Anna, hyvä ystävä anteeksi. Tuli niin sydän täyteen kun luin illalla tämän täydellisen virren, että oli pakko herätä yöllä kääntämään sitä.
SV 244 Herra, Herra, älä heitä
Mikko Katila 1899, uud. J. Haavio 1971
1. Herra, Herra, älä heitä,
kasvojasi älä peitä.
Lastasi vie korven tiellä,
niin kuin kansaasi veit siellä.
Sweet Lord, Sweet Lord, never leave me,
Never hide Your face to grieve me.
Guide Your child through desert folly
As You did Your people holy.
2. Pilven-, tulenpatsaitasi
vielä näytä sanastasi.
Pidä niiden tuntumassa
elämässä, kuolemassa.
Cloud of fire and cloud of shadow
Show Your words still on the meadow.
Keep fresh in my mind and spirit
In both life and death or near it.
3. Ravinnoksi aina anna
vaivain tiellä taivaan manna.
Anna uutta voimaa siitä,
oma voima kun ei riitä.
Feed me with Your manna daily
As I tread the hard road gaily.
Give new strength to come to heaven,
For my own is loss and leaven.
4. Kristus-kalliosta avaa
lähde, josta virvoittavaa
vettä janoava saisi,
juodaksensa ammentaisi.
From the rock of Christ bring flowing
Water to the pilgrim going
Thirsty on heaven’s pathway plodding,
To refresh and keep from nodding.
5. Jos taas käärme purra saisi,
myrkkyhampain haavoittaisi,
pronssikäärme puuhun nosta
auttajaksi turmiosta.
If the serpent there should fight me,
With his poison tooth to bite me,
Raise a brasen serpent casting
As an helper everlasting.
6. Jordanille asti saata.
Näytä luvattua maata.
Kuolon virran poikki kanna,
pyyhi kyynel, autuus anna.
Bring me to the brink of Jordan,
Glory glimpsed beyond the cordon.
Carry me beyond death’s river,
Dry the tear then, O Life-giver.
