Keskustelu > Kirjoitelmia ja päiväkirjoja-herännäisyyden hengessä
Miten käytän aikaani
Pena:
Lausunta- ja teatteriharrastukseni vie suuren osan aikaani. Nyt sitä kuluttaa myös nelikuinen koiranpentu, jota pitää kasvattaa talon tavoille.
Riitta-mummi:
Mikä rotu nyt ?
Samat harrastukset on minullakin olleet. Koira, runot, teatteri, ja nyt lukemisen lisäksi kirjoittelu.
Se meillä penkkiurheillaankin, entä teillä ? :039:
Pena:
Australianterrieri. Eiköhän sekin opi seurakoiraksi. Salossa se nähdään. - Penkkiurheilu rajoittuu isoihin tapahtumiin ja niihinkin valikoiden.
Riitta-mummi:
Tunnen yhden. Naapuritalossa on mukava rouva jolla tällainen on. Koira on kaverini.
Sillä on ihosairaus, vaälillää sen koko selkä on parturoitu ja lääkitty.
Koira on ihana ystävä, ikiystävä monille. Ajankäyttö niihin ei mene hukkaan, sillä ne antavat enemmän kuin saavat.
Riitta-mummi:
Tänään kirjoitin:
Ihmisen osa
Se on sanonnan mukaan Tehdä työtä ja rakastaa. Lisäksi pääosiin kuuluvat syntymä, elämä ja kuolema.
Syntymä on ihme jota tosin pidetään aivan luonnollisena, ja sitäkin se on.
Kun on muodostunut hyvä parisuhde, avioliitto tai vastaava ,syntyy liitosta useimmiten lapsi, lapsia. Nykyään tosin liian harvoin, sillä se vaikuttaa jo heikentävästi yhteiskuntarakenteeseen.
Tässäkin Jumalan säätämässä on ihminen päässyt 'mestaroimaan, nähdyin tuloksin.
Ihminen kasvaa, käy koulunsa, oppii ammatin, tai pääsee muuten leipään kiinni. Nykyihmiset elävät pienissä perheyhteisöissä, ennen oli toisin. Usein kolme sukupolvea eli yhdessä. Siinä oli puolensa, ja se toinenkin puoli väistämättä, anopit ja apet. Nuori emäntä oli vallanpidon alla. Aikanaan hänestä itsestäkin tuli sitten anoppi, useimmiten.
Mutta mummojen ja vaarien hoidossa pienet lapset olivat hoidossa ja kotikasvatuksessa turvallisesti. Siinä lapsesta joskus syttyi kiinnostus historiaan. Historian kiinnostus lisää käsitystä siitä mitä vuosisatojen aikana on maailmassa, kotimaassa ja ulkomaillakin tapahtunut.
Tämä on ollut ruohonjuuritason kulttuurikasvatusta. Sitä on koululaitos ja kirjastolaitos vahvistaneet.
Olipa aikuisen ihmisen työ mitä laatua hyvänsä, siitä on yleensä saatu elanto. Vain harvat olivat muinoin sijoittajia. Maaomistusta, tiloja ja metsiä omistivat rikkaat suvut. Elämä oli näinkin melko vakaata, kunnes sosialismi opetti vaatimaan.
On tietysti ollut valtavaakin vääryyttä ja ihmisten hyväksikäyttöä, kuten termi nyt kuuluu. Monenlaiset ryhmät alkoivat kapinoida, lakkoilla ja lopuksi sotiakin.
Demokratia ei ole sosialismia, vaan parasta ihmisyyttä yhteisöissä.
Sodat. Niitä on ollut historiassa aina. Miksi ? Ihmisen vallanhalu, omistamisen- ja laajentamisenhalua ovat yksi ryhmä. Nationalismi, uskonto- ja kielikysymykset ovat riitaannuttaneet ja puhjenneet sodiksi.
Raamatussa on raakoja kuvauksia muinaisita sodista 'veljesten' kesken Israelin eri kuninkaiden kesken. Sadointuhansin surmattiin vastustajia. Usein syynä oli väärät jumalat jotka Herraan uskovien tuli tappaa.
Sama siellä Palestiinassa on yhä menossa. Saaran jälkeläiset vihaavat Hagarin jälkeläisiä, ja päinvastoin.
Tämä on tällaista vanhan ihmisen 'ite-ajattelua,. Vanhuudessa tulee ajateltua muutakin kuin menneitä aikoja.
Lapsuuden, sota-ajan, koulunkäynnin, nuoruuden ja perhe-elämän vaiheet ovat muistellut moneen kertaan. Se on omaa historiaani, jota olen muillekin jakanut.
Nyt on vanhuus. ja sen tuoma odotus tulevasta. On hoidettava terveyttä, kodin asioita ja puolisoa niin hyvin ja niin kauan kuin Herra suo. Mitä sen jälkeen on elämän päättyminen kuolemaan. Jos se olisi lempeä, se olisi juhlaa. Uuden elämän alku !
Navigaatio
[0] Viestien etusivu
[#] Seuraava sivu
[*] Edellinen sivu
Siirry pois tekstitilasta