Jos se onkin vain ("vain"
) sitä, että röörit puhdistuvat tukkeutumistaan niin että Jumalan rakkaus pääsee lävitseni esteittä virtaamaan lähimmäisille? Jos moiseen tarvitaan uskoa niin uskollekin on jotain käyttöä, mutta eipä sen kovin monimutkaista luonteeltaan tuohon tarvitse olla eikä varsinkaan oikeiden oppilauselmien totenapitämistä.
Tuo (iankaikkinen) iankaikkinen elämä ja syntien anteeksisaaminen eivät nyt oikein nappaa - jos olen toista ihmistä vaurioittanut niin eipä se paljon lohduta että joku
ulkopuolinen osapuoli
minulle sanoo että okei saat anteeksi. Mutta tämä nyt on ehkä jokin vaihe jossa olen menossa ja kaipuu voi toki ajan ja matkan myötä muuttua toisenlaiseksi. Hyvää matkaa muillekin
.