Kirjoittaja Aihe: Muistelus Lapuanjoen varrelta  (Luettu 59155 kertaa)

0 jäsentä ja 2 Vierasta katselee tätä aihetta.

Poissa 1944

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 18465
Muistelus Lapuanjoen varrelta
« : 31.03.17 - klo:13:33 »
Lapuanjoki on aluksi Pahajoki-niminen saaden latvavetensä monen pitäjän alueelta ennenkuin se törmää Laiturin kylässä rautatien kivisiin silta-arkkuihin. Matkaa on vielä kymmeniä kilometrejä Uuteenkaarlepyyhin ja mereen.
Tämän Laiturin sillan lähellä joen törmässä sijaitsi osa kotini pelloista. Kun talouskeskukseen oli yli 2 km matkaa, niin isä ei halunnut aidata lehmille hakaa syysaalualle, vaan minä paimensin lehmämme aina koulun alkuun asti.
Yksi pellon kulma rajautui luomaan, mikä paisunnan aikana tulvi aika lailla samoinkuin koko joki. Peltomme jäivät tulvan alle. Tätä luoman suualuetta kutsuttiin jostain syystä Lukoksi. Kun siitä katsettani nostin ylöspäin yli pajupensaikon, niin takaa näkyi Manninmettää vasten uuden pärekatteen saanut luhtalato. Olin ollut kökässä, siis talkoissa, kantamassa päreitä niitä naulaaville isännille. Olin hienossa elämänkoulussa ja sain kuulla monia asioita.

Kuulin, kun isännät Heikki ja Janne naulasivat virekkäin, kovan luokan jutun. Heikki ääntään alentaen röhisten tupakkiyskäänsä kuiskasi Jannelle, että"taisi se Kekkonen sittenkin käydä niitten Orisperin kartanon kariakootten lompuukilla, kerta se sai kenkää jostakin korkia-arvoosesta tuomarin hommasta". Janne vastasi tavoilleen uskollisena "aivin aivin". Poikosena heti ymmärsin, että ei ollut kyse rahalompakosta, vaan jostain muusta salaperäisestä.
Kuopion aikanani luin Ilmari Turjan kirjan Kumuri, niin tässä kirjassa Turja paljastaa sen salaperäisen tapauksen. Eräät kansanedustajat periaatteessa pakottivat Kekkosen eroamaan Suomen maalaiskuntien liiton tuomarin virasta. Turjan mukaan Kekkonen oli ollut hyvin närkästynyt, että hänelle näin tehtiin. Tämä tapaus on sattunut jo 1920-luvulla.
Kyllä se oli hienoa aikaa asua siellä Lapuanjoen tangomaassa.

Poissa Viisveisaaja

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 8307
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta
« Vastaus #1 : 31.03.17 - klo:19:51 »
 :-\
Jaa toi selittääkin paljon Lapualaisista maailmalla, jos joen nimi ennen on ollut Pahajoki.

Paljon sieltä on lähtenyt populaarikulttuurin vaikuttajia ja kapinaliike siellä on ollut aina voimakas.

Varmaan kylän nimeen johtavuus on tullut siitä, kun siellä pahat pojat kurittomana joskus olleet.
Pohajanmaan uhoonkin olen jonkun kerran törmännyt ja se taitaa olla juuriltaan tuolta.

Lapua ja Kekkonen on uusi tuttavuus, mutta selittää sekin jotain hänen jääräpäisyydestään.

Oispa muutama Lapua lisää Suomessa, mutta vain muutama,. Huh ja huh.
Tik toc.

Poissa 1944

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 18465
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta
« Vastaus #2 : 22.05.17 - klo:16:13 »
^
Olisitkohan vähän ymmärtänyt minua väärin. Pahajoki on vain ihan yläjuoksulla, pätkä koko jokea. Kekkonen nimitti yhden piispoistamme Lapualle vähän yleisen tahdon vastaisesti, mutta korjasi sitten Kuopion valinnassa mielipiteensä.
Uhoa on ollut, siinä on kyllä paljon positiivistakin seassa, mutta Mäntsälän muistan. En ollut silloin vielä täällä.
En nyt saa päähäni populaarikulttuurista mitään, mutta Herättäjän toimisto on Lapualla. Sieltä väki tavaraa Nilsiään myyntiin haalaa, että taloutemme pitäisi kutinsa.

Poissa 1944

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 18465
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta
« Vastaus #3 : 22.05.17 - klo:16:19 »
Lisään vielä, että häjyily, mitä mahdollisesti tarkoitit "pahoilla pojillasi" on selkeästi Kauhavan, Ylihärmän ja Alahärmän peruja. Körttinen liike vaikutti häjyilyjen aikaan Lapualla ja Ylistarossa jo niin voimakkaana, että ei häjyille ollut liikkumatilaa. Ne olisi kättä pidemmän avulla sieltä ajettu jokea myötävirtaan, aika haipakkaa vielä.

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21966
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta
« Vastaus #4 : 22.05.17 - klo:16:30 »
Ne olisi kättä pidemmän avulla sieltä ajettu jokea myötävirtaan, aika haipakkaa vielä.

En tunne tuota historiaa. Tarttuivatko körtit todella kättä pidempään? Olen saanut toisenlaisen kuvan rauhanomaisesta, mutta yhtä jämäkästä vastarinnasta.

Poissa 1944

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 18465
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta
« Vastaus #5 : 22.05.17 - klo:18:18 »
Kyllä ne tarttuivat. Saattoi olla tosin niinkinpäin, että kurmoottivat omiansa, mistä Malmberg antoi eräille "kankiuskoiset"-nimen. Aikuiseksi kasvaneet lapset eivät enää totelleet piiskaa vain kankea.
En todella tiedä historian kertomaa näistä asioista, sillä aina tukeudun Samuli Paulaharjun kirjaan Härmän aukeilta. Se on koottu aikanaan keruumatkalla, jolloin ihmisiä haastateltiin.
Em kirjassa on kohta sivulla 347:"vielä ankarammin täytyi körttiläisten kurmoottaa Härmän häjyjä, ennenkuin saivat ne uskomaan, ettei körttiläisten taloihin tarvitse tulla häjyilemään eikä heidän seuroihinsa pilkkaa tekemään".

Ensin tuloo Krouvin loukko,
sitten Lapuan lääni,
sitten rupiaa kuulumahan
körttiläästen ääni".

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21966
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta
« Vastaus #6 : 22.05.17 - klo:19:38 »
Mielenkiintoista. Onkohan Paulaharjun kirjaa Kotkan kirjastoissa. Pitääpä etsiä.

Poissa 1944

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 18465
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta
« Vastaus #7 : 22.05.17 - klo:19:52 »
Kerran testasin antikvariaatteja ja kyllä pääkaupungissa tärppäsi. Jos kirjan saat ja sen hartaudella  :003: läpipääset siten, että kaiken ymmärrät, niin pääset vaikka "aitohärmäläiseksi" murteen puolesta.

Poissa onnellinen_vaeltaja

  • Kuulee veisuun Pirtistä
  • Viestejä: 30
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta
« Vastaus #8 : 22.05.18 - klo:21:29 »
^
En nyt saa päähäni populaarikulttuurista mitään
Esimerkiksi Heikki Salo (Miljoonasade jne), joka vaimonsa Sirkku Peltolan kanssa oli haastateltu toukokuun numeroon
https://www.facebook.com/HengellinenKuukauslehti/

Poissa onnellinen_vaeltaja

  • Kuulee veisuun Pirtistä
  • Viestejä: 30
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta
« Vastaus #9 : 22.05.18 - klo:21:35 »
Em kirjassa on kohta sivulla 347:"vielä ankarammin täytyi körttiläisten kurmoottaa Härmän häjyjä, ennenkuin saivat ne uskomaan, ettei körttiläisten taloihin tarvitse tulla häjyilemään eikä heidän seuroihinsa pilkkaa tekemään".
kyseessä oli siis itsepuolustus aikana, jolloin esivalta ei ehtinyt kaikkialle (toivottavasti nykymaailma ei mene samanlaiseksi).

https://www.doria.fi/handle/10024/59689
Tässä tuo edellä lainattu kohta ja paljon muuta körttiläisyyden historiasta. Ja toki muustakin.

Poissa 1944

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 18465
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta
« Vastaus #10 : 22.05.18 - klo:22:27 »
Tervehdys Onnellinen Vaeltaja. Todella olen yllättynyt, että olet tähän osioon löytänyt. Toki körttiläästen piti itse puolustaa talonsa ja tavaransa, oikein olet asian johtanut.
Tälle keväälle olen saanut seurata Lapuanjoen tulvia Liinamaassa ja Laiturin sillan alueella. Niin korkealla oli vesi, että sillan merenpuoleisella lähialueella oleva saari oli sekin "tulvavetten tuolla puolen" eli vain rantapuut osoittivat saaren muodon.

Poissa 1944

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 18465
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta
« Vastaus #11 : 23.05.18 - klo:09:58 »
Tässä osiossa on jo monta klikkausta ja osa koskee härmäläistä häjyylyperinnettä. Hallussani on Alahärmän historia, sen II osa, jonka sivuilla ( ss 281-295) kirjoittaja Eero Kojonen asiakirja-aineistoon pohjaten kertoo häjyilyasioista. Kirjaan tähän eräitä kohtia: mainittu aika oli ensimmäisistä tuomioista 1850 luvulla aina 1800/1900 lukujen vaihteeseen asti. Viimeisenä Kojonen mainitsee Nikke Pärmin, everstiluutnantti ja jääkäri, joka sai puukottamisesta tuomion. Pahin häjyilykausi oli 1860-luku, minkä lopussa poliisi alkoi vihdoin saada rikollisia tuomiolle. Poliisi ei saanut todistajia käräjille uhkailujen vuoksi. "Sä et sitte puhu mitään, mitä soot täälä nähäny. Ja jos käräjille on tästä asiasta meno, sä toristat väärin. Sä muistat sen". Puukko oli härmäläisen väline hyvin monessa asiassa.
Viljavarkausasioissa eväti kauppiaat alussa uskaltaneet edes ilmoittaa varkauksia poliisille.
Seurakunnalta on pöytäkirjatieto, missä luetellaan nimet mainiten nuoret häjyilijät v 1862 14 kappaletta. Isoo-Antti ei ole listassa, sillä hän oli yli 30 v isäntä.
V 1870 oli seurakunnassa 3703 henkeä. Neljä vuotta myöhemmin oli käräjillä saanut 533 henkilöä tuomion yli 1100 eri rikoksesta. Esim 37 murhaa, 42 ryöväys- ja tierauhan rikosta, 227 tappelua. Itse poltettu viina, puukko ja uho oli huono yhdistelmä.

Poissa 1944

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 18465
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta
« Vastaus #12 : 31.05.18 - klo:21:18 »
Pitää yrittää ajella Herättäjän juhlamatkalla heinäkuun toisen viikon vaihteessa Härmän kautta. On vain sellainen kutina kainalossa, että jos mansikat punertuvat kerralla.
Niin, tarkoitan, että tulisi käydyksi lapsuuteni ja nuoruuteni tärkeillä paikoilla. Varmat monumentit ovat ainakin Alahärmän kirkko ja Laiturin silta, ne on tehty kivestä ja sillassa on rautaakin.

Poissa onnellinen_vaeltaja

  • Kuulee veisuun Pirtistä
  • Viestejä: 30
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta
« Vastaus #13 : 30.06.18 - klo:12:07 »
Pitää yrittää ajella Herättäjän juhlamatkalla heinäkuun toisen viikon vaihteessa Härmän kautta. On vain sellainen kutina kainalossa, että jos mansikat punertuvat kerralla.
Niin, tarkoitan, että tulisi käydyksi lapsuuteni ja nuoruuteni tärkeillä paikoilla. Varmat monumentit ovat ainakin Alahärmän kirkko ja Laiturin silta, ne on tehty kivestä ja sillassa on rautaakin.
https://www.flickr.com/photos/sameli/sets/72157603829354334/
on se hieno silta (en ole tuo Sameli)

Poissa onnellinen_vaeltaja

  • Kuulee veisuun Pirtistä
  • Viestejä: 30
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta
« Vastaus #14 : 30.06.18 - klo:12:10 »
Seurakunnalta on pöytäkirjatieto, missä luetellaan nimet mainiten nuoret häjyilijät v 1862 14 kappaletta. Isoo-Antti ei ole listassa, sillä hän oli yli 30 v isäntä.
V 1870 oli seurakunnassa 3703 henkeä. Neljä vuotta myöhemmin oli käräjillä saanut 533 henkilöä tuomion yli 1100 eri rikoksesta. Esim 37 murhaa, 42 ryöväys- ja tierauhan rikosta, 227 tappelua. Itse poltettu viina, puukko ja uho oli huono yhdistelmä.
Karmeat ovat luvut.

Kauan sitten luin Ylikankaan jonkun kirjan, jossa kerrottiin että murhaluvut tuolloin per asukas olivat kovemmat tai samaa luokkaa kuin 70-luvun New Yorkissa, vaikka Nykissäkin ne olivat tuolloin kovat. Ja Ylikangas ehdotti yhdeksi häjyilyn alkusyyksi sen, että kun viljaa tuli paljon, niin loppu poltetttiin viinaksi. En tiedä miten 1860-luvun nälkävuodet rokottivat Härmiä tai vaikuttivat häjyylyyn.