Kiitos, nimimerkki Mauno. :eusa_angel:
-
Samaa iänikuista jankkausta taas, tällä kertaa hieman erilaisilla sanankäänteillä. Ei tunnu sopua löytyvän.
Toinen nimimerkki satmanin lisäksi joka etsii lähimäisen rakkautta, ilman "kilpailua- ja vääriä aineita"
ps.SV...
-
En usko että se välttämättä on noinkaan. Tasapuolisuutta on yrittää kuunnella kumpaakin osapuolta mahdollisimman objektiivisesti. Minusta pikemminkin on kyse siitä että nämä "irtautujat" eivät voi sitoutua niihin MUUTOKSIIN joita kirkko edustaa, -kuin niinkään itse kirkon oppiin. Kirkon oppi kun ei voi muuttua vaan se pysyy iäti samana.
Ja sitten on kyse tietenkin tulkinnoista. Se mikä on kirkon oppi, voidaan ymmärtää eri tavoin. Toisille kirkon oppi on ne uudistukset, toisille taas uudistumattomuus. Mutta minusta ei tehdä ihan oikein kun oma käsitys omitaan "kirkon opiksi" ja sanotaan eri mieltä olevia opista irtautujaksi. Vaikka näinhän tapahtuu molemmin puolin. Irtautujat omivat kirkon opin itselleen ja heitä kritisoivat omivat myöskin kirkon opin itselleen ja arvostelevat muita.
Ei meillä kenelläkään ole yksinoikeutta kirkon oppiin. Ei kirkolliskokouskaan päätä kirkon oppia, kirkon oppi tulee ylhäältä eikä meillä ole siihen mitään sorkkimis-oikeutta. Se on olemassa ilman meitä ja meistä huolimatta, kunpa vain ymmärtäisimme siitä edes rahtusen verran.
Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin.
:023: :023: :023:
-
Muuten - olen sitä mieltä että koko tuomiokapituli järjestelmä tulisi purkaa, on mennyt niin pahasti sivuraiteelle että hirvittää...
-
Minulle tulee mieleen se vanha Karin pilapiirros, jossa Jumala katseli hymähdellen paneelikeskustelua. Sitä en muista, oliko keskustelun aiheena, onko jumalaa olemassa vai oliko siinä jokin kirkon riita meneillään. Siinä oli kuitenkin Karin oivallus siitä, että me ihmiset ei ymmärretä, miten suuri ja tuntematon Jumala oikeasti on.
-
Piispoja boikottiin laittavat ja piipspoista eroja ottavat eivät jostakin syystä voi sitoutua tähän kirkon oppiin, vaan asettavat ihmisen työn suuremmaksi kuin Jumalan työn.
Mauno,
kuvitellaanpa tilanne, että joku piispa/pappi jostain syystä julkisesti olisi sitä mieltä, että esim. kirkossa joka kerta luettava uskontunnustus ei ole kaikilta osiltaan uskottava.
Sitten kävisi niin, että jotkut rupaisivat boikotoimaan kyseistä piispaa taikka pappia siksi, koska tämä pappi/piispa ei halua sitoutua koko uskontunnustukseen.
Kumpi osapuoli olisi siis se, joka ei "jostain syystä voi sitoutua tämän kirkon oppiin":
a) Tämä uskontunnustuksesta osittain luopunut pappi/piispa
b) boikotoijat
-
Mauno,
kuvitellaanpa tilanne, että joku piispa/pappi jostain syystä julkisesti olisi sitä mieltä, että esim. kirkossa joka kerta luettava uskontunnustus ei ole kaikilta osiltaan uskottava.
Sitten kävisi niin, että jotkut rupaisivat boikotoimaan kyseistä piispaa taikka pappia siksi, koska tämä pappi/piispa ei halua sitoutua koko uskontunnustukseen.
Kumpi osapuoli olisi siis se, joka ei "jostain syystä voi sitoutua tämän kirkon oppiin":
a) Tämä uskontunnustuksesta osittain luopunut pappi/piispa
b) boikotoijat
Jos mietitään asiaa siltä kantilta, että kirkkoon tullaan palvomaan Jumalaa eikä tilanteen toimittajaa, niin molemmat ovat väärässä. Tarvitseeko meidän olla aina oikeassa vai voitaisko antaa sekin Jumalalle? Ei kai meitä ole tänne riitelemään luotu, vaikka jo alkuseurakunnissa sitä tekivät. Eikö mitään kehitystä ole mahdollista?
-
Jos mietitään asiaa siltä kantilta, että kirkkoon tullaan palvomaan Jumalaa eikä tilanteen toimittajaa niin molemmat ovat väärässä.
:023:
ps.kirkkoon käsittääkseni on aina menty palvomaan Jumalaa ja ainoastaan Jumalaa, eikä naapurin "mersua" :icon_wink:
-
Jos mietitään asiaa siltä kantilta, että kirkkoon tullaan palvomaan Jumalaa eikä tilanteen toimittajaa, niin molemmat ovat väärässä. Tarvitseeko meidän olla aina oikeassa vai voitaisko antaa sekin Jumalalle? Ei kai meitä ole tänne riitelemään luotu, vaikka jo alkuseurakunnissa sitä tekivät. Eikö mitään kehitystä ole mahdollista?
Sillä ei siis liene suurta väliä, mitä/millaista Jumalaa kukin palvelee.
Joku palvoo Jumalan Poikaa, joka on syntynyt neitseestä, joku palvoo sellaista, joka ei ole syntynyt neitseestä.
Joku palvelee sellaista, joka on ylösnoussut, joku sellaista, joka ei oikeasti ole ylösnoussut.
Joku palvoo kolmiyhteistä Jumalaa, joku sellaista salattua, josta ei tiedä, onko kolmiyhteinen, vai mikä.
Kaikki sulassa sovussa ja koko ajan ihminen muodostaa uusia jumalia, joita palvotaan.
Eri jumalien palvojat saman kirkon alla: siinäpä muillekin esimerkki keskinäisestä rakkaudesta, joka vallitse eri jumaliin uskovilla.
Kirkonmenojen jälkeen kullakin on mahdollisuus esitellä kahvitilaisuudessa, millaista jumalaa palvoo.
-
Sillä ei siis liene suurta väliä, mitä/millaista Jumalaa kukin palvelee.
:icon_confused:
Hmm...vai ei ole. No minulle itselleni on ainakin. Sillä minun Jumalani on suuri ja minä hyvin hyvin pieni ihminen.
ps. Ilmeisesti nimimerkki karjalaisenkyösti on varsinainen köydenvetäjä, suuri taitaa ukon haba olla. :icon_wink:
-
Mauno vastaa karjalasenkyöstille:
Minulla on sellainen aavistus ja olo, että molemmat osapuolet ovat sillä puolella rajaa, jossa on joskus vaikeaa sitoutua kirkon tunnustukseen ja oppiin. Siksi piispat / papit ja boikotoijat eivät tarvitse boikottia, vaan esirukouksia. Vajavaisinakin he pystyvät olemaan Herran palveluksessa.
-
Sillä ei siis liene suurta väliä, mitä/millaista Jumalaa kukin palvelee.
Joku palvoo Jumalan Poikaa, joka on syntynyt neitseestä, joku palvoo sellaista, joka ei ole syntynyt neitseestä.
Joku palvelee sellaista, joka on ylösnoussut, joku sellaista, joka ei oikeasti ole ylösnoussut.
Joku palvoo kolmiyhteistä Jumalaa, joku sellaista salattua, josta ei tiedä, onko kolmiyhteinen, vai mikä.
Joskus nuorempana minua mietitytti kanssa tuollaiset kysymykset. Enää ei. Jos polvistun alttarille niin ei minulla siinä päällimmäisenä ole ajatus että palveleekohan tuo vieressä polvistuja oikealla tavalla Jumalaa, vaan ihme ja armo on suuri kun itse saa siinä olla vaikkei millään tavalla olisi ansioiden perusteella sinne asiaa.
Annetaan siis toisten ihmisten ja heidän uskonsa olla mestaroimatta. Kukin vastaa omasta kohdastaan. Kyllä Suomessa on Evankeliumia kuultu ja asiat tiedetään ettei niihin tarvitse suhtautua kuin johonkin pakanoihin jotka ei ole koskaan edes kuulleetkaan koko asiasta.
-
Kerron pienen tarinan eräästä kirkossa olleesta häiriköstä.
Mielelläni kuulisin tähän Maunon, SeppoSin, Jampen ja kaikkin muidenkin kommentit.
Aivan aluksi painotan sitä, että kannattaa tarinaa lukiessa pitää mielessään, että kumpikin osapuoli oli vilpitön uskossaan.
Kauan kauan sitten, 500 vuoden takaisessa Saksassa eräs pappismunkki ryhtyi lukemaan Raamattua.
Hänen mielestään kirkon johto eli ja salli moraalittomuutta.
Hän myös oli sitä mieltä, että kirkkoon oli vuosisatojen kuluessa tullut hänen oman raamatuntulkintansa mukaan Raamatulle vieraita oppeja.
Kirkossa hyväksyttävän moraalittomuuden eräs syy oli Jumalan Pyhän Lain vesittäminen, josta sitten johtui se, että armokin oli hänen mielestään siinä samalla vesittynyt.
Hän ja samalla tavalla ajattelevat ryhtyivät kirkossa kapinallisiksi: eivät enää uskoneet kaikkia pappien saarnoja.
Tämä kapinallispappi herjasi jopa kirkon kaikkein ylintä johtajaa tituleeraamalla tätä antikristukseksi, eli siis Paholaiseksi.
Suurinosa muista papeista ja munkeista oli pienempiä paholaisia tämän häirikköpappismunkin ja hänen kannattajiensa mielestä.
Eipä ihme, että tämä kapinallispappismunkki joutui kirkonkiroukseen julkaisujensa ja edesottamustensa tähden.
Pappismunkki kannattajineen taasen oli laittanut kirkon korkeimman johtajan boikottiin,
ja siinä samalla boikottiin meni valtava määrä muita papiston jäseniä, sekä munkkeja jne...
Ja kaikki sen tähden, että tällä kapinallispappismunkilla kannattajineen oli erilainen raamatuntulkinta, kuin kirkon johdolla.
Miksi pappismunkki kannattajineen piti omaa omaatuntoaan ja raamatuntulkintaansa niin arvokkaana, että uhrasi niiden tähden kirkkorauhan
ja ryhtyi nimittelemään kirkon johtoa antikristuksiksi?
Tätä kapinallisryhmää kehoitettiin rakkauden nimessä unohtamaan kapinansa ja palaamaan sovinnollisina kirkon helmoihin.
Ainakin eräs Erasmus -niminen tunnettu kirkonmies sovittelevana henkilönä tätä kehoitti.
Hän ei onnistunut.
Mikseivät kapinalliset vain tyytyneet siihen, että olisivat rukoilleet kirkossa, käyneet ehtoollisella ja nauttineet muistakin kirkon tarjoamista pyhistä toimituksisista? Eiväthän he ehtoollista tai rukousta kirkossa pahana pitäneet.
-
No mitä tähän nyt sitten oikein pitäisi sanoa? Sehän oli kerrontaa Lutherista.
-
Joskus nuorempana minua mietitytti kanssa tuollaiset kysymykset. Enää ei. Jos polvistun alttarille niin ei minulla siinä päällimmäisenä ole ajatus että palveleekohan tuo vieressä polvistuja oikealla tavalla Jumalaa, vaan ihme ja armo on suuri kun itse saa siinä olla vaikkei millään tavalla olisi ansioiden perusteella sinne asiaa.
Annetaan siis toisten ihmisten ja heidän uskonsa olla mestaroimatta. Kukin vastaa omasta kohdastaan. Kyllä Suomessa on Evankeliumia kuultu ja asiat tiedetään ettei niihin tarvitse suhtautua kuin johonkin pakanoihin jotka ei ole koskaan edes kuulleetkaan koko asiasta.
Kiitos, Jampe. Olen itse nuorena olut ihan pois tolaltani kun vanhempani vain uskoivat näköjään ihan metelöimättä, mitä nyt äiti veisaili, mutteivat "olleet antaneet elämäänsä Jeesukselle" tiettävästi tai "tulleet uskoon". Olin kauhuissani heidän iankaikkisesta kohtalostaan... Eivät he minua rauhoittumaan saaneet, vaikka yritettiinhän sitä selittää että kas kun näistä sattumoisin on jotakin kuultu joskus -- sitäpaitsi minut he sinne rippikouluunkin puolipakolla työnsivät, mistä olin omaperäiset oppini saanut. Siskon rauhoitin sitten minä, mistä äitini erikseen kiitti --- sanoi ettei olisi jaksanut toista kierrosta samaa.
Ajan oli tehtävä tehtävänsä, ja omat polvet hankittava kunnolla ruvelle -- mihin ei kyllä pitkiä odotteluja tarvittukaan.
-
Kerron pienen tarinan eräästä kirkossa olleesta häiriköstä.
Mielelläni kuulisin tähän Maunon, SeppoSin, Jampen ja kaikkin muidenkin kommentit.
Aivan aluksi painotan sitä, että kannattaa tarinaa lukiessa pitää mielessään, että kumpikin osapuoli oli vilpitön uskossaan.
Kauan kauan sitten, 500 vuoden takaisessa Saksassa eräs pappismunkki ryhtyi lukemaan Raamattua.
Hänen mielestään kirkon johto eli ja salli moraalittomuutta.
Hän myös oli sitä mieltä, että kirkkoon oli vuosisatojen kuluessa tullut hänen oman raamatuntulkintansa mukaan Raamatulle vieraita oppeja.
Kirkossa hyväksyttävän moraalittomuuden eräs syy oli Jumalan Pyhän Lain vesittäminen, josta sitten johtui se, että armokin oli hänen mielestään siinä samalla vesittynyt.
Hän ja samalla tavalla ajattelevat ryhtyivät kirkossa kapinallisiksi: eivät enää uskoneet kaikkia pappien saarnoja.
Tämä kapinallispappi herjasi jopa kirkon kaikkein ylintä johtajaa tituleeraamalla tätä antikristukseksi, eli siis Paholaiseksi.
Suurinosa muista papeista ja munkeista oli pienempiä paholaisia tämän häirikköpappismunkin ja hänen kannattajiensa mielestä.
Eipä ihme, että tämä kapinallispappismunkki joutui kirkonkiroukseen julkaisujensa ja edesottamustensa tähden.
Pappismunkki kannattajineen taasen oli laittanut kirkon korkeimman johtajan boikottiin,
ja siinä samalla boikottiin meni valtava määrä muita papiston jäseniä, sekä munkkeja jne...
Ja kaikki sen tähden, että tällä kapinallispappismunkilla kannattajineen oli erilainen raamatuntulkinta, kuin kirkon johdolla.
Miksi pappismunkki kannattajineen piti omaa omaatuntoaan ja raamatuntulkintaansa niin arvokkaana, että uhrasi niiden tähden kirkkorauhan
ja ryhtyi nimittelemään kirkon johtoa antikristuksiksi?
Tätä kapinallisryhmää kehoitettiin rakkauden nimessä unohtamaan kapinansa ja palaamaan sovinnollisina kirkon helmoihin.
Ainakin eräs Erasmus -niminen tunnettu kirkonmies sovittelevana henkilönä tätä kehoitti.
Hän ei onnistunut.
Mikseivät kapinalliset vain tyytyneet siihen, että olisivat rukoilleet kirkossa, käyneet ehtoollisella ja nauttineet muistakin kirkon tarjoamista pyhistä toimituksisista? Eiväthän he ehtoollista tai rukousta kirkossa pahana pitäneet.
Lämpimästi suosittelen, sillä joka kysymykseesin löytyy vastaus: Kaarlo Arffmann: Mitä oli luterilaisuus. Kust. Gaudeamus. Arffmann toimi akatemiatutkijana, on keskittynyt asianom. pappismunkin aktiviteetteihin syvästi.
-
Pitää sen verran tuohon Köystin juttuun mikäli sain langanpäästä yhtään kiinni, että eihän nyt olla samanlaisessa tilanteessa kuin Lutherin aikana. meillä on evankelisluterilaisessa kirkossamme puhdas evankeliumin oppi johon saa uskoa vapaasti. Valtaosa papistosta on ihan kelpo peruspappeja eikä siellä ole tuollaisia väärinkäytöksiä, aneoppeja tms. Onhan meillä tietty sitten eri tavalla ajatteleviakin mutta so what?
En minä ainakaan jaksa uskoa mihinkään maanpäälliseen autoritääriseen virheettömään seurakuntaan jossa ei tahraa ole. Niin kauan kun ne koostuvat ihmisistä, pitää kärsiä omia ja toisten vikoja. Seurakunta on syntisten sairaala. Meillä on loppujen lopuksi ihan hyvä ja vakaa kirkko. Parempaakaan vaihtoehtoa en tiedä tässä monenlaisten "uskojen" keskellä.
Hötkyily pois ja hengitellään rauhallisesti Köysti! :023: Ei sillä ilman huitomisella mitään hyvää tule, se on itsevalittua jumalanpalvelusta.
-
Eikä se jäänyt munkilla tähän, vaan hän kirjoitti virren, jossa toteaa kirkon johtajasta "se vanha vainooja kavala kauhia"
-
Pitää sen verran tuohon Köystin juttuun mikäli sain langanpäästä yhtään kiinni, että eihän nyt olla samanlaisessa tilanteessa kuin Lutherin aikana.
Kiitos Jampe neuvon sanoistasi.
Oletetaanpa tilanne että nyt taikka joskus tulevaisuudessa kirkossa olisi jälleen samankaltaisia epäkohtia (hurmahenkisyyttä, moraalittomuutta, uskon perusasioiden kieltämistä, .....), joihin tuo pappismunkki puuttui,
niin kuinka silloin pitäisi toimia?
Pitäisikö ne ottaa pappismunkin tavoin esille, vai pitäisikö vain antaa asian olla?
Vai onko kaikkein turvallisinta sulkea silmänsä ja uskoa, että kaikki on hyvin,
siltikin, vaikka eri tahoilta vastakkaisiakin näkemyksiä kuuluu, välillä varsin voimakkaalla volyymilläkin?
-
Eikä se jäänyt munkilla tähän, vaan hän kirjoitti virren, jossa toteaa kirkon johtajasta "se vanha vainooja kavala kauhia"
Pieni sivujuonne tuosta virrestä:
Tuota virttä taidettiin laulaa usein itsenäisyypäivinä ja jotenkin minulle tuli sellainen kuvitelma, että tuo "vanha vainooja" on sama, kuin Neuvostoliitto.
Näin sitä voi joskus mennä asiat sekaisin, tosin voihan olla, että joissain yhteyksissä tuolle "vainooja" -sanalle annettiin myös tuo itänaapurimerkitys.
Kaikkea hassua sitä nuorena kuvitteleekin.
-
Kiitos Jampe neuvon sanoistasi.
Oletetaanpa tilanne että nyt taikka joskus tulevaisuudessa kirkossa olisi jälleen samankaltaisia epäkohtia (hurmahenkisyyttä, moraalittomuutta, uskon perusasioiden kieltämistä, .....), joihin tuo pappismunkki puuttui,
niin kuinka silloin pitäisi toimia?
Pitäisikö ne ottaa pappismunkin tavoin esille, vai pitäisikö vain antaa asian olla?
Vai onko kaikkein turvallisinta sulkea silmänsä ja uskoa, että kaikki on hyvin,
siltikin, vaikka eri tahoilta vastakkaisiakin näkemyksiä kuuluu, välillä varsin voimakkaalla volyymilläkin?
Tämä volyymi on nyt kyllä itseään isompi. Yksitoista meidän viidestä tuhannesta teologista on aika pieni otos. Tuosta profetiasta on turhaa ennakkoon keskustella.
-
evankeliumin oppi johon saa uskoa vapaasti. Valtaosa papistosta on ihan kelpo peruspappeja
Senaikaisellekin "evankeliumille" oli sankka kannattajakunta.
Luultavasti senaikaiset papit eivät perusolemukseltaan ja toiminnaltaan juurikaan poikenneet meistä taikka nykypapeista.
He vain sattuivat uskomaan eri tavalla, kuin tuo pappismunkki kannattajineen.
Jos pappi sattui uskomaan aneisiin ja myi niitä, niin mitä ilmeisimmin hän on ollut hyvin vilpitön ihminen joka uskoi, että aneet ovat Jumalan antama lahja kirkolle ja seurakuntalaisille. Vastapuoli oli myös yhtä vilpitön omassa uskossaan.
En minä ainakaan jaksa uskoa mihinkään maanpäälliseen autoritääriseen virheettömään seurakuntaan jossa ei tahraa ole.
Teet tässä oikein.
Luultavasti (toivottavasti) kaikki muutkin tekevät näin.
Hötkyily pois ja hengitellään rauhallisesti Köysti!
Pidän hötkyilystä ja pitkästyn, jos pitää pitkään hengitellä rauhallisesti.
-
Tämä volyymi on nyt kyllä itseään isompi. Yksitoista meidän viidestä tuhannesta teologista on aika pieni otos.
Eikös se ollut 11 vastaan 73?
Todellisuudessa tuon 11 henkilön kanssa samalla tavalla uskovia on suuri joukko.
Tuon 73 kanssa samalla tavalla uskovia taitaa toki olla paljon suurempi joukko.
Tuosta profetiasta on turhaa ennakkoon keskustella.
Miksi?
Sittenkö vasta, kun vahinko on ehtinyt tapahtua?
Vai onko tuo vahinko jo ehkä alkanutkin tapahtua?
En ensisijaisesti ajatellut sitä profetiaa, vaikka on sekin varmaan mielessä käynyt.
-
Eikös se ollut 11 vastaan 73?
Todellisuudessa tuon 11 henkilön kanssa samalla tavalla uskovia on suuri joukko.
Tuon 73 kanssa samalla tavalla uskovia taitaa toki olla paljon suurempi joukko.
Miksi?
Sittenkö vasta, kun vahinko on ehtinyt tapahtua?
Vai onko tuo vahinko jo ehkä alkanutkin tapahtua?
En ensisijaisesti ajatellut sitä profetiaa, vaikka on sekin varmaan mielessä käynyt.
Lainasin tuon 11 vastaan 5000 www.kotimaa24.fi sivustolta. Suomessa on todella 5000 teologia. Profetioihin en puutu sillä en usko niihin.
-
Profetioihin en puutu sillä en usko niihin.
Voisithan kuitenkin kertoa, mikä on se profetia, johon et usko, mutta johon kuitenkin viittasit tekstissäsi.
Lainasin tuon 11 vastaan 5000 www.kotimaa24.fi sivustolta.
OK, jos tilanne on 11 vastaan 5000 niin sitten kyseessä on vallan pieni vähemmistö.
Se on niin pieni, että sen täytyy olla väärässä.
-
Löysin jälleen uuden irtisanoutumisen:
http://www.kotimaa24.fi/uutiset/kotimaa/4388-101-maallikkoa-irtisanoutuu-piispojen-parisuhderukousohjeesta
Ja omantuntonsa mukaan hekin toimivat, kuten ne nuo kahden edellisenkin irtisanoutumisen allekirjoittajat.
On hyvä asia, että julkisuudessa keskustellaan eri asioista.
Monet ovat sellaisia asioita, että niistä ei ole tainnut aina voida yhtä vapaasti keskustella.
-
Yksitoista meidän viidestä tuhannesta teologista on aika pieni otos.
Tuli sellainen ajatus mieleeni, että taitaa se 73 olla myös aika pieni otos 5000 kokoisesta joukosta.
Se on vajaat 1,5 %, eli reippaasti alle 2 prosenttia.
-
Miten mahtaisi käydä opettajalle, joka irtisanoutuisi rehtoristaan?
-
Miten mahtaisi käydä opettajalle, joka irtisanoutuisi rehtoristaan?
Pois potkittaisiin alta aikayksikön. Olisi mielenkiintoista nähdä tilanne, jossa rehtori tosiaan päättäisi jotain semmoista, jota opettajien olisi vaikea hyväksyä. Helppoahan se on arvostella, kun itsellä ei ole vastaavaa ristiriitaa.
-
Rehtorilla on toki esimiehensä, jolle voi valittaa sietämättömistä tempauksista. Kenelle piispasta valitetaan? Kirkolliskokoukselle vai hallinto-oikeuteen?
-
Löysin jälleen uuden irtisanoutumisen:
http://www.kotimaa24.fi/uutiset/kotimaa/4388-101-maallikkoa-irtisanoutuu-piispojen-parisuhderukousohjeesta
Ja omantuntonsa mukaan hekin toimivat, kuten ne nuo kahden edellisenkin irtisanoutumisen allekirjoittajat.
On hyvä asia, että julkisuudessa keskustellaan eri asioista.
Monet ovat sellaisia asioita, että niistä ei ole tainnut aina voida yhtä vapaasti keskustella.
Jatka eteenpäin, niin löydät on vielä jälki-ilmoittautuneita. Nämä ovat maallikoita ja Turkissa teutaroivan seurakuntamme nimikkolähetin Soramiehen tukiryhmää. Ensimmäinen allekirjoittaja on naapurimme ja hänen vaimonsa, joten se siitä. Naapurisovun vuoksi en kommentoi julkisuudessa.
-
Rehtorilla on toki esimiehensä, jolle voi valittaa sietämättömistä tempauksista. Kenelle piispasta valitetaan? Kirkolliskokoukselle vai hallinto-oikeuteen?
Siinäpä onkin hyvä kysymys.
-
Jotensakin toivottominta omassa duunissa kyllä oli, kun apulaislääkäri tuli kysymään neuvoa.
Ensimmäinen näytös:
Neuvot, opastat, selität ja perustelet, ja toinen sanoo: Aaattelin kuitenkin tehdä sillai kuin itse aattelin.
Toinen näytös:
Hei nyt se voi joteskin ihmeellisesti, voisitko tulla heti. Sille pitää nyt heti tehdä jotain.
Ehkä kaukaa tälle teemalle, mutta silti. Hedelmistä se puu sielläkin tunnettiin ja niiden kypsyminen vie aikaa. Ja hyvin ihmeellisellä erikoisalalla vielä tarvittiin avoimuutta kaikille vaihtoehdoille, kuten sille, että tarjokas ei podekaan mitään mille psykiatri mitään voisi tehdä, ja nekin on erotettava. Mielellään ainakin aivoverenvuodot, joita tarjottiin erinomaisen innokkaasti. Se oli yksin seisomista, oman omatunnon kuuntelua, katsoinko nyt varmasti kaiken - eikä mistään saanut mitään valmiina. Myöhemmin , jos joku neuvoi, pakahtui kiitollisuuteen, ja silti. Vastuu oli oma, itse oli myös kaikki puntaroitava. Mikään ryhmä tai sisäinen suuntaus ei auttanut, kun päivysti raskaan psykiatian open-house- poliklinikkaa.
Ainakin oppi rukoilemaan ettei tänään tappais ketään, ja yrittämään --- mitään ei annettu valmiina. Ehkä off-topic, ehkä ei.
-
Virkavirheen ollessa kyseessä piispasta valitetaan hallinto-oikeuteen. Mielipde ei ole virkavirhe ja siitä voi valittaa vain yleisönosastossa tai vastaavassa.
-
Luettuani uutisen 11 teologia luopuu piispoista sai minulle aikaan sen etten minäkään heitä tunnusta enää teologeiksi.
Hieman OT kun Luther-säätiö järkkäs Matti Väisäsestä piispan päätin, että en tunnusta Luther-säätiötä, että se olisi osa meidän evl kirkkoa.
-
Luettuani uutisen 11 teologia luopuu piispoista sai minulle aikaan sen etten minäkään heitä tunnusta enää teologeiksi.
Hieman OT kun Luther-säätiö järkkäs Matti Väisäsestä piispan päätin, että en tunnusta Luther-säätiötä, että se olisi osa meidän evl kirkkoa.
Oivallista.
-
Ovathan nuo henkilöt tunnettuja kirkollisissa piireissä. Eihän tuo irtisanoutuminen ollut mikään uutinen. Ei muuta kun potku persuksiin ja pois papin viroista, että tämä sarvikuonojen pelleily lopetettaisin heti.
-
Oivallista.
Anteeksi voitko hieman tarkentaa. :)
Ovathan nuo henkilöt tunnettuja kirkollisissa piireissä. Eihän tuo irtisanoutuminen ollut mikään uutinen. Ei muuta kun potku persuksiin ja pois papin viroista, että tämä sarvikuonojen pelleily lopetettaisin heti.
:109: Hienoa! Olen luullut pitkään pimees tuvassani, että olenkohan yksin kun olen varustettu samoilla linjoilla, vaan en ollut!
-
Anteeksi voitko hieman tarkentaa. :)
:109: Hienoa! Olen luullut pitkään pimees tuvassani, että olenkohan yksin kun olen varustettu samoilla linjoilla, vaan en ollut!
Voin minä tarkentaa... jos he luopuvat piispoista, Leena luopuu heistä sitten. Selvä peli. Minä ihmettelen kirkon johdon kärsivällisyyttä. Tuo ei ole omantunnonvapauden sallimista enää. Painukoot matkoihinsa. Minusta on ajat näyttänyt siltä, että heillä on vähän väärä käsitys... olisi kivaa olla marttyyri ja saada samalla kuukausipalkkaa. Osoittakoot uskonsa teoissaan, eli lähtekööt kalppimaan jos kirkosta nyt on tullut niin hirmuinen Saatanan synagooga.
Dosentti :026: on samaa mieltä. Raamattu on kirja joka on Jumalan itseilmoitusta, ja jos sieltä aletaan poimia omatekoisia ihmisoppeja, ollaan hakoteillä, ja eksytty ylpeyden polulle. "Rukoilkaa että uudistutte mielenne uudistumisen kautta". Jos jonkun mielestä hänen kirkkonsa on kääntynyt väärään suuntaan, minkä itse näin kun Hitler perusti vallan uuden... täytyy tietysti taistella, mutta eihän tuolla teillä lausuta uusia uskontunnustuksia: "Minä uskon naispappeuteen" ja mitä muuta siinä nyt voisi olla niinkuin että uskotaan Suur-Saksaan ja arjalaisen rodun ylemmyyteen... rauhoittuisivat... vaan yhä edelleen Isään Poikaan ja Pyhän Hengen, syntien anteeksiantamisen ja ruumiin ylösnousemisen, sopii epävarmuudessa mennä vaiti Jumalan eteen ja pyytää selvyyttä: Onko paikkani tässä kirkossa, kunnes omatuntoni saa rauhan -- minulla oli sellainen tapa -- jos se nyt niin rauhaton onkaan? Puhunko alhaalta ja pieneltä paikalta, jos nyt lähden kuuluttamaan toreilta etten enää anna esimiehelleni sitä asemaa joka hänelle kuuluu... kokonaisuudessaan! Kun riehutaan lihan käsivarrella, ei saada aikaan kuin diabolisia ilmiöitä. Ihmiskunta aikuistuu, sille emme mitään mahda. Eikä pidäkään mahtaa. Jotakin muuta Jumala meiltä kysyy. Hirttivät, torvelot, ennen kuin ennätin kirjoittaa kaikesta...
Dosentti on harmissaan niinkuin aina kun 9.4. lähestyy.
-
Voin minä tarkentaa... jos he luopuvat piispoista, Leena luopuu heistä sitten. Selvä peli. Minä ihmettelen kirkon johdon kärsivällisyyttä. Tuo ei ole omantunnonvapauden sallimista enää. Painukoot matkoihinsa. Minusta on ajat näyttänyt siltä, että heillä on vähän väärä käsitys... olisi kivaa olla marttyyri ja saada samalla kuukausipalkkaa. Osoittakoot uskonsa teoissaan, eli lähtekööt kalppimaan jos kirkosta nyt on tullut niin hirmuinen Saatanan synagooga.
Juuri noin! Antaisin potkuja perseelle samantien: Koko Luthersäätiö ja SLEY ja samassa myös SEKL ulos kirkostamme. En näe enää yhtään rakentavaa heillä: itkevät ja parkuvat kuinka kirkkomme on luopio, kirkkomme on saatanallisen paha, kuinka meillä ei enää eletä tunnustuksessa ja kuinka papisto kumartuu saatanan eteen salliessaan naispappeuden jne...
Ihmettelen tuota vihaa mitä esim Luthersäätiö ja SLEY ja SEKL edustaa... samalla sitten ovat kuin marttyyrit itkevät, kun heidän liikkeiden edustajille ei anneta virkoja. En antaisi minäkään.
Potku perseelle ja ulos! >:(
Olen seurannut tässä taannoin kotimaa24 blogisteja ja erästä foorumia ja huomaan jos joku vähänkään fiksumpi mielipide tulee niin eikö juuri em liikkeistä joku edustaja tule ja torppaa sen suoraan maalaamalla jotain ihme visioita... Sairasta.
-
Potku perseelle ja ulos! >:(
Olen seurannut tässä taannoin kotimaa24 blogisteja ja erästä foorumia ja huomaan jos joku vähänkään fiksumpi mielipide tulee niin eikö juuri em liikkeistä joku edustaja tule ja torppaa sen suoraan maalaamalla jotain ihme visioita... Sairasta.
No johan nyt! Ja ylläoleva mieliteen ilmaus on sitten "fiksu" ja asiallinen?
-
Potku perseelle ja ulos!
Poliittisesti korrekti ilmaus voisi olla: Heidät tulisi määrätietoisesti ohjata irtautumaan yhteisöstä erilleen.
-
No johan nyt! Ja ylläoleva mieliteen ilmaus on sitten "fiksu" ja asiallinen?
:023:
-
Kotimaa24.fi:ssä on tänään annettu kehotus siivota juttuja ja välttää kärjistyksiä sekä henkilökohtaisuuksia. Saimoin tulisi eräät ikuisuusaiheet rauhoittaa. Täytyy todeta, että kristillinen rakkaus oli kyllä pahasti hukassa useammalla kirjoittajalla. Yksi (tollo) vielä sitten ihmetteli, miksi hänen viestinsä katoavat niin usein. Voi olla, että oli aihetta.
-
No johan nyt! Ja ylläoleva mieliteen ilmaus on sitten "fiksu" ja asiallinen?
On tietysti on! :icon_biggrin:
Metsä vastaa kuten huudetaan.
Mä en sentään heitä ala luokitteleen että he olisivat saatanan edessä polvillaan,
tai ala heidän omia messuboikotointeja kirjoitteleen isoin kirjaimin, kuten he tekevät,
en täytä palstametreittäin toisin uskovia halveksimaan,
en ala etsimään blogeissa myötätuntoa ja säälipisteitä omalle toiminnalle jne...
-
Poliittisesti korrekti ilmaus voisi olla: Heidät tulisi määrätietoisesti ohjata irtautumaan yhteisöstä erilleen.
Miksi nitkuttaa hammasta joka särkee pitkään, kun kerralla kiskasta irti? Lähtee se särky. :)
-
Miksi nitkuttaa hammasta joka särkee pitkään, kun kerralla kiskasta irti? Lähtee se särky. :)
Älä laakase, naatitaan!
-
Älä laakase, naatitaan!
En ymmärrä, anteeksi.
-
En ymmärrä, anteeksi.
Felix, et ymmärtänyt siis, miksi Pena haluaa nauttia, kun sinä kannatat "Parempi kertarutina kuin ainainen kitinä" -metodia.
Ymmärrän Penaa. Hän on kokeneempi kuin sinä. Sinä nuorena olet malttamattomampi. Kokemus tuo tietoisuuden, että on olemassa vielä mahdollisuuksia useampia kuin yksi, on vaihtoehtoja, ja niiden välisen paremmuuden puntarointi on Penalla vielä kesken.
Arkkipiispaan henkilöityy paljolti kritiikki kirkon päättämättömyydestä. Silläkin uhalla, että meitä voitaisiin arvostella henkilöpalvonnasta, olen kannustamassa kuuntelemaan, mitä hän sanoo. Malttamattomuus yhdistyneenä konkreettiseen kipuun puukon haavassa kääntyillessä on vaarassa tuottaa ratkaisuja, joita myöhemmin katuu. Ei elämä tähän kaadu.
Tämä on vain elämää.
Tällaista elämä on.
-
Kiitos satman, totuutta komeammasta selityksestä. Minä vain muistelin, miten pikkupoikana venytettiin heiluvan maitohampaan irti repäisemistä viimeiseen asti. Olet kuitenkin oikeassa puntaroinnissakin. Ehkä näillä on joku analogia?
-
Edellä mainitsemiini vaihtoehtoihin ja niiden puntarointiin -asiaan lisäisin, että epävarmuuden sietäminen ja tässä keskusteluyhteyden, missä määrin sitä nyt sitten onkaan, status quon hyväksyminen merkitsee uskoa ja lujaa luottamusta "tuonpuoleisuuteen". Emme näe yhteisymmärrystä, mutta haluamme uskoa siihen. Sitähän kirkon yhtenäisyyden säilyttämistä vaativat tarkoittavat.
-
En mä mikään nuori ole.
Olen hyvä sopeutumaan, mutta rajansa kaikella. (Olen yli 20-v olen seurannut tätä kädenvääntöä koskien naispappeutta ja näiden kiihko-Luterilaisten natinaa ja kitinää, milloin mistäkin.)
En ymmärrä olen hämilläni heidän tekopyhästä rusinapullateologiasta ja heidän kaksinaamaisesta teologiasta, jota tuovat esiin ja se jos mikä alkaa kärjistymään heillä vielä lisää.
(Ei riitä klassinen väistö, mitä emerituspiispa Rimpiläinen tekee ja teki virassaan. Nyt hankitaan sitten omat pukeutumiset, omat tittelit, piispa suljetaan ehtoolliselta. tehtiin oma hiippakunta, leikitään julkista marttyyria haetaan sympatiaa omalle käytökselle jne..)
-
Asenteeni johtuu, koska en kovin läheltä ole seurannut skismaa. Olen pitäytynyt, mikä hyvää on.
-
kristillisyys ei ole mitään uskontoa... se on elämäntapa
-
kristillisyys ei ole mitään uskontoa... se on elämäntapa
Minulle siis minulle(tulikohan tarpeeksi tehostettua :icon_wink:) nimimerkki "juhani".
Kristillisyys ei ole elämäntapa vaan elämä.
Niin kuin vesi, ilma ja lämpö.
ps. elämäntapa "vanhalle lihavalle miehelle" on punttien kolistelu jne.
-
Vanhempikin mies voi googlettaa uusia näkökulmia hakusanoilla: kristinusko ei ole uskonto! näkemys avartuu...
-
Montako teologia olisi eronnut piispoista, jos arkkipiispan vaali olisi ratkennut toisin...... ??? Kirkko oli melkolailla lähellä arvanheittoa suunnastaan... ainakin valitsijoiden mielissä.... :icon_rolleyes:
-
Sitä mää en oo kyllä koskaan ymmärtäny että mitä niin saatanallista on sanassa uskonto, että ainakaan henkilökohtaista uskonratkaisua korostavat piirit ei mitenkään voi laskea kristinuskoa uskonnoksi.
-
Sitä mää en oo kyllä koskaan ymmärtäny että mitä niin saatanallista on sanassa uskonto, että ainakaan henkilökohtaista uskonratkaisua korostavat piirit ei mitenkään voi laskea kristinuskoa uskonnoksi.
Tätä minäkin ihmettelen.
-
Sitä mää en oo kyllä koskaan ymmärtäny että mitä niin saatanallista on sanassa uskonto, että ainakaan henkilökohtaista uskonratkaisua korostavat piirit ei mitenkään voi laskea kristinuskoa uskonnoksi.
Uskonto on sitä, mitä ihminen tekee "Jumalan hyväksi". Kristinusko on sanoma siitä, mitä Jumala on tehnyt ihmisen hyväksi. Ainaskin mun käsitemaailmassa asiaa menee jotenkin tuolla tavalla. Onhan niillä kahdella melkoinen ero.
-
Millaisia ajatuksia, kysyy Kyösti ... aattelin noin ylipäänsäkin katsoa, millaista hedelmää missäkin päin kannetaan. Muistelen sellaista neuvotun. Eli mistä löytyy rakkaus, ilo rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys,, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsensä hillitseminen... Eipä siinä sen merkillisempää konstia ole ohjeeksi annettu. Soveltunee tähänkin.
Tuosta tuli mieleen se "vanha setä", joka kuvaili tätä asiaa seuraavaan tapaan: "Kun saatana paljastetaan, se alkaa puhua rakkaudesta."
-
Uskonto on kategoria, ei mikään ihme kannanotto siihen, mitä kyseinen setti sisältää. Polku voi mennä esimerkiksi näin: maailmankatsomus - uskonto - monoteismi - kristinusko - luterilaisuus - herännäisyys. Jos kristinusko ei ole uskonto, niin mikäs sitten?
-
Tuosta tuli mieleen se "vanha setä", joka kuvaili tätä asiaa seuraavaan tapaan: "Kun saatana paljastetaan, se alkaa puhua rakkaudesta."
No nythän me tiedämme että pihtihäntäkin luukuttaa Soidintiellä. Ilmanko on öisin rauhatonta, kun täällä on entuudestaan :026: Bonhoefferin haamu ja Jeesus Kristus tilataan illoin aamuin olemaan oikein valveilla Leenan vierellä.. :003: Ny minä tajuan miksi siistin ihmisen asunto on tämän tästä kuin tappelun jäljiltä.
Missäs ne Leenan kesäseurat sitten pidetään jos Saatana on tässä osoitteessa...? Kannattaako sitä körtinkään härnätä verta nenästään...? :003:.
Mistä sitä tietää kuka kulloinkin konetta käyttää ja Raamattuun vetoaa... Kyllä se on sinun Onesimus nyt paree varoa. :003:
-
Welieni docens Dietricus! Tulen mielelleni awucsi campatessasi Satanasta wastan. Mine olen eloni peiwine palioncin tojminut exorcistin wirassa.
Martinus episcopus :051:
-
Welieni docens Dietricus! Tulen mielelleni awucsi campatessasi Satanasta wastan. Mine olen eloni peiwine palioncin tojminut exorcistin wirassa.
Martinus episcopus :051:
Mine opiskele teme soome keeli... se waikutuksens anta dialekteistes olemanas... Welien praada toisel tavoil kuin hen. teme Leena, mutta,
Me Todellinen camppaus tämä Paha olendo wastan olemas, jos Welieni saadat tele teelte poisda suwen menneis, me täyteist sydemeist sinua kiidäm. Jos wiwytyst diellees osu me dämän cansa coedam Sankareillein Taisdelus pysymäs, sinun ciiruus lienewet sangen runsaad, niin usiad owad he, cuin exorcisdein wiras taidawa tarpeis olemas owad
Welies Dietdricus :026: Docens
-
Vanhempikin mies voi googlettaa uusia näkökulmia hakusanoilla: kristinusko ei ole uskonto! näkemys avartuu...
No niinpä näyttää nimimerkki "jukkasakari", olen sinun kanssasi samaa mieltä, se todella avartaa, mutta vaarana on kyllä että helposti "kuukeloiminen" kadottaa ihmisestä todellisen uskon :icon_wink: ja sitten tilalle tulee "virtuaali usko" :icon_wink:. Oletko muuten huomannu, näitä "virtuaali teologeja on nykyisin hyvin,hyvin paljon, tälläkin voorumilla" :icon_wink:
-
Joo. Virtuaalisesti on kiva jauhaa teologiaa, mutta kasvotusten mielummin ihan vaan henkistä yhdessä oloa enempi.
:-\
Kasvotusten kun on huomaa millainen ihminen todella on, ainakin noin joskus, mutta virtuaalisesti huomaa miten ihminen näkee asioita.
Siksi virtuaaliteologia sopii tänne paremmin ja kiva kun niitä on.
-
... mutta virtuaalisesti huomaa miten ihminen näkee asioita.
"Kuukeloimalla" ja "kopsaamalla"...höpö,höpö :icon_wink:
ps.itse kyllä syylistyn rehellisyyden nimissä myös ...aina silloin tällöin...mutta hyvin,hyvin harvoin :icon_wink: