Körttifoorumi
Keskustelu => Kirjoitelmia ja päiväkirjoja-herännäisyyden hengessä => Aiheen aloitti: 1944 - 08.09.20 - klo:22:12
-
Avaan tämän kerta olen avaamisen oppinut. En tiedä, että onko muistissani sellaista muistelusta, mikä olisi yleisemminkin kiinnostava.
On kaksi sotakirjaa, joista olen joskus, muistini mukaan, kirjoittanut. Toinen on Lapualta Laatokalle ja toinen Kauhavalta Kannakselle. Jälkimmäinen on minun lapsuuden ajan elinpiiristä, koska sen on kirjoittanut jotenkin aikalaiseni naishenkilö asuen silloin ennen sillan Hakolan puolella. Ei välillämme ollut kilometrejä paljon. Todistan sen sillä, että isäni ammatin vuoksi saimme puhelimen, joka oli kytketty Hakolan keskukseen. Kirjassa on paljon yhtymäkohtia Laiturin siltaan.
Ensinmainittu kirja on Lapuan ja sen naapuripitäjien miehien sotaretki jatkosodan alusta siihen asti, kun nämä miehet saavutttavat Laatokan rannan v 1941. Silloin edettiin nopeasti, ei ollut vielä yöhalloja saati lunta maassa. Sotaa on siten jäljellä vielä kolme pitkää vuotta. Kirjoittaja on aktiivisotilas, taisi yletä everstiluutnantiksi.
Olisin nimetkin kirjoittajista maininnut, mutta nyt on paha hetki :003: :017:, koska ei tule nimet mieleen kertakaikkiaan.
-
Googlen haku löysi molemmat.
https://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=1700726
https://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=624973
-
Mä oon lukenu Antti Tuurin: Rukajärven tie.
Isäni haavoittui talvisodassa. Kaverit ajatteli, ettei tuosta enää nouse. Mutta nousi ja eli. Nilkutti proteesin varassa, kahdeksankytviiteen mittarissa.
Kansa taisteli - miehet kertovat -lehti tuli lapsena. Se luettiin tarkkaan.
-
En osaa kirjoitushienouksia eli en osaa mennä eri osioon kysyäkseni kirjoittajista, mutta muut osaavat, jotta painetaan menemään.
PekkaV kirjoittaa asiasta: mielestäni on joskus ollut monta ihmettä peräkkäin pahoin haavoittuneen soturin elämässä. Että jäi henkiin, että pystyi tekemään elämäntyönsä kuin terveraajainen, että osasivat elää katkeuudesta vapaina, nämä nyt ensi hätään.
-
PekkaV kirjoittaa asiasta: mielestäni on joskus ollut monta ihmettä peräkkäin pahoin haavoittuneen soturin elämässä. Että jäi henkiin, että pystyi tekemään elämäntyönsä kuin terveraajainen, että osasivat elää katkeuudesta vapaina, nämä nyt ensi hätään.
Aamen! Muisteluissamme Lapuanjoen varrella sodasta palanneet soturit ansioituivat varsinkin pirttiviljelyn saralla siittämällä sen ikäluokan, jota nykyisin kutsutaan suureksi ikäluokaksi.
Lähteet
Avioidu sotainvalidin kanssa ja tee kuusi lasta – Näin Kotiliesi neuvoi lukijoitaan sota-aikana, ja ohjeet kohdistuivat erityisesti nuoriin naisiin
https://www.aamulehti.fi/a/d0fc488d-ecdf-4a4a-ac00-4e3138952438
Suuret ikäluokat
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suuret_ik%C3%A4luokat
-
Oma ikäluokkani vm-44 oli pieni tunnetusta syystä: iivana hyökkäsi kesällä ja Suomen oli tapeltava torjuntavoitto, että soturit olivat pääosan vuotta poissa pirttiviljelijän ammatista.
Oman oppikouluni alkoi siten, että meitä ekaluokkalaisia oli 24. Seuraavana syksynä ekaluokkalaisia oli yli 40.
-
Oma ikäluokkani vm-44 oli pieni tunnetusta syystä: iivana hyökkäsi kesällä ja Suomen oli tapeltava torjuntavoitto, että soturit olivat pääosan vuotta poissa pirttiviljelijän ammatista.
Oman oppikouluni alkoi siten, että meitä ekaluokkalaisia oli 24. Seuraavana syksynä ekaluokkalaisia oli yli 40.
Siihen aikaan sodasta palanneet soturit ja sankarivainajat eivät saaneet muuta kunniaa kuin kuulla kummultansa kuusien kuiskinaa. Mutta se ei Lapualta Laatokalle edenneitä eikä puna-armeijan suurhyökkäyksestä Karjalan kannaksella torjuntavoiton saaneita sotureita surettanut eteläpohjalaisten kotirintamanaisten tarjotessa heille isänmaallisesti viljelysarkaansa pirttiviljelyyn sota-, pula- ja jälleenrakennuksen aikana.
-
... tarjotessa heille isänmaallisesti viljelysarkaansa pirttiviljelyyn sota-, pula- ja jälleenrakennuksen aikana.
Tuollaista asennetta kutsutaan naisen esineellistämiseksi. Sanotaan nyt vastapainoksi, että kotirintamasta sankarillisesti huolehtineet naiset saivat rauhan tullen kuularuiskut kotiin ja muuttivat ne jälleen niiksi kylvökoneiksi, joiksi ne oli tarkoitettu.
-
Minua on häirinnyt myös, jos naisista kirjoitetaan ei-ritarillisesti. Musiikkimaussani on sitä samaa vikaa ja sitten huomaan, että oma makuni on aika sivussa yleisestä mielimausta. Joten soittelen omiani, niin se menee.
-
Tuollaista asennetta kutsutaan naisen esineellistämiseksi. Sanotaan nyt vastapainoksi, että kotirintamasta sankarillisesti huolehtineet naiset saivat rauhan tullen kuularuiskut kotiin ja muuttivat ne jälleen niiksi kylvökoneiksi, joiksi ne oli tarkoitettu.
Lapuanjoen varren kotirintaman uhrivalmiiden nuorten naisten elämän täyttymys olikin kylvökoneiden siemenistä synnyttää taivaan taimia, joista kasvoi körttiläisyyden sydänalueelle ritarillisia Jumalan sotaurhoja ja vanhurskauden tammia.
-
Lapuanjoen varren kotirintaman uhrivalmiiden nuorten naisten elämän täyttymys olikin kylvökoneiden siemenistä synnyttää taivaan taimia, joista kasvoi körttiläisyyden sydänalueelle ritarillisia Jumalan sotaurhoja ja vanhurskauden tammia.
Mitähän äitisi sanoisi, jos olisi lukemassa näitä sanojasi?
-
Mitähän äitisi sanoisi, jos olisi lukemassa näitä sanojasi?
Äitini ei sanoisi yhtään mitään, sillä hän on kuollut.
-
Kirjoitinkin: "Jos olisi lukemassa". Katsotko, että olet vapaa kirjoittamaan naisista miten halventavasti tahansa, kun äitimuori ei ole enää vahtimassa sanojasi?
-
Kirjoitinkin: "Jos olisi lukemassa". Katsotko, että olet vapaa kirjoittamaan naisista miten halventavasti tahansa, kun äitimuori ei ole enää vahtimassa sanojasi?
Asiaan!
Paljon on vettä virrannut Lapuanjoessa, ja ajan saatossa Lapuanjoen varren körttiläisyyden sydänalueeseenkin on valunut ajan hengen mukaiset individualistiset kulttuurimarxilaiset arvot, jotka vaikuttavat ihmisten valintoihin ja arvoihin. Raamatusta voimme lukea, ettemme itse omista itseämme (1.Kor.6:19-20), vaikka ajan henkeen kuuluu naisen oikeus omaan ruumiiseen ja aborttiin. Lapuanjoen varrellakaan ei enää ole niitä uhrivalmiita nuoria naisia, joille elämän täyttymys oli synnyttää niitä taivaan taimia, joista kasvoi körttiläisyyden sydänalueelle ritarillisia Jumalan sotaurhoja ja vanhurskauden tammia.
Suureksi ikäluokat ovat jo eläkeiässä, ja körttiläisyyden sydänalueen etelä-pohjanmaan väestö vähenee, sillä maassamme syntyvyys on 1800-luvun nälkävuosien tasolla.
Kun Kotiliesi sota-aikana neuvoi nuoria naisia avioitumaan sotainvalidiin kanssa ja tekemään kuusi lasta, niin nykyisen ajan hengen mukaan naisen ei tule olla synnytyskone.
Vasemmistoliiton kansanedustaja Hanna Sarkkinen muistuttaa siitä, että maapallolla riittää vauvoja.
– Mutta se, että lapsia tehdään yhteiskunnan vuoksi, on vaarallinen ajatuskulku. Jos sitä vie kovin pitkälle, kohta naiset ovat synnytyskoneita isänmaan puolesta, Sarkkinen sanoo.
– En halua sanoa kenellekään, että teepä nyt lapsia. Jos ihmiset eivät halua tehdä lapsia, sitten eivät tee, ja se ei kuulu yhteiskunnalle, hän muistuttaa.
– Syntyvyyskeskustelussa onkin välillä se epämiellyttävä piirre, että tuntuu haluttavan nimenomaan valkoisia vauvoja, hän sanoo.
– Maapallolla ihmisten keski-ikä on hyvin nuori ja varmasti Suomeenkin olisi tulijoitakin, jos siihen olisi väyliä.
Lähde
”Tuntuu, että halutaan nimenomaan valkoisia vauvoja” – Hanna Sarkkinen ohjaa huomiota siihen miten puhumme lapsista
https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4319252-tuntuu-etta-halutaan-nimenomaan-valkoisia-vauvoja-hanna-sarkkinen-ohjaa-huomiota-siihen-miten-puhumme-lapsista
-
Raamatusta voimme lukea, ettemme itse omista itseämme (1.Kor.6:19-20), vaikka ajan henkeen kuuluu naisen oikeus omaan ruumiiseen ja aborttiin.
Ettekö tiedä, että te olette Jumalan temppeli ja että Jumalan Henki asuu teissä? 1. Kor. 3:16 on rinnakkaisteksti, joka kertoo, kenen omia olemme. Se kertoo myös, ettei ole kysymys yksittäisen ihmisen ruumiista, vaan seurakunnasta, joka on Kristuksen ruumis. Paavalin valjastaminen sota-ajan Kotilieden toimittajaksi ei siis onnistu.
-
Paavalin valjastaminen sota-ajan Kotilieden toimittajaksi ei siis onnistu.
Miksi ei onnistuisi, sillä körttiläisyyden sydänalueella etelä-pohjanmaalla koti, kirkko ja isänmaa on arvostetussa asemassa vielä tänäänkin.
-
Miksi ei onnistuisi, sillä körttiläisyyden sydänalueella etelä-pohjanmaalla koti, kirkko ja isänmaa on arvostetussa asemassa vielä tänäänkin.
Paavalin kohdalla voi unohtaa kodin ja isänmaan. Kirkkokin oli vasta muotoutumassa.
-
Paavalin kohdalla voi unohtaa kodin ja isänmaan. Kirkkokin oli vasta muotoutumassa.
Ei suinkaan noin, sillä jo alkukirkon ajoista lähtien paavalilainen luterilaisuus on ankkuroitu taivaan kotiin, sinimustien körttiläistenkin lopulliseen isänmaahan. Autuuden maassa saammekin vaihtaa vaivojen valjaat Kristuksen häiden riemupukuun. :)
-
"Paavalilainen luterilaisuus jo alkukirkon ajoista"?!
Sen tiedän, että Paavali vierasti ajatusta jostakin 'paavalilaisudesta' eikä Luther halunnut perustaa mitään 'luterilaisuutta'. Eikä Autuuden maahan mennä kuulumalla minkään väriseen körttiläisyteen. Ainoa ankkurimme tuolle puolen on toivo.
-
"Paavalilainen luterilaisuus jo alkukirkon ajoista"?!
Sen tiedän, että Paavali vierasti ajatusta jostakin 'paavalilaisudesta' eikä Luther halunnut perustaa mitään 'luterilaisuutta'. Eikä Autuuden maahan mennä kuulumalla minkään väriseen körttiläisyteen. Ainoa ankkurimme tuolle puolen on toivo.
Olet jälleen väärässä, kuten yleensä, sillä sinimustat körttiläiset pääsevät taivaaseen mutta punavihreät joutuvat helvettiin.
-
Mitä ihmettä täällä tapahtuu? Körttifoorumi rypee syvällä pohjamudassa!
-
:039:
-
Mitä ihmettä täällä tapahtuu? Körttifoorumi rypee syvällä pohjamudassa!
Muta on kasvualusta. Mutta, toisaalta. Ei ihmisen uskonnollista tunnetta saisi loukata. Tulisi pyrkiä sopuun ja rauhaan, ja sen saatua vaalia sitä, keskustella ja vaihtaa kuulumisia kuten ystävien kesken on tapa.
-
Olet jälleen väärässä, kuten yleensä, sillä sinimustat körttiläiset pääsevät taivaaseen mutta punavihreät joutuvat helvettiin.
Jälleen olisi hyötyä minäviestin opettelusta: "Kuten yleensä, olet mielestäni väärässä, sillä käsitykseni mukaan sinimustat körttiläiset pääsevät taivaaseen, mutta punavihreät joutuvat helvettiin." Tällaiseen voisin jopa vastata muutamalla tarkentavalla kysymyksellä. Ehkä saisin käsityksellesi jonkin asiallisen perustelunkin. Muta toimii kasvualustana, jos sitä ensin pöyhitään kuohkeaksi.
-
Huomaan että myös minulla on minä-viestinnässä opettelun paikka, siis:
"Minun mielestäni körttifoorumi rypee pohjamudassa"
Mutta nyt lisään, Pekan ja Penan kommenttien perusteella:
Minun mielestäni se onkin hyvä asia, muta on todellakin hyvä kasvun paikka,
varsinkin pöyhittynä.
Ja sellainenkin ajatus....
Mielestäni kaikki täällä kirjoitetut ajatukset, ilman linkkejä, on kirjoittajan omia ajatuksia,
jos sitä ei aina muista mainita, kuten minulla yleensä käy.
-
Mielestäni kaikki täällä kirjoitetut ajatukset, ilman linkkejä, on kirjoittajan omia ajatuksia,
jos sitä ei aina muista mainita, kuten minulla yleensä käy.
Näin tietysti onkin. Sen mainitseminen saattaisi käsittääkseni kuitenkin rauhoittaa niin viestin kirjoittajaa kuin vastaanottajaakin.
-
Ollaan kaukana Lapuanjoen törmiltä.
-
Lapuanjoen varren kotirintaman uhrivalmiiden nuorten naisten elämän täyttymys.
Tässä kohdinko keskustelu lipsahti joentörmältä mohjamutia päin? Olisi kiinnostavaa kuulla jokivarren naistenkin näkemys 'elämän täyttymyksestä'. Onko seudun lähihistoriasta julkaistu naiskirjailijoiden teoksia?
-
Tuon tähän väliin kysymyksen teille lapualaasille. Tunnittako te Hellevi Salmisen (Matihaltin ) ?.
Törmäsin hänen kirjoitukseensa ortodoksien lehdessä. Se oli tämän vuoden tammikuulta, ja sitten oli kuolinilmoitus jo maaliskuussa.
En tuntenut häntä myöskään kirjailijana, hänhän kirjoitti lapsille.
Syntyään Lapualta, sitten asui Kauhavalla ja lopuksi Helsingissä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hellevi_Salminen
-
"Paavalilainen luterilaisuus jo alkukirkon ajoista"?!
Sen tiedän, että Paavali vierasti ajatusta jostakin 'paavalilaisudesta' eikä Luther halunnut perustaa mitään 'luterilaisuutta'. Eikä Autuuden maahan mennä kuulumalla minkään väriseen körttiläisyteen. Ainoa ankkurimme tuolle puolen on toivo.
Olet jälleen oikeassa, kuten aina, joten perun puheeni, sillä vasta taivaan portilla selviää pääsenkö taivaaseen vai joudunko helvetin palavaan pätsiin huorintekijöiden ja muiden syntisten kanssa. Kuulostaa tosi reilulta! :)
-
Tuon tähän väliin kysymyksen teille lapualaasille. Tunnittako te Hellevi Salmisen (Matihaltin ) ?.
Törmäsin hänen kirjoitukseensa ortodoksien lehdessä. Se oli tämän vuoden tammikuulta, ja sitten oli kuolinilmoitus jo maaliskuussa.
En tuntenut häntä myöskään kirjailijana, hänhän kirjoitti lapsille.
Syntyään Lapualta, sitten asui Kauhavalla ja lopuksi Helsingissä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hellevi_Salminen
Muisteluissamme Lapuanjoen varrelta jatkosodan aikana ei ryssänkirkkolaisia maassamme katsottu hyvällä. "Pyhään sotaan lähteminen ei suomalaisille ollut ollenkaan niin vaikeaa, kuin tänä päivänä voisi kuvitella. Uskonnollinen retoriikka läpäisi arjen ja politiikan, ja suomalaiset olivat Jumalaa pelkäävää luterilaista kansaa. Kirkko ja valtio olivat yhtä, ja valtion johdossa muut kuin vasemmisto jakoivat saman kristillisen maailmankuvan. Ja toisin kuin vaikkapa Saksassa, Suomessa kirkonmiehet olivat mukana myös politiikassa."
Lähde
Suomen papit jatkosodan propagandisteina
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/09/05/suomen-papit-jatkosodan-propagandisteina
-
Avaan tämän kerta olen avaamisen oppinut. En tiedä, että onko muistissani sellaista muistelusta, mikä olisi yleisemminkin kiinnostava.
On kaksi sotakirjaa, joista olen joskus, muistini mukaan, kirjoittanut. Toinen on Lapualta Laatokalle ja toinen Kauhavalta Kannakselle. Jälkimmäinen on minun lapsuuden ajan elinpiiristä, koska sen on kirjoittanut jotenkin aikalaiseni naishenkilö asuen silloin ennen sillan Hakolan puolella. Ei välillämme ollut kilometrejä paljon. Todistan sen sillä, että isäni ammatin vuoksi saimme puhelimen, joka oli kytketty Hakolan keskukseen. Kirjassa on paljon yhtymäkohtia Laiturin siltaan.
Ensinmainittu kirja on Lapuan ja sen naapuripitäjien miehien sotaretki jatkosodan alusta siihen asti, kun nämä miehet saavutttavat Laatokan rannan v 1941. Silloin edettiin nopeasti, ei ollut vielä yöhalloja saati lunta maassa. Sotaa on siten jäljellä vielä kolme pitkää vuotta. Kirjoittaja on aktiivisotilas, taisi yletä everstiluutnantiksi.
Olisin nimetkin kirjoittajista maininnut, mutta nyt on paha hetki :003: :017:, koska ei tule nimet mieleen kertakaikkiaan.
Maassamme kaikki miehet eivät rynnänneet jatkosotaan pää täynnä isänmaallisuutta vaan liittyivät matsäkaartiin. Tietenkään körttiläisyyden sydänalueelta Lapualta eikä Kauhavalta kukaan ei liittynyt isänmaan pettureihin.
Lähde
Dokumentti kertoo metsäkaartilaisten kohtaloista Satakunnassa. Vuosien 1943-44 tapahtumista kertovat sekä piilossa ja pakomatkalla olleet, asioista tienneet että pidättäjät.
https://areena.yle.fi/1-1690375
-
Maassamme kaikki miehet eivät rynnänneet jatkosotaan pää täynnä isänmaallisuutta.
Enpä usko kovin monen rynnänneen sotaan 'pää täynnä isänmaallisuutta'. Intomieliset sankarit taitavat sodissa päätyä nopeasti sankarivainajiksi.
-
Tänä päivänä mielestäni tulisi huomioida kirjoituksissa naisetkin silloin, kun puhutaan "yleensä", naiset toimiessaan monipuolisesti rintamilla/kotirintamalla vapauttivat miehiä asejoukkoihin tietämäni mukaan kahden divisioonan verran.
Luterilainen kirjoittaa kipeästä aiheesta aseista kieltäytymisestä. Olen lukenut yhden kirjan "kieltäydyin sodasta" kirjoitti yksi Matti Järvenpää, aika raadollista tekstiä. Ei hän yksin kaartissaan olisi pärjännyt, vaan hänellä oli ruokkijansa.
Näistä asioista Eduskunta osasi säätää toimivan lain, että Järvenpää ei joutunut tuomiolle, mutta laki toimi toisinkinpäin so Saksassa olleita ei voitu myöskään asettaa syytteeseen.
Se, että palvelin sotilaana, saisi jo jäädä taka-alalle, sillä tämä digitaalinen aika on jotain muuta kuin se aika, kun sain palvella. Armeija oli hevosvetoisessa tilassa aloittaessani.
-
Luterilainen kirjoittaa kipeästä aiheesta aseista kieltäytymisestä. Olen lukenut yhden kirjan "kieltäydyin sodasta" kirjoitti yksi Matti Järvenpää, aika raadollista tekstiä. Ei hän yksin kaartissaan olisi pärjännyt, vaan hänellä oli ruokkijansa.
Näistä asioista Eduskunta osasi säätää toimivan lain, että Järvenpää ei joutunut tuomiolle, mutta laki toimi toisinkinpäin so Saksassa olleita ei voitu myöskään asettaa syytteeseen.
Suomen kuuluisin pasifisti, aseistakieltäytyjä ja mielipidevanki on Arndt Pekurinen, joka teloitettiin jatkosodan aikana Suomussalmen rintamalla. Pekurisen aseistakieltäytymisen saama julkisuus vaikutti ratkaisevasti vuonna 1931 Suomen ensimmäisen siviilipalveluksen mahdollistavan lain eli niin sanotun Lex Pekurisen säätämiseen.
Pekurisen pasifismi oli absoluuttista: hän ei hyväksynyt minkäänlaista väkivaltaa ja kieltäytyi kaikesta armeijaa hyödyttävästä työstä, mutta oli valmis palvelemaan jossakin muussa valtion osoittamassa työssä.
Pekurinen haudattiin aluksi teloituspaikalle ja leskelle valehdeltiin hänen kaatuneen taistelussa. Tämä onnistui lopulta saamaan ruumiin tuoduksi Helsinkiin, jossa se haudattiin Malmin hautausmaalle. Ruumis oli murjottu, ja Pekurisen korva oli isketty kiväärin perällä pään sisään.
Lähteet
Arndt Pekurinen
https://fi.wikipedia.org/wiki/Arndt_Pekurinen
Armeija teloitti kuuluisan aseistakieltäytyjän – Näin Arndt Pekurisen viimeiset tunnit etenivät
https://www.aamulehti.fi/a/24045857
-
Tuollaista asennetta kutsutaan naisen esineellistämiseksi.
Pyydän julkisesti anteeksi naisen esineellistämistäni koskien myös transnaisia, sillä nykyisinhän biologista sukupuolta ei maassamme enää tunnusteta merkityksellisiksi tunnusmerkeiksi lainsäädännössä. Siksi transnaisillakin on oikeus edustaa naisia ja heillä on vapaa pääsy vain naisia varten erotetuille alueille, kuten naisten pukuhuoneisiin vaikka he ovatkin eläneet suurimman osan elämästään miehinä.
-
Omat muistoni Lapuan joen läheisyydestä 80-luvun alkupuoliskolta, kun olin Lapualla kauppaopistossa, oli tulviva joki siinä Lapuan keskustan tuntumassa. Tulvan johdosta joen leveys taisi moninkertaistua. Tosin kyseessä saattoi olla Nurmon joki, joka haarautui siitä aivan vierestä Lapuan joesta.
-
Kirjoitit Kyösti tärkeän tiedon Lapuan keskustasta. Nurmonjoki purki ennen tulva-aikana vetensä vapaasti mereen laskevaan Lapuanjokeen. Tänään Nurmonjoki on vankasti tulvasuojelun kohteena, sillä siinä on neljä paikkaa, missä tulvaa padotetaan. Kolme tekojärveä ja yksi voimala.
-
Kirjoitit Kyösti tärkeän tiedon Lapuan keskustasta. Nurmonjoki purki ennen tulva-aikana vetensä vapaasti mereen laskevaan Lapuanjokeen. Tänään Nurmonjoki on vankasti tulvasuojelun kohteena, sillä siinä on neljä paikkaa, missä tulvaa padotetaan. Kolme tekojärveä ja yksi voimala.
Produce Nurmon joki-Jokiajelu veneellä 21.8.2015 https://www.youtube.com/watch?v=B7sf7b55pIQ
Nurmoon maisemia 12.6.2020 https://www.youtube.com/watch?v=Rs75YLg2ujQ
-
Löytäisitkö sen artikkelin kuvan, missä uuden tien avajaisiin oli tehty valmiiksi teksti "nurmoolaiset max 3 kertaa". Tiejohtaja poistatti jäynäksi tarkoitetun kuvan ennen avajaisia.
-
Löytäisitkö sen artikkelin kuvan, missä uuden tien avajaisiin oli tehty valmiiksi teksti "nurmoolaiset max 3 kertaa". Tiejohtaja poistatti jäynäksi tarkoitetun kuvan ennen avajaisia.
Vitsikäs merkki poistettiin risteyksestä – kyse oli uuden tien promokampanjasta
https://yle.fi/uutiset/3-9301418
Liikennemerkki irvaili nurmolaisille: ”Lisättiin varmistamaan liikenteen sujumista ”
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000002286212.html
Nurmolaiset max. 3 kierrosta - muut sen verta ku itte tykkää https://www.youtube.com/watch?v=ZtstCyU382o
-
Kiitos vaan kovasti ja eteläpohjalaisia pidetään tosikkoina.
-
Kiitos vaan kovasti ja eteläpohjalaisia pidetään tosikkoina.
Kiitos itsellesi! Ilo on kokonaan minun puolellani! :)
-
Kesällä käväisin Ähtärissä, niin paluumatkalla Alahärmään ajoin Nurmoon liikenneympyrään eri suunnasta kuin ennen ja kiersin nurmoolaisten määrän rinkiä ikäänkuin hunööriä. Oli hiljainen ilta, muita ei ollut kulussa. Kaarina vähän soilusi, että mitä tämä nyt on.
-
Kesällä käväisin Ähtärissä,
Tervetuloa Ähtäriin! https://www.youtube.com/watch?v=zpPOHP5H7XU
-
Mitenkähän pandojen vuoksi otettujen eurovelkojen kanssa käynee?
-
Mitenkähän pandojen vuoksi otettujen eurovelkojen kanssa käynee?
Kalliksi pandat tulevat veronmaksajille. Eläinpuiston taloustilanne oli tiukka jo entuudestaan, ja tänä keväänä se romahti, kun korona sulki puiston kokonaan.
Lähde
Pandojen 1,5 miljoonan koronatuki puhuttaa ja jopa palauttamista Kiinaan väläytetään äärimmäisenä keinona – Ähtärin eläinpuisto vakuuttaa saavansa talouden kuntoon
https://yle.fi/uutiset/3-11398776
-
Ähtäri kaupunkina sai epuun sille asialle, että olisi ottanut lainaa panda-asiaan liittyen. Muistankohan nyt oikein.
-
Jospa palattaisiin Ähtärin pandoista muistelemaan Etelä-Pohjanmaan itäisen suojeluskuntapiirin perustamaa Jalkaväkirykmentti 16:sta, perustamispäivämääränä 17.6.41. Sen I. pataljoona perustettiin Lapualla, komentajanaan majuri Yrjö Vasama. Myös esikunta perustettiin Lapualla.
I. pataljoona:
esikunta
1. komppania, lapualaisia
2. komppania, kuortanelaisia
3. komppania, kuortanelaisia
konekiväärikomppania, lapualaisia
Rykmentti nimettiin 16. prikaatiksi 28.11.41 ja sitä kesti 25.5.42 asti, mutta ei koskaan toiminut prikaati-kokoonpanossa. JR 16 lakkautettiin 3.12.43. Joukoista muodostettiin 19. prikaati 1.1.44.
Lisätietoja https://www.sotapolku.fi/sotapolut/jkrirykmentti-16/
Sotapäiväkirjat JR 16 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3445189
-
Yrjö Vasama osallistui nuorena vapaussotaan valkoisten puolella ja sai Vapaussodan muistomitalin. Suoritettuaan asevelvollisuuden hän kävi Kadettikoulun ja valmistui sieltä vänrikiksi 1927. Vasama palveli muun muassa Porin rykmentissä (PR) eri tehtävissä 1927–1933. Luutnantiksi hänet ylennettiin 1929 ja kapteeniksi 1933.
1. divisioonan esikunnassa adjutanttina Vasama toimi 1933–1936. Jälleen Porin rykmentissä hän toimi komppanianpäällikkönä 1936–1938. Puolustusministeriössä (PLM), yleisesikunnassa ja Pääesikunnassa (PvPE) Vasama toimi toimistoupseerina ja toimistoesiupseerina 1938–1944. Vasama osallistui talvisotaan toimistoupseerina ja JR 69:ssä pataljoonankomentajana. Majuriksi hänet ylennettiin 1941. Jatkosodassa Vasama toimi pataljoonankomentajana JR 16:ssa ja JR 57:ssa.
Sodan lopulla hän komensi lyhyen ajan JR 15:a. Everstiluutnantiksi hänet ylennettiin 1944. Sodan jälkeen hän toimi Jääkärirykmentti 6:ssa (JR6) aliupseerikoulun johtajana ja pataljoonankomentajana. Hän erosi armeijan palveluksesta everstiluutnanttina 1945.
Lähde
Yrjö Vasama https://fi.wikipedia.org/wiki/Yrj%C3%B6_Vasama
Äänikirja - Serkukset Sodassa - 1/3 Kirjoittaja Yrjö Vasama (1944) Tämä kirja kertoo Sulo ja Ville Nikkarin sotaretkistä. https://www.youtube.com/watch?v=eAakfff30Bo
Äänikirja - Serkukset Sodassa 2/3 Kirjoittaja Yrjö Vasama (1944) Tämä kirja kertoo Sulo ja Ville Nikkarin sotaretkistä.
https://www.youtube.com/watch?v=UHhygHH3lyE
-
Pistitpä pitkät jutut, onnittelen sotahistoriankin tiedoistasi. Yrjö Vasama oli aikaansaapa henkilö aikanaan, sittemmin sivilissäkin. Hän teki ennen sotia urheilureissuja Keski-Eurooppaan sotilashiihdon merkeissä.
Etelä-pohjalaiset soturit joutuivat jatkosodassa ikävien asioiden eteen, kun 19.D:n johto kantoi kaunaa pohjalaisille. "Tässä sodassa valkaistaan pohjalaisten luut". JR 16:n komentaja joutui sijaiskärsijäksi eniten. Hän sai vaihdetuksi komentajuutensa toiseen rykmenttiin. Vasama kirjoittaa Lapualta Laatokalle kirjassaan, että on ikävää kaikella tavalla, kun on riitaa johdon kanssa divisioonan suuntaan.
Vasaman miehet nimittäin sulkivat venäläisen rykmentin vastahyökkäyksen Koivikkomäessä tuhoten siinä tappelussa 10-11 panssarivaunua. Se oli ensimmäinen panssaritappelu koko sodassa.
-
Pistitpä pitkät jutut, onnittelen sotahistoriankin tiedoistasi. Yrjö Vasama oli aikaansaapa henkilö aikanaan, sittemmin sivilissäkin. Hän teki ennen sotia urheilureissuja Keski-Eurooppaan sotilashiihdon merkeissä.
Etelä-pohjalaiset soturit joutuivat jatkosodassa ikävien asioiden eteen, kun 19.D:n johto kantoi kaunaa pohjalaisille. "Tässä sodassa valkaistaan pohjalaisten luut". JR 16:n komentaja joutui sijaiskärsijäksi eniten. Hän sai vaihdetuksi komentajuutensa toiseen rykmenttiin. Vasama kirjoittaa Lapualta Laatokalle kirjassaan, että on ikävää kaikella tavalla, kun on riitaa johdon kanssa divisioonan suuntaan.
Vasaman miehet nimittäin sulkivat venäläisen rykmentin vastahyökkäyksen Koivikkomäessä tuhoten siinä tappelussa 10-11 panssarivaunua. Se oli ensimmäinen panssaritappelu koko sodassa.
Niin, divisioonankomentajanahan oli Ilmajoella syntynyt jääkärieversti Hannu Hannuksela, joka ylennettiin 31. joulukuuta 1941 kenraalimajuriksi. Hän osallistui komentajana taisteluihin Laatokan Karjalassa. Kun 19. divisioona lakkautettiin 1. helmikuuta 1942, hänet siirrettiin 2. divisioonan komentajaksi, ja otti osaa taisteluihin Karjalankannaksella.
Suhtautumisessaan alaisiinsa Hannukselalla olisi ollut paljon korjaamisen varaa. Hän ei nauttinut varauksetonta luottamusta alaistensa taholta, mikä johti moniin ristiriitoihin. Erityisesti Hannulan henkilösuhteet JR 16:n komentajaan, eversti Laurilaan kärjistyivät niin,että Hannuksela joutui lopulta esittämään Laurilan siirtoa muihin tehtäviin.
Hannuksela ei ollut hyvä henkilöjohtaja, joka olisi voinut piiskata miehiään ylivoimaiseltakin tuntuneisiin tehtäviin. Tällaista luottamusta Hannuksela ei missään vaiheessa saavuttanut alaistensa silmissä. Sen sijaan Hannuksela oli tyypillinen sotilasjohtaja siinä, että hän piti ohjenuoranaan käskyjen ja määräysten tinkimätöntä noudattamista. Tällaista käyttäytymistä hän vaati paitsi itseltään, myös alaisiltaan.
Tutkimustyö perustuu lukuisiin taistelutapahtumiin, joihin eversti Hannuksela joutui hyökkäyskesän 1941 aikana sekä niistä tehtyihin johtopäätöksiin. Eversti Hannukselan voidaan arvioida onnistuneen varsin kelvollisesti tehtävässään rintamakomentajana. Hannukselan elämäntyö päättyi vuonna 1942 sydänkohtaukseen hänen ollessaan vain 48- vuotias.
Päätutkimusmenetelmänä on käytetty vertailevaa asiakirjatutkimusta. Tutkimuksessa on tukeuduttu niihin historiateoksiin ja kirjoituksiin, jotka käsittelevät 19. Divisioonan toimintaa ja erityisesti eversti Hannukselan henkilökuvaa sekä hänen toimintaansa divisioonan komentajana. Lisäksi lähdeaineistona on käytetty 19. Divisioonan sotapäiväkirjoja, eversti Hannukselan operatiivisia käskyjä sekä muita sotilasasiakirjoja.
Lähteet
Hannu Hannuksela https://fi.wikipedia.org/wiki/Hannu_Hannuksela
Eversti Hannuksela sotilasjohtajana jatkosodassa https://www.doria.fi/handle/10024/92497
-
Etelä-pohjalaiset soturit joutuivat jatkosodassa ikävien asioiden eteen, kun 19.D:n johto kantoi kaunaa pohjalaisille. "Tässä sodassa valkaistaan pohjalaisten luut". JR 16:n komentaja joutui sijaiskärsijäksi eniten. Hän sai vaihdetuksi komentajuutensa toiseen rykmenttiin. Vasama kirjoittaa Lapualta Laatokalle kirjassaan, että on ikävää kaikella tavalla, kun on riitaa johdon kanssa divisioonan suuntaan.
Vasaman miehet nimittäin sulkivat venäläisen rykmentin vastahyökkäyksen Koivikkomäessä tuhoten siinä tappelussa 10-11 panssarivaunua. Se oli ensimmäinen panssaritappelu koko sodassa.
Eteläpohjalaisten jääkärieversti Matti Laurilan ja jääkärieversti Hannu Hannukselan suhteiden kerrotaan olleen hyvin huonot Laurilan rykmentin menetettyä ison joukon miehiä turhaan tai Hannukselan esikunnan vehkeilyn seurauksena. Erityisen huonot välit Laurilalla kerrotaan olleen Hannukselan esikuntapäällikköön majuri Otto Liliukseen. Miehet tunsivat toisensa talvisodasta, Liliuksen oltua tuolloin Laurilan alaisena. Laurila oli siirrättänyt Liliuksen pois rykmentistään. Laurilan miesten tiedetään sanoneen Liliuksesta: Kyllä me ryssästä selvitään, Liliuksesta ei.
Laurila ylennettiin everstiksi 1940, ja hän toimi ennen jatkosotaa Vaasan sotilasläänin Etelä-Pohjanmaan Itäisen suojeluskuntapiirin komentajana. Sotilasläänin komentajana toimi eversti Hannuksela, joka aiemmin oli toiminut Savon sotilasläänin komentajana. Laurilan alaisten mielestä sotilasläänin komentajan pesti olisi kuulunut eversti Laurilalle ja Hannukselan nimitys aiheutti piirissä pahaa verta.
Jatkosodan palvelukseen kutsuttuja joukkoja perustettaessa Hannukselan komentoon annettiin 19. divisioona, johon kuuluivat Jalkaväkirykmentti 16 (Laurila komentajana), Jalkaväkirykmentti 37 (eversti Into Salmio komentajana ja Jalkaväkirykmentti 58 komentajanaan Eino Juva). Divisioona oli kenraaliluutnantti Erik Heinrichsin Karjalan armeijassa kenraalimajuri Woldemar Hägglundin VII Armeijakunnassa.
Hannukselan divisioona hyökkäsi kohti Sortavalaa heinäkuussa 1941. Laurilan rykmentin hyökkäys Kumurassa epäonnistui totaalisesti eversti Hannukselan pimitettyä tiedustelutietoja vihollisen vahvoista linnoitteista.
Aikakirjoihin JR 16 pääsi muun muassa sankarimaisella suorituksella 29. heinäkuuta Kiteenjoella, kun rykmentti tuhosi Gorolenkon Neuvostoliiton 7. armeijaan kuuluneen panssarikomppanian ja jalkaväkipataljoonan perusteellisesti. Hannukselan puhelimessa annettu vastaus Laurilan ilmoittamaan voittoon kuului: Älä valehtele! Ette te ole siellä muuta tehneet kuin maanneet ja haisseet. Älä koeta uskotella minulle, että sinun rykmenttisi pystyisi johonkin.
Rykmentin panssarintorjuntamenestys oli kuitenkin vertaansa vailla. Laurilan rykmentti tuhosi alueellaan 11 panssarivaunua. Panssarintorjuntatykin ampujana toiminut korpraali Onni Mantere tuhosi seitsemän vihollisen vaunua. Mantere haavoittui molempiin jalkoihinsa. Hannukselan oli lopulta pakko puoltaa Mantereesta tehtyä nimitysesitystä, jolloin Mantere nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi, ainoana koko divisioonasta vuonna 1941.
19. divisioonan kohtaama vastarinta oli kovaa, ja sen tappiot olivat raskaat, vuoden 1941 heinäkuun suurimmat. Laurilan rykmentin tappiot 40 päivän hyökkäysvaiheen aikana olivat kaatuneina ja haavoittuneina arviolta 800 miestä, kolmasosa rykmentin vahvuudesta.
Lähde
Matti Laurila https://fi.wikipedia.org/wiki/Matti_Laurila
-
Kirja Lapualta Laatokalle on lapualaisten ja sen ympäryskuntien kirja. Kauhavalta Kannakselle on taas kauhavalaisten ja härmäläisten kirja. Alahärmässä on sellainen tie kuin Sotatie. Se on syntynyt jo 1808-1809 sodn aikana. Härmäläinen komppania joutui kesällä -41 marssimaan sitä tietä Kauhavalle päästäkseen asemalle ja muun rykmentin yhteyteen.
Rykmentit numeroitiin siten, että divisioonalle annettu ykkösrykmentti+luku 21 ja siihen taas luku 21, niin saatin divisioonan kolme rykmenttiä numeroiduiksi eli pohjalaisdivisioona sai numerot 16, 37 ja 58.
-
Kirja Lapualta Laatokalle on lapualaisten ja sen ympäryskuntien kirja. Kauhavalta Kannakselle on taas kauhavalaisten ja härmäläisten kirja. Alahärmässä on sellainen tie kuin Sotatie. Se on syntynyt jo 1808-1809 sodn aikana. Härmäläinen komppania joutui kesällä -41 marssimaan sitä tietä Kauhavalle päästäkseen asemalle ja muun rykmentin yhteyteen.
Rykmentit numeroitiin siten, että divisioonalle annettu ykkösrykmentti+luku 21 ja siihen taas luku 21, niin saatin divisioonan kolme rykmenttiä numeroiduiksi eli pohjalaisdivisioona sai numerot 16, 37 ja 58.
Seuraa Yrjö Vasaman (I P) muistoja ja karttoja:
"Olen laatinut tilannekartat, joissa esitetään osa 19. Divisioonan joukkojen ryhmitysalueista ja liikkeistä läpimurtohyökkäyksessä kesällä 1941. 19. Divisioonan Jalkaväkirykmentti 16 oli koottu eteläpohjalaisista; esikunta lapualaisista, I Pataljoona kuortanelaisista ja lapualaista, II Pataljoona alavutelaisista ja peräseinäjokelaisista, III Pataljoona ähtäriläisistä, soinilaisista, töysäläisistä ja lehtimäkeläisistä.
Seuraan erityisesti Taisteluosasto Vasamaa eli majuri Yrjö Vasaman komentamaa I Pataljoonaa Jalkaväkirykmentti 16:sta. JR 16 I Pataljoonassa taisteli myös isoisäni kersantti Jussi Tuomisto. Hän taisteli 3.Komppaniassa.
Pääset tarkastelemaan tilanteen kehittymistä tästä linkistä: JR 16 läpimurtohyökkäys Niinisyrjässä ja Pantsussa." https://drive.google.com/file/d/0B10x6rTj-aE3UmkyMUxYWHlpWlk/edit
Lähteet
Yrjö Vasama: Lapualta Laatokalle
Pirilä-Ahto: Eteläpohjalaisia taistelussa II
Jussi Aholainen: Pro Grado –työ JR16 Jatkosodassa v 1941
Jussi Tuomiston sota https://sites.google.com/site/tuomjari/jussi-tuomisto
Sukua Herojan pihalta ja lakialta Pohjanmaalta https://sites.google.com/site/tuomjari/jussi-tuomisto/jr-16-i-pataljoonan-hyoekkaeysreitti-taistelupaikat-ja--ajat-kesaellae-1941/laepimurtotaistelut
-
Kirja Lapualta Laatokalle on lapualaisten ja sen ympäryskuntien kirja. Kauhavalta Kannakselle on taas kauhavalaisten ja härmäläisten kirja. Alahärmässä on sellainen tie kuin Sotatie. Se on syntynyt jo 1808-1809 sodn aikana. Härmäläinen komppania joutui kesällä -41 marssimaan sitä tietä Kauhavalle päästäkseen asemalle ja muun rykmentin yhteyteen.
Rykmentit numeroitiin siten, että divisioonalle annettu ykkösrykmentti+luku 21 ja siihen taas luku 21, niin saatin divisioonan kolme rykmenttiä numeroiduiksi eli pohjalaisdivisioona sai numerot 16, 37 ja 58.
Tauno Hautalan ja Ulpu Takatalon "Kauhavalta Kannakselle" on alikersantti Tauno Hautalan autenttinen kuvaus ja tarkka sotapäiväkirja 1. pataljoonan (I /JR 37:n) reitistä Kauhavalta Rajajoelle asemasotaan. Hän kuvaa askel askeleelta etulinjassa kokemiaan sodan kauhuja. Samaan aikaan hänen perheensä ja pieni tyttärensä Ulpu viettävät jännittävää elämää etelä-pohjalaisessa pikku kylässä venäläisten sotavankien ja saksalaisten upseerien keskellä. Kirjassa nivotaan taidokkaasti yhteen isän sotakokemukset ja kotirintaman arki.
Etelä-Pohjanmaalta koottu Jalkaväkirykmentti 37 menetti heinäkuussa 1941 runsaan kolmen päivän aikana Särkisyrjän taisteluissa 130 miestä kaatuneina ja lähes 450 haavoittui. Miehet olivat aluksi pääosin Kauhavalta, Alahärmästä ja Suojärveltä, mutta täydennysjoukkoja tuli muualta Suomesta.
Lähde
Kauhavalta Kannakselle https://www.suomalainen.com/products/kauhavalta-kannakselle
Vapaussodan ja itsenäisyyden periineyhdistyksen sotahistoriaretki 11.-13.-7.2016. Retken kohteena eteläpohjalaisen 19. divisioonan joukkojen hyökkäysura Kiteeltä Sortavalaan. Särkisyrjän taistelun muistomerkki 12.7.2016 https://www.youtube.com/watch?v=bmluBijzeRY
-
Kiitos, että lavensit omat kyhäykseni tarkemmin ilmentämään historian kulkua.
On oikeastaan vähästä kiinni kirjoittamiseni vajavuus: en osaa tehdä linkkejä. Ja parempi niin, että en olisi suuna päänä joka paikassa.
Tällainen kirjoittelu on tarkkaa aiheen referointia.
-
Lapualainen Aino Koski kokosi yhteen tiedot Lapualle siunatuista talvi- ja jatkosodan sankarivainajista.
Valmiin työn jälki on nyt nähtävillä Lapuan seurakuntatalon yläsalin eteisen seinällä, jonne on ripustettu kaksi taulua. Toisessa on talvisodan, ja toisessa jatkosodan sankarivainajat. Kahdessa taulussa on yhteensä 393 nimeä ja 392 kuvaa. Vain Toivo Rantamäen kuva jäi löytymättä.
– Vuoden ajan niitä tein ja tietoja keräilin. Soittelin kaatuneitten omaisille ja saman sukunimen omaaville ympäri Suomen. Haastattelin sukututkijoita, soitin maakunta-arkistoon, maistraatteihin ja arkistolaitokselle. Kävin myös kirkkoherranvirastoissa ja kirjastoissa etsimässä puuttuvia tietoja, Koski kertoo Lapuan tuomiokirkkoseurakunnan tiedotteessa.
Työssään Koski käytti pohjana Puolesta kansan ja maan -kirjoja ja Pyhälahden valokuvaamomuseota.
– Tämä oli mielenkiintoinen projekti ja olen tyytyväinen että se tuli tehtyä, hän sanoo.
Koski muistelee kiitollisuudella talvisodassa kaatunutta isäänsä ja kaikkia niitä, jotka taistelivat sodissa.
Tuomiorovasti Matti Salomäki arvostaa Kosken tekemää työtä, joka nostaa sankarivainajien kallista tehtävää myös jälkipolvien mieliin.
– Nämä taulut antavat konkreettisesti kasvot niille sankarivainajille, joiden muistolaatat ja nimet ovat tuomiokirkon edessä. Paljon sodassa meni nuoria miehiä, jokaisella kuvalla ja siinä näkyvällä miehellä on oma tarinansa joka taulujen kautta tulee entistä konkreettisemmaksi, kertoo Salomäki tiedotteessa.
Lähde
Lapualainen Aino Koski keräsi yhteen tiedot Lapualle siunatuista sankarivainajista – vain yhden kuva jäi löytymättä
https://ilkkapohjalainen.fi/arkisto/lapualainen-aino-koski-kerasi-yhteen-tiedot-lapualle-siunatuista-sankarivainajista-vain-yhden-kuva-jai-loytymatta-1.2366842
-
Kyllä on ollut ansiokas palvelus. Toivoisi, että joku silmäätekevä esittäisi Ainolle maanpuolustusmitalia tai muuta vastaavaa.
Uutisissa oli tänään tieto, että naiset pyrkivät varushenkilöpalvelukseen yhä enenevässä määrin.
-
Kyllä on ollut ansiokas palvelus. Toivoisi, että joku silmäätekevä esittäisi Ainolle maanpuolustusmitalia tai muuta vastaavaa.
Alueellisessa liikekannalle panossahan muodostettiin kylittäin, kauppaloittaen ja pitäjien miehistä kenttäarmeijan komppaniat ja pataljoonat. Miehet tunsivat toisensa, ja siitä oli etua rintamalla. Samassa joukossa oli lapsuuden kavereita, naapureita, koulukavereita, armeijakavereita ja suojeluskuntalaisia kavereita. Komppanian päällikkökin oli monelle jo entuudestaan tuttu, mikä kasvatti luottamusta esimieheensä. Monet eteläpohjalaiset soturit näkivät lapsuudentoverinsa haavoittumisen tai kaatumisen. Pieneltä paikkakunnalta liian moni soturi jäi palaamatta kotiin.
-
Todellakin em perustamisjärjestelyjen johdosta saattoi käydä niin, että tappiot kulminoituivat saman pitäjän miehiin kuolleina ja haavoittuneina. Tänään toimitaan toisin.
Kirkkojen sankarihautausmaita kierrellessäni tulee usein kiinitetyksi huomio siihen asiaan, että onko samalle ajalle paljon uhreja. Painan ajankohdan mieleen ja yritän kotona selvittää, että mikä on ollut kyseisen pitäjän miesten veripäivien syy.
-
Todellakin em perustamisjärjestelyjen johdosta saattoi käydä niin, että tappiot kulminoituivat saman pitäjän miehiin kuolleina ja haavoittuneina.
https://www.youtube.com/watch?v=UFB-lNgknYk Lapuan veteraanikuoro: Sankarihymni (säv. Jaakko Tuuri).
Lapuan veteraanikuoro esittää Mikko Karhumäen johdolla Jaakko Tuurin Sankarihymnin. Solisti Martti Ridanpää, urut Jaana Saarela. Kuvattu Lapuan Tuomiokirkossa sekä Lapuan sankarihautausmaalla 31.1.2011. Video on julkaistu talvisodan päättymisen muistopäivänä 13.3.2013. Teos on Lapuan veteraanikuoron CD-levyllä "Veteraanin iltahuuto", FUGA-9303, www.fuga.fi. Äänitys, kuvaus ja koostaminen Mika Koivusalo.
-
Kyllähän noita katsellessa mieli ylentyy, jos niin saa kirjoittaa.
-
Kyllähän noita katsellessa mieli ylentyy, jos niin saa kirjoittaa.
Tottakai saat kirjoitaa, koska maassamme on sanan-, omantunnon- ja uskonnonvapaus, joista saamme olla kiitollisia isänmaatamme puolustaneille sotureille ja sankarivainajille.
Kotiin saapunut kaatumisilmoitus muutti soturin puolison ja lasten elämän. Laivaston ja rannikkojoukkojen pastorina sodassa toiminut Erkki Kansanaho on todennut sotilaspappeja käsittelevässä kirjassaan, miten surusanoma otettiin yleensä kaatuneen soturin kotona rauhallisesti. Kansanaho kirjoittaa Suomen kansan alistuneen suruunsa ja kestäneen sen yhtä urhoollisesti kuin sotilaat taistelutehtävissä.
Sankarivainajat saapuivat kotiin havunoksin merkityissä junavaunuissa. Arkut nostettiin odottamaan aseman makasiineihin, joissa puolisot kävivät tunnistamassa omansa ja äidit hyvästelemässä poikansa. Valkoisissa arkuissa pestyinä, valkeaan paitaan puettuina, pää tyynyllä leväten ja kasvot liinalla peitettyinä he odottivat viimeistä matkaa. Arkuissa isät makasivat levollisen näköisinä, ja näyttivät nukkuvan. Toisinaan arkun mukana oli kehotus olla avaamatta arkkua.
Juhlalliset menot tekivät kaatuneista sankarivainajia ja yksityisestä surusta yhteisen. Taistelussa isänmaan puolesta henkensä uhranneet haudattiin sotilasarvosta riippumatta suojeluskuntalaisten ja kunnialaukausten saattelemina kotipitäjiensä sankarihautausmaahan. Sankarihautajaisiin pyrittiin luomaan sotilaallinen ilmapiiri.
Suojeluskunta oli laatinut ohjeen sankarihautajaisten järjestelyistä. Ohjeessa korostui tilaisuuden juhlallisuus ja isänmaallisuus. Siinä ohjeistettiin hautaussaaton järjestämisestä, kunniamerkkien kantamisesta, sotilassoittokunnan tai paikallisen kuoron esiintymisestä, kunnialaukausten ampumisesta ja arkun peittämisestä Suomen lipulla.
Samalla kertaa saattoi olla siunattavana toistakymmentä sankarivainajaa, jolloin hautajaisista muodostui koko kylän tapahtuma. Lotat saattoivat ottaa järjestääkseen seuraintalolla muistojuhlan, leipoivat pullaa ja valmistivat voileipiä ja korviketta. Jälkeenpäin he usein ottivat sankarihautausmaan hoidettavakseen. Leski sai Mannerheimin allekirjoittaman surunvalitteluadressin, ja hänelle myönnettiin Vapaudenristin sururisti.
Lähde
Erkki Kansanaho https://fi.wikipedia.org/wiki/Erkki_Kansanaho
-
Kiitän, että kirjoitit "ulos" sen, miten kaatuneitten hautaus käytännössä hoidettiin.
Täällä Pohjantähden alla trilogiassa Leppäsen Valtu oli ensimmäinen sankarivainaja, jonka hautauksen Linna kuvasi.
-
Kiitän, että kirjoitit "ulos" sen, miten kaatuneitten hautaus käytännössä hoidettiin.
Täällä Pohjantähden alla trilogiassa Leppäsen Valtu oli ensimmäinen sankarivainaja, jonka hautauksen Linna kuvasi.
Oli niitäkin, joiden odotus ei koskaan päättynyt. Kadonneiden soturien kohtaloon liittyvä epävarmuus johti siihen, että omaiset saivat tiedon katoamisesta viiveellä. Päämajan sotarovasti Johannes Björklund antoi sotilaspastoreille sodan alusta ohjeen, jossa painotettiin, että kadonneista sai tehdä katoamisilmoituksen vasta kun katoaminen oli todettu varmaksi. Näin pyrittiin välttämään väärien ilmoitusten lähettäminen ja omaisten säikyttely.
Katoamisten varmistaminen saattoi kuitenkin olla vaikeaa, ja niin kadonneiden sotilaiden perheet elivät epävarmuuden puristuksessa pitkään sodan jälkeenkin. Puolisot kirjoittelivat sotilaspiirin esikuntaan tai rintamalle joukko-osaston pastorille kysyäkseen tietoja puolisostaan. He kirjoittivat kaatuneiden evakuoimiskeskuksiin kuullakseen oman puolisonsa olevan hengissä, mutta saivatkin vastaukseksi tiedon katoamisesta, jota ei voitu vahvistaa. Jos kadonneen kohtalosta ei ollut varmuutta, omaista kehotettiin kiertämään tuntemattomiksi jääneiden kaatuneiden keräyspaikoilla.
Vielä sodan päätyttyä monet elättelivät toivoa kadonneen palaamisesta. He lähettivät lehtiin julkaistavaksi ilmoituksia, joissa tiedustelivat kadonneen kohtaloa, ja kuuntelivat radiolähetykset, joissa luettiin palautettujen sotavankien nimet. Monet joutuivat vain toteamaan, ettei oma puoliso, isä tai poika ollut heidän joukossaan. Jotkut ottivat yhteyttä sotavankeudesta palanneisiin ja tiedustelivat valokuvan kanssa omaisensa kohtalosta. Monet omaisista eivät saaneet koskaan varmuutta tapahtuneesta. Jotkut taas eivät halunneet hyväksyä tapahtunutta. He kieltäytyivät uskomasta eivätkä ehkä koskaan ottaneet vastaan sotalesken asemaa.
Talvi- ja jatkosodan taistelupaikoille jäi 10 000 suomalaisen sotilaan jäännökset. Tuhansissa suomalaisperheissä on vuosikymmenten ajan turhaan odotettu sotilaan saapumista kotiin. Tiedossa on vain ollut, että hän on kadonnut.
Lähteet
Isä katosi sodassa yli 70 vuotta sitten – nyt suomalaiset etsivät häntä Venäjän taistelutantereilta
https://yle.fi/uutiset/3-10547148
Sitkeiden etsintöjen onnellinen lopputulos – 30 suomalaista tuntematonta sotilasta pääsee vuosikymmenten odotusten jälkeen haudan lepoon
https://yle.fi/uutiset/3-10740584
Sankarihautaus 12.7.2014 Kalajoella https://www.youtube.com/watch?v=LKhtmAucr5o
Sankarihautajaiset Simpsiöllä - Simpsiöllä kuultiin kunnialaukaukset sankarihautajaisissa, kun talvisodassa kaatunut tuotiin kotimultiin.
https://www.youtube.com/watch?v=bwP_Ts84JcM
-
Raja-alueen lähellä Pohjois-Suomessa ja Lapissa naapurin sotilaat tekivät ilkeitä iskuja kyliin, kun niitä ei jostain syystä oltu evakuoitu. Näissä iskuissa tuli paljon sellaisia tapauksia tapahtuneeksi, jotka vasta viime vuosina on voitu todentaa, kun on esim löytynyt hautoja tai vain vaalenneita luita. Tiedettiin, että kuolema on ollut todennäköinen, mutta sellaiselle ei ihmismieli tahdo antaa periksi kuin vasta todisteiden valossa.
Nämä ns sotaetsijät ovat tehneet arvokasta työtään.
Ilkeätä oli monissa tapauksissa myös se, että omaiset eivät poliittisesti vahvoilla alueilla voineet kertoa, mitä neuvostopartisaanit todellisuudessa tekivät. Tovereita ei saanut arvostella.
Nyttemmin tilanne lienee muuttunut.
Lapuanjoki virtaa uomassaan ja joskus paisunta-aikana levittää vetensä laajoille alueille. Saamme kai mekin kirjoitella aiheesta kuin aiheesta.
-
Raja-alueen lähellä Pohjois-Suomessa ja Lapissa naapurin sotilaat tekivät ilkeitä iskuja kyliin, kun niitä ei jostain syystä oltu evakuoitu. Näissä iskuissa tuli paljon sellaisia tapauksia tapahtuneeksi, jotka vasta viime vuosina on voitu todentaa, kun on esim löytynyt hautoja tai vain vaalenneita luita. Tiedettiin, että kuolema on ollut todennäköinen, mutta sellaiselle ei ihmismieli tahdo antaa periksi kuin vasta todisteiden valossa.
Nämä ns sotaetsijät ovat tehneet arvokasta työtään.
Ilkeätä oli monissa tapauksissa myös se, että omaiset eivät poliittisesti vahvoilla alueilla voineet kertoa, mitä neuvostopartisaanit todellisuudessa tekivät. Tovereita ei saanut arvostella.
Nyttemmin tilanne lienee muuttunut.
Lapuanjoki virtaa uomassaan ja joskus paisunta-aikana levittää vetensä laajoille alueille. Saamme kai mekin kirjoitella aiheesta kuin aiheesta.
Toki saamme!
Alueellisesta liikekannallepanosta johtuen joukko-osaston sotilaspappi oli usein kotoisin samalta seudulta miesten kanssa ja tunsi heidät entuudestaan, ehkä vaimon, äidin, isän ja muut perheenjäsenetkin. Hän saattoi myös saada tietoa kaatuneen perheestä tämän asetovereilta.
Lähde
Sodassa pappi kulki etulinjassa - "he olivat pelottomia miehiä" https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/201704162200103598
-
Raja-alueen lähellä Pohjois-Suomessa ja Lapissa naapurin sotilaat tekivät ilkeitä iskuja kyliin, kun niitä ei jostain syystä oltu evakuoitu. Näissä iskuissa tuli paljon sellaisia tapauksia tapahtuneeksi, jotka vasta viime vuosina on voitu todentaa, kun on esim löytynyt hautoja tai vain vaalenneita luita. Tiedettiin, että kuolema on ollut todennäköinen, mutta sellaiselle ei ihmismieli tahdo antaa periksi kuin vasta todisteiden valossa.
Nämä ns sotaetsijät ovat tehneet arvokasta työtään. Ilkeätä oli monissa tapauksissa myös se, että omaiset eivät poliittisesti vahvoilla alueilla voineet kertoa, mitä neuvostopartisaanit todellisuudessa tekivät. Tovereita ei saanut arvostella. Nyttemmin tilanne lienee muuttunut.
Lapuanjoki virtaa uomassaan ja joskus paisunta-aikana levittää vetensä laajoille alueille. Saamme kai mekin kirjoitella aiheesta kuin aiheesta.
"Partisaanihyökkäykset ovat olleet sodanjälkeisessä Suomessa virallisesti vaikeasti käsiteltävä aihe. Vastaavasti Neuvostoliitosta ja myöhemmin Venäjältä saatuja kuvauksia partisaanitoiminnasta eivät suomalaiset ole pitäneet uskottavina. Siviilikyliin kohdistuneista partisaanihyökkäyksistä on ilmestynyt kirjallisuutta. Helge Seppälän "Neuvostopartisaanit toisessa maailmansodassa" (1971) mainitsee mm. Kuoskuun 3. syyskuuta 1941 tapahtuneen tuhoiskun. Pentti Tikkasen "Partisaanit hyökkäävät" ilmestyi 1972, Eino Viheriävaaran "Partisaanien jäljet 1941–1944" julkaistiin 1982.
Mutta vasta vuonna 1997 ilmestynyt Ville Tikkasen "Partisaanien uhrit" pääsi laajana artikkelina Helsingin Sanomien sivuille ja vuoden 1998 kesällä julkaistu Tyyne Martikaisen omakohtaisista kokemuksista virinnyt kirja "Neuvostoliiton partisaanien tuhoiskut siviilikyliin 1941–44" pääsi Huomenta Suomen aamulähetykseen ja avasi sotarikoskeskustelun. Saman vuoden syksyllä ilmestynyt Veikko Erkkilän kirja "Vaiettu sota" jatkoi keskustelua neuvostopartisaanien sodanaikaisesta toiminnasta Suomen rajojen sisäpuolella."
Lähteet
Neuvostoliiton partisaani-iskut Suomeen https://fi.wikipedia.org/wiki/Neuvostoliiton_partisaani-iskut_Suomeen
Vaiettu sota – partisaanien uhrit http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2008/11/vaiettu-sota-partisaanien-uhrit.html
Partisaanien siviiliuhrit 1941-1944 http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Partisaanien_siviiliuhrit_1941-1944
Seitajärvellä tapetut naiset ja lapset olivat jatkosodan vaiettuja uhreja
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/08/17/seitajarvella-tapetut-naiset-ja-lapset-olivat-jatkosodan-vaiettuja-uhreja
Neuvostopartisaanien hyökkäys Laaniojalla https://fi.wikipedia.org/wiki/Laanila_(Inari)
-
Raja-alueen lähellä Pohjois-Suomessa ja Lapissa naapurin sotilaat tekivät ilkeitä iskuja kyliin, kun niitä ei jostain syystä oltu evakuoitu. Näissä iskuissa tuli paljon sellaisia tapauksia tapahtuneeksi, jotka vasta viime vuosina on voitu todentaa, kun on esim löytynyt hautoja tai vain vaalenneita luita. Tiedettiin, että kuolema on ollut todennäköinen, mutta sellaiselle ei ihmismieli tahdo antaa periksi kuin vasta todisteiden valossa.
Nämä ns sotaetsijät ovat tehneet arvokasta työtään. Ilkeätä oli monissa tapauksissa myös se, että omaiset eivät poliittisesti vahvoilla alueilla voineet kertoa, mitä neuvostopartisaanit todellisuudessa tekivät. Tovereita ei saanut arvostella. Nyttemmin tilanne lienee muuttunut.
Suomeen pudotettiin kuljetus- ja tiedustelukoneilla desantteja vakoilua tai sabotaasia varten. Pudotetuista desanteista todennäköisesti suurin osa jäi hyvin nopeasti kiinni ja lähes aina siviilipukuiset desantit teloitettiin vakoojina, elleivät he ehtineet tehdä itsemurhaa. Monet naispuoliset desantit tuomittiin sen sijaan vankeuteen, tunnetuin heistä lienee Kerttu Nuorteva. Virallisten asiakirjojen mukaan Suomessa teloitettiin, kuoli tai tuomittiin elinkautiseen vankeuteen talvisodan ja jatkosodan aikana yhteensä 785 desanttia, mutta todellinen lukumäärä lienee lähellä tuhatta.
Lähteet
Desantit Suomessa https://fi.wikipedia.org/wiki/Desantit_Suomessa
DESANTIT ITARAJALLA MOT yle, https://www.youtube.com/watch?v=_BkKALvycTc
Jatkosodan aikana Neuvostoliitto teki useita partisaani-iskuja Suomen aluueelle, joissa uhreiksi joutuivat pääasiassa siviilit. Valtaosa iskuista tapahtui Pohjois-Suomessa lähellä valtakunnan rajaa olevissa kylissä. Tässä videossa kertomus yhdestä lukuisista iskuista
Seitajärven partisaani-isku 1944 - Unohdettu sotarikos https://www.youtube.com/watch?v=LxowMZO61zs
-
Veikko Erkkilän kirja "vaiettu sota" oli minulle kova paikka lukea, että pidin yhden talven taukoa ja luin Juudan poikien kirjoja ja kevyitä Lännen kirjoja. Jäi vielä Zane Greyn Erämaan kultaa etsimättä käsiini.
-
Ilkeätä oli monissa tapauksissa myös se, että omaiset eivät poliittisesti vahvoilla alueilla voineet kertoa, mitä neuvostopartisaanit todellisuudessa tekivät. Tovereita ei saanut arvostella.
Lapuanjoki virtaa uomassaan ja joskus paisunta-aikana levittää vetensä laajoille alueille. Saamme kai mekin kirjoitella aiheesta kuin aiheesta.
No näinhän se oli, ettei tovereita saanut arvostella. Suomen Kansan Demokraattinen Liitto SKDL perustettiin jatkosodan jälkeen vuonna 1944 kommunistien ja sosialistien "demokraattisten" voimien liitoksi. Käytännössä liitossa toimiminen edellytti Suomen Kommunistisen Puolueen (SKP) johtavan aseman tunnustamista, sillä SKP:llä oli SKDL:ssä aina hallitseva asema. Vuonna 1948 kylmä sota sai uuden luonteen, kun kommunistit pakottivat porvarilliset ja sosiaalidemokraattiset puolueet pois hallituksesta Tšekkoslovakiassa. Käytännössä samaan aikaan 22. helmikuuta Suomi sai aloitekutsun YYA-neuvotteluihin Neuvostoliittoa johtaneelta Stalinilta, joka kiristyneessä ilmapiirissä halusi saattaa nopeasti loppuun läntisten naapurimaiden kanssa solmittujen sopimusten ketjun.
Suomalaisista puolueista aloitteeseen vastasi myönteisesti vain SKDL, joka jo aiemmin oli ajanut sopimusta. YYA oli kommunisteille tärkeä, koska sen ajateltiin mahdollistavan Suomen poliittisen järjestelmän muuttamisen neuvostojoukkojen tuella. Kommunistit olivat täysin tietoisia siitä, ettei heillä ollut edellytyksiä nousta valtaan ilman Neuvostoliiton tukea. Neuvostoliitolla ei kuitenkaan ollut halua puuttua Suomen sisäpolitiikkaan näin radikaalein keinoin. SKDL lopetti poliittisen toimintansa vuonna 1990, kun sen seuraajaksi perustettiin Vasemmistoliitto. SKP:n poliittinen toiminta lopetettiin 1990-luvun alussa Vasemmistoliiton perustamisen myötä, ja vuonna 1992 yhdistys haettiin konkurssiin. Vasemmistoliiton sosialistinen ideologia on juuri sitä, mitä nykyisin kutsutaan punavihreäksi vasemmistoksi.
Lähde
Suomen Kansan Demokraattinen Liitto https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Kansan_Demokraattinen_Liitto
-
Veikko Erkkilän kirja "vaiettu sota" oli minulle kova paikka lukea, että pidin yhden talven taukoa ja luin Juudan poikien kirjoja ja kevyitä Lännen kirjoja. Jäi vielä Zane Greyn Erämaan kultaa etsimättä käsiini.
Eduskunta hyväksyi vuoden 2003 syksyllä voimaan tulleen partisaanien uhrien kertakorvauslain ja vuonna 2004 vuoden 2005 alusta voimaan tulleen partisaanien uhrien ja sota-aikana karjankuljetukseen osallistuneiden miesten kuntoutuslain.
-
Sieltähän tiedot tulevat kuin "apteekin hyllyltä".
Kirjoitan sen, että edellä mainittu Veikko Erkkilä painatti premiiseissään Karjala-trilogian kirjoittajan Sven Lokan viimeisimmät kirjat.
Sven Lokka oli aikansa henkiin jäävää tyyppiä. Sen verran kovia kohtaloita hän joutui kokemaan, mutta loppuaika oli sitten helpompaa.
-
Vasaman miehet nimittäin sulkivat venäläisen rykmentin vastahyökkäyksen Koivikkomäessä tuhoten siinä tappelussa 10-11 panssarivaunua. Se oli ensimmäinen panssaritappelu koko sodassa.
Panssarintorjuntatykin ampujana toiminut korpraali Onni Mantere nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi ainoana koko divisioonasta vuonna 1941. Viimeisin 191 ritarista kapteeni Tuomas Gerdt kuoli 1. marraskuuta 98-vuotiaana. Vaatimattomana miehenä tunnettu Gerdt haudataan sotilaallisin menoin Lappeenrantaan marraskuun 28. päivänä. Hautajaisten järjestelyistä vastaa Lappeenrannan Maasotakoulu.
Lähteet
Tuomas Gerdt https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuomas_Gerdt
Viimeinen elossa ollut Mannerheim-ristin ritari Tuomas Gerdt on kuollut https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006707623.html
Mannerheim-ristin ritarin Tuomas Gerdtin haastattelu Siiranmäen taistelusta https://www.youtube.com/watch?v=xRK7HZ9w9zU
-
Linnan juhlat ovat tänä vuonna jollain tavoin erilaiset, koska korona estää kokoontumisen isolla joukolla. Itsenäisyyspäivä on suuri juhlapäivä.
Eikähän Aurajoen varrellakaan kokoonnuta kuuntelemaan joukolla sotilasoittakuntaa ja mieslaulajia.
Ikitietä luen toiseen kertaan. Elokuva oli minulle liian sekava, koska kirjailija pitää niin suurta ihmisjoukkoa esillä, että häiritsi kuuntelemista. Katsoin kartasta muilutustien Kauhavalta rajalle, jotenkin se oli koukeroinen. Pitäisi olla aikalaiskartta, josta tutkisi. Tiestöhän on muuttunut toisen tasavallan aikana paljon.
-
Linnan juhlat ovat tänä vuonna jollain tavoin erilaiset, koska korona estää kokoontumisen isolla joukolla. Itsenäisyyspäivä on suuri juhlapäivä.
Eikähän Aurajoen varrellakaan kokoonnuta kuuntelemaan joukolla sotilasoittakuntaa ja mieslaulajia.
Ikitietä luen toiseen kertaan. Elokuva oli minulle liian sekava, koska kirjailija pitää niin suurta ihmisjoukkoa esillä, että häiritsi kuuntelemista. Katsoin kartasta muilutustien Kauhavalta rajalle, jotenkin se oli koukeroinen. Pitäisi olla aikalaiskartta, josta tutkisi. Tiestöhän on muuttunut toisen tasavallan aikana paljon.
No näinhän se on. Linnan juhlat järjestetään uudella tavalla koronaviruksen vuoksi ja joulurauhan julistus luetaan ilman yleisöä.
Taisto Huuskosen "Laps Suomen" ja "Ennin tarina" kertovat, miten hän loikkasi vaimonsa Ennin kanssa Suomesta Neuvostoliittoon 1949. Neuvostoliitossa Huuskosia pidettiin kuitenkin vakoilijoina, ja he joutuivat viettämään vajaat kaksi vuotta työleireillä Uralin tällä puolen. Vuonna 1975 Huuskoset onnistuivat palaamaan Suomeen. Suomalaiset kommunistit suuttuivatkin ihmetellen, miten voidaan julkaista Huuskosen sepustusten kaltaista inhottavaa törkyä.
Unto Parvilahden kirja "Berijan tarhat" kertoo eloonjäämistaistelusta Neuvostoliiton orjatyöleireillä. Unto Parvilahti oli toiminut suomalaisessa Waffen-SS:n vapaaehtoispataljoonassa. Sodan jälkeen hänet pidätettiin. Kommunistisen sisäministeri Yrjö Leinon avulla hänet lennätettiin muiden samalla kaapattujen 18 niin sanotun Leinon vangin kanssa Moskovaan ja vankileireille gulagiin. Parvilahdelle kerrottiin Neuvostoliitossa 1945 viiden vuoden vankeusrangaistuksesta. Sen päätyttyä 1950 hänet vietiin vapauttamisen sijasta vankijunaan ja karkotettiin Siperiaan. Hän pääsi palaamaan Suomeen joulukuussa 1954.
Se oli sensaatio aikana, joka on yritetty unohtaa, ja hänestä puhuminen oli vähemmän suotavaa 1960-1970-luvun Kekkosslovakian kansantasavallassa. Presidentti Urho Kekkonen kielsi vuonna 1959 lisäpainokset "Berijan tarhat"- kirjasta. Vasta 2000-luvulla kirjasta on painettu toinen painos, jossa on liitteenä historiantutkijan näkökannat. Tuo kirjan kieltäminen kertoo hyvin paljon, millaista maamme politiikka oli noina aikoina.
Lähde
Leinon vangit https://fi.wikipedia.org/wiki/Leinon_vangit
-
Olen kummankin kirjan yleissivistyksen vuoksi lukenut. Huuskonen kirjoittaa rehellisen mielipiteensä, Parvilahden teksti on katkeramman sävyistä mitä edellämainitun kirjoittajan. Ymmärrettävästä syystä näin tapahtui.
Ikitie-teos Kauhavalle syntyneen miehen kohtaloista on tähän osioon ihan nappiin.
-
Ikitie-teos Kauhavalle syntyneen miehen kohtaloista on tähän osioon ihan nappiin.
Haastattelimme kirjailija-käsikirjoittaja Antti Tuuria IKITIE-elokuvasta. https://www.youtube.com/watch?v=TIiT4TywZhw
-
Haastattelijana on nuori henkilö, jolla kovin hatarat tiedot lähihistoriastamme. Amerikassa on nämä sosialismin rakentamiseen Karjalaan kutsutut ja siellä väkivaltaaiseen sortoon menehtyneet henkilöt kerätty kirjaan nimien tarkkuudella. Muutamat Amerikan passinsa pitäneet henkilöt pääsivät palaamaan lännelle, jossa tulivat kertomustensa mukaan yleensä torjutuiksi, koska palasivat työläisten mallivaltiosta. Kertomuksia ei uskottu.
-
Haastattelijana on nuori henkilö, jolla kovin hatarat tiedot lähihistoriastamme. Amerikassa on nämä sosialismin rakentamiseen Karjalaan kutsutut ja siellä väkivaltaaiseen sortoon menehtyneet henkilöt kerätty kirjaan nimien tarkkuudella. Muutamat Amerikan passinsa pitäneet henkilöt pääsivät palaamaan lännelle, jossa tulivat kertomustensa mukaan yleensä torjutuiksi, koska palasivat työläisten mallivaltiosta. Kertomuksia ei uskottu.
Liian monilla on hatarat tiedot lähihistoriastamme. :(
Viimeisin 191 Mannerheim-ristin ritarin, kapteeni Tuomas Gerdtin, hautajaiset ovat ensi lauantaina Lappeenrannassa. Tilaisuutta saapuu kunnioittamaan maan ylin johto. Tänään varmistui, että hautajaisiin saapuu myös tasavallan presidentti, Puolustusvoimien ylipäällikkö Sauli Niinistö, joka myös pitää haudalla puheen. Hänen lisäkseen tilaisuuteen saapuvat myös muun muassa puolustusministeri Antti Kaikkonen sekä Puolustusvoimain komentaja kenraali Timo Kivinen.
Hautajaisten sotilaallisista järjestelyistä ja kunnianosoituksista vastaa Lappeenrannassa sijaitseva Maasotakoulu, joka oli Gerdtin kummijoukko-osasto. Hautajaisten toteutuksessa on Maasotakoulun mukaan huomioitu vainajan ja omaisten toivomukset. Tuomas Gerdtin hautajaiset eivät kuitenkaan ole sotilaalliset hautajaiset, vaan hautajaiset, joissa on sotilaallisia elementtejä. Tämä ilmenee esimerkiksi niin, että arkun päälle lasketaan kielekkeinen valtiolippu. Tilaisuudessa on myös kunnialaukaukset haudalla.
Lähde
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö osallistuu Tuomas Gerdtin hautajaisiin – viimeinen Mannerheim-ristin ritari siunataan sotilaallisin kunnianosoituksin
https://yle.fi/uutiset/3-11660981
-
Kiitos taas, että kirjoitit auki yhden kunniakansalaisen hautajaismenot.
Olen aina väliinsä kerrannut ritareitten tekemiset ja "tekemiset". Yksi kovia kokenut ritari oli Puujalka-Laakso, jonka lempinimeä tarkoittaa todella sana puujalka. Ihme, että ei menehtynyt kentälle. Mutta Laakso palasi tehtävään JR 8:n komentajaksi. Mainittu rykmenttihän tunnetaan Paloaukealta sotatielleen lähteneenä joukkona, joka lopuksi marssi Lapin sodassa yhteen kyytiin pari-kolmesataa kilometriä kovia taisteluita kokien. Ja Laaksolla oli puujalka.
Sodan jälkeen po henkilö oli Seinäjoella sotilaspiirinsä päällikkönä. Kaikki olivat köyhiä, joten tuli raha-asioista kalabaliikki.
-
Olen aina väliinsä kerrannut ritareitten tekemiset ja "tekemiset". Yksi kovia kokenut ritari oli Puujalka-Laakso, jonka lempinimeä tarkoittaa todella sana puujalka. Ihme, että ei menehtynyt kentälle. Mutta Laakso palasi tehtävään JR 8:n komentajaksi. Mainittu rykmenttihän tunnetaan Paloaukealta sotatielleen lähteneenä joukkona, joka lopuksi marssi Lapin sodassa yhteen kyytiin pari-kolmesataa kilometriä kovia taisteluita kokien. Ja Laaksolla oli puujalka.
Sodan jälkeen po henkilö oli Seinäjoella sotilaspiirinsä päällikkönä. Kaikki olivat köyhiä, joten tuli raha-asioista kalabaliikki.
Pälkäneellä torpparin poikana 13.8.1895 syntynyt jääkärieverstiluutnantti Viljo Laakso aloitti jääkärinä Lockstedter Lagerilla ja jatkoi sotilasuralla. Jääkärieverstiluutnantti Laakso haavoittui talvisodassa Viipurin pohjoispuolella Kärstilässä pikakiväärin luodin lävistäessä lantion.
Jatkosotaan Laakso lähti Laatokan pohjoispuolella edelleen Loimaan pataljoonan komentajana. Se oli nyt Jalkaväkirykmentti 35:n III Pataljoona. Laakson toiminta pataljoonatasolla päättyi 22. heinäkuuta 1941, jolloin hän sai oman rykmentin. Tehtävä Jalkaväkirykmentti 60:n komentajana jäi kuitenkin lyhyeksi, sillä jo 3. elokuuta 1941 hän astui polkumiinaan Lustjärvellä. Räjähdys vei hänen oikean jalkansa puolisääreen saakka.
Laakso kuului niihin, joille oli jo talvisodan ansioiden perusteella esitetty Mannerheim-ristiä. Hänen haavoittuessaan oli jälleen vetämässä esimiehen ritariesitys hyökkäysvaiheen toiminnan johdosta. Päätös ristin myöntämisestä tehtiin ja tieto siitä ehti Karjalan armeijan esikuntaan. Vajaan tunnin kuluttua päätös kuitenkin peruttiin, sillä Laakson ei uskottu selviävän hengissä. Sen sijaan hänet ylennettiin everstiluutnantiksi ja myönnettiin ensimmäisen luokan Vapaudenristi.
Jalan menetyksestä huolimatta Laakso halusi jatkaa aktiivipalveluksessa. Hän toimi syksyyn 1942 saakka Järjestelykeskus 2:n päällikkönä Keuruulla ja oli sen jälkeen Turun sotilaspiirin komentajan käytössä. Sota kuitenkin jatkui ja kesäkuun 1944 kriittisessä vaiheessa korkeat esimiehet muistivat talvisodan väliaseman lujan kenttäjohtajan. Laakso kutsuttiin rintamalle ja hän otti 22. heinäkuuta 1944 Loimolassa komentoonsa Ukko-rykmentin, Jalkaväkirykmentti 8:n ( JR 8
Kaarlo "Kylmä-Kalle" Heiskasen divisioona ja siihen kuuluva "Tuntemattoman sotilaan rykmentti" joutui jatkamaan sotaansa vielä Lapissa. JR 8 asetettiin kärkeen Ylitorniolla, josta se eteni taistellen ylös jokivartta Lätäsenoon saakka. Laaksolle esitettiin taas Mannerheim-ristiä; kolmannen kerran ja kolmannen esimiehen aloitteesta.
Ritarinimitysten putki ehdittiin kuitenkin katkaista kahteenkin kertaan, joten Laakso oli monen muun tavoin jäämässä lopullisesti jonoon. Nyt asiaan puuttui kenraaliluutnantti Paavo Talvela kirjeellä 30.1.1945 päämajan komentoesikunnan päällikölle. Hän puolsi voimakkaasti Laaksoa ja vaati kantansa esittämistä ylipäällikölle. Vetoomus vaikutti ja 7.5. 1945 Viljo Laaksosta tuli ritari numero 191.
Palkitsemista alleviivasi vielä huomattavan hyvä rauhanaikaisen armeijan virka, sillä Laakso nimitettiin Seinäjoen sotilaspiirin komentajaksi. Hän erosi armeijasta helmikuussa 1948. Siviilissä hän toimi ensin sahanjohtajana Rengossa ja siirtyi sitten vakuutusalalle. Hän kuoli verenmyrkytykseen 30.9.1950 55-vuotiaana. Viljo Laakson Mannerheim-risti on esillä Suomen Tykistömuseossa.
Lähteet
Viljo Laakso https://fi.wikipedia.org/wiki/Viljo_Laakso
Lockstedter Lager https://fi.wikipedia.org/wiki/Lockstedter_Lager
Suomen Tykistömuseo https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Tykist%C3%B6museo
Suomen tykistömuseo- viralliset sivut https://www.museomilitaria.fi/
The Military Museum of Finland (Sotamuseo) https://www.youtube.com/watch?v=KJwZCZaYwZQ
-
Kiitos taas, että kirjoitit auki yhden kunniakansalaisen hautajaismenot.
Meillä on kunniavelka maksettavana kunniakansalaisille siitä, että saamme vielä elää omassa maassamme, jossa pitäisi olla sanan-, omantunnon- ja uskonnonvapaus.
-
Meillä on kunniavelka maksettavana kunniakansalaisille siitä, että saamme vielä elää omassa maassamme, jossa pitäisi olla sanan-, omantunnon- ja uskonnonvapaus.
Miten ymmärrät tuon kunniavelan? Liittyykö se juuri mainitsemiisi vapauksiin? Millä tavalla? Kumpi on tärkeämpää, pitää kiinni omasta vapaudesta vai niiden vapaudesta, joiden sanat, omatunto ja uskonto ovat erilaiset kuin omat?
-
Kiitos taas, että kirjoitit auki yhden kunniakansalaisen hautajaismenot.
Suomen tasavallan presidentin, Puolustusvoimien ylipäällikön Sauli Niinistön puhe Mannerheim-ristin ritari Tuomas Gerdtin haudalla.
https://www.youtube.com/watch?v=IsCCuu2f-rs
-
Yksien aikakausi on maan päällä lopussa, mutta me muistamme, ainakin kirjallisuuden kautta.
-
Yksien aikakausi on maan päällä lopussa, mutta me muistamme, ainakin kirjallisuuden kautta.
Lotta Svärd Säätiö on palkinnut Aira Samulinin, 93, Vuoden Lotta 2021 kunniapalkinnolla.
Lotta Svärd Säätiön Vuoden Lotta -tunnustus myönnetään lottatyössä ansioituneelle henkilölle tai lottahengessä uutterasti toisten hyväksi toimineelle suomalaiselle naiselle.
Vuoden Lotta -tunnustus on Samulinille suuri kunnia.
– Äitini oli lottien puheenjohtaja, ja hän perusti lottien osastoja rajaseuduille. Isäni oli armeijan palveluksessa ja rajavartiostossa päällikkönä. Se oli äidin mielestä normaalia, että hän tekee jotain myös.
– Olen ollut äidin sylissä lottien illoissa.
Vuoden Lotta edustaa lähes 240 000 lottaa ja pikkulottaa, jotka tekivät lottajärjestössä vapaaehtoista maanpuolustustyötä sotilaiden ja siviilien hyväksi. Väestömäärään suhteutettuna lottajärjestö oli maailman suurin naisten vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö. Tällä hetkellä säätiön rekisterissä on lottia ja pikkulottia on vajaa 7000, joista lottia on 1700. Keski-ikä on 97 vuotta, tiedotteessa kerrotaan.
Lähde
Aira Samulin, 93, sai Vuoden Lotta -tunnustuksen
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/aira-samulin-93-sai-vuoden-lotta-tunnustuksen/7992698#gs.m7flxy
-
Aira Samulin on syntyjään Hyrsylän mutkan tyttöjä. Ikitie kirjan päähenkilö pääsee pakoon Petroskoin alueelta ja kävelee Hyrsylän mutkan kummankin sillan kautta Suomeen. Hienosti on kirjailija nivonut juonen, kuka nyt sitten tällaisen kirjan haluaa lukea. Epäilen, että vihervassarisuvakki ei mielellään lue, koska kirjailija on eteläpohjalainen mies Kauhavalta.
-
Epäilen, että vihervassarisuvakki ei mielellään lue, koska kirjailija on eteläpohjalainen mies Kauhavalta.
Minä taas epäilen, että vihervassarille kelpaa kaikki hyvä kirjallisuus. Epäilenpä myös, että eteläpohjalaisia vihervassareita löytyy Kauhavaltakin.
-
Taisi jopa em kirjan päähenkilö olla sellainen, joittenkin mielestä.
-
Jatkan vielä. Olin juuri lukenut kohdan, missä eräs ladykirjoittajamme teki petteriorpoista kirosanan itselleen. Ulostuloni oli vähän kitkerä siitä syystä. Yleisemminkin, eräillä puolueilla on ollut ja on vieläkin demokratia-sanan joku muunnos puolueensa nimessä. Olen aika kranttu, että missä sitä käytetään oikein. Esim yksi Lindtman ollessaan oppositiossa lanseerasi eduskuntaan tämän nykyisen tympeän keskustelukulttuurin, missä ilkeä naljailu on aina asiaan kuuluva elementti puuheenvuoroissa.
-
Aira Samulin on syntyjään Hyrsylän mutkan tyttöjä. Ikitie kirjan päähenkilö pääsee pakoon Petroskoin alueelta ja kävelee Hyrsylän mutkan kummankin sillan kautta Suomeen. Hienosti on kirjailija nivonut juonen, kuka nyt sitten tällaisen kirjan haluaa lukea. Epäilen, että vihervassarisuvakki ei mielellään lue, koska kirjailija on eteläpohjalainen mies Kauhavalta.
"Talvisodan sytyttyä jäi Hyrsylästä ja muista Suojärven pitäjän kylistä siviiliväestöä hyökkäävien neuvostojoukkojen vangiksi. Nämä kylien siviiliasukkaat vietiin keskitysleirille Interposolkan kylään Petroskoin eteläpuolelle ja Kaimaojan leirille Kontupohjan länsipuolelle. Yhteensä Suojärven rajakylistä jäi runsaat 1700 siviilivankia, joista vajaa puolet Hyrsylän mutkan kylistä. Tarkat luvut löytyvät kirjasta "Tasavallan panttivangit". Usein puhutaan virheellisesti vain Hyrsylän mutkan alueelta jääneistä siviilisotavangeista, vaikka muista Suojärven kylistä jäi siviilisotavankeja enemmän.
Moskovan rauhan ehtojen mukaisen vankienpalautuksen jälkeen 25. toukokuuta 1940 voitiin todeta, että siviilisotavangeista oli kuollut leiriaikana 102 henkeä. Nämä siviiliuhrit on luetteloitu Nurmeksen Bomban talon yhteydessä olevan tsasounan edustalla olevaan kivipaateen. Nuorimmat uhrit olivat ainoastaan muutaman viikon ikäisiä, vanhimmat yli 80-vuotiaita."
Lähteet
Hyrsylä https://fi.wikipedia.org/wiki/Hyrsyl%C3%A4
Suojärven pitäjäseura-Hyrsylä https://suojarvi.fi/kylat/hyrsyla/
Hyrsylän mutka Suojärven pitäjän karttahahmotelmassa http://www.luovutettukarjala.fi/pitajat/suojarvi/suojarvikart.htm
-
Aira Samulin on syntyjään Hyrsylän mutkan tyttöjä.
Aira Samulinin isä vääpeli Viktor Suvio kaatui taistelussa 41-vuotiaana 27. 7. 1941.
Aira Suvio-Samulinin ääni katkeaa ja leuka värähtää ISTV:n 100 tarinaa sodasta -sarjan haastattelussa, kun hän kertoo tuosta päivästä. Hän oli ehdottomasti isän tyttö. Viktor-isä oli Airan idoli. Se oli viimeinen kerta, kun hän näki isänsä elossa. Ei mennyt montaa päivää, kun 14-vuotias tyttö näki isänsä elottoman ruumiin.
Oli heinäkuun loppu 1941. Jatkosotaa oli käyty jo kuukauden päivät, mutta rintama oli vielä paikallaan Lappeenrannan–Nuijamaan alueella. Rajan pinnassa ammuttiin puolin ja toisin.
Viktor Suvio oli rajamies. Hänen vaimonsa Anna oli lotta. Aamuyöllä 27. heinäkuuta syntyi kahakka, jonka jälkeen Anna päätti lähteä katsomaan miestään. Aiemmilla reissuilla hän oli saanut toisen lotan kaveriksi, mutta nyt sellaista ei ollut lähdössä mukaan. Pikkulotta Aira puki lottapuvun päälleen, ja he lähtivät yhdessä sotkemaan pikavauhtia polkupyörillä kohti rintamaa.
Siellä odotti hirveä näky. Useita suomalaisia oli kaatunut. Myös Viktor Suvio.
– Isä oli vielä paareilla. Häntä osui luoti rintaan. Hän oli kuollut verenhukkaan.
– Verta oli paarin reunoja myöten. Mietin, että onko sitä ihmisessä noin paljon. Muut miehet olivat saaneet aika pahoja osumia. Siellä oli jalkoja irti ja päätä irti... osa oli mennyt ilmeisesti paineaalloista aivan mustiksi, Samulin-Suvio kuvailee näkemäänsä.
Viktor Suviolta oli riisuttu asetakki pois. Iho oli hyvin vaalea ja hiukset olivat tummat. Airasta hän näytti ihan enkeliltä. Nuoren tytön mieleen tuli ajatus, että isä veisi muut miehet taivaaseen.
Viimeinen muisto isästä herkistää Aira Samulin-Suvion uudelleen.
– Nyt tulee itku, mutta ei silloin tullut itkua.
Perhe muutti isän kaatumisen jälkeen Helsinkiin, jossa äiti toimi lottatehtävissä. Airalle riitti erilaisia pikkulottien tehtäviä Helsingissä, mutta hän kiersi myös viihdytyskiertueilla steppaamassa. Muisto isästä säilyi läpi sodan – ja läpi rauhan.
– Toiset sotilaat sanoivat rintamalla isän ruumiin vieressä, että tämä ryssälle kostetaan. Minun teki niin mieli sanoa, että älä tuolla tavalla lähde taisteluun. Älä lähde kostamaan.
Kuuntele Aira Samulinin koko haastattelu jutun pääkuvana olevalta videolta. Kaikki 100 tarinaa sodasta -sarjan haastattelut löydät täältä.
Lähde
Kun Aira Samulinin isä ammuttiin kuoliaaksi, kohtasi nuori tyttö hirvittävän näyn
https://www.is.fi/suomi100/art-2000005438675.html
-
Kyllä, näin on Aira Samulin kertonut.
-
Yksien aikakausi on maan päällä lopussa, mutta me muistamme, ainakin kirjallisuuden kautta.
Sotaveteraanit ja lotat kunniakansalaisina nukkuvat pois keskuudestamme yksi toisensa jälkeen. Viimeinen elossa ollut Mannerheimin ristin ritari, kapteeni Tuomas Gerdt haudattiin lauantaina Lappeenrannassa. Sotaveteraanien ja lottien mukana katoaa arkirealismi sodasta ja isänmaan puolustamisesta. Kohta ei ole ketään kertomassa, mitä maan puolustaminen tositilanteessa tarkoittaa. Isiemme verellä taistelemaa itsenäisyyttä, sanan-, omantunnon- ja uskonnonvapautta ei pidä vaarantaa kevyillä vihervassarisuvakkien poliittisilla puheilla, vaikka olisimme kuinka vieraantuneita historiastamme. Etenkin juuri näinä aikoina maamme tarvitsee uskottavan maanpuolustuksen.
-
Sotaveteraanien ja lottien mukana katoaa arkirealismi sodasta ja isänmaan puolustamisesta.
Sota ei ole koskaan arkirealismia. Isänmaan puolustaminen on rauhan rakentamista, jotta arkirealismi vallitsisi.
-
Yksien aikakausi on maan päällä lopussa, mutta me muistamme, ainakin kirjallisuuden kautta.
Mannerheim-ristin ritarit http://www.mannerheim-ristinritarit.fi/ritarit
-
Iltasanomissa on hyvä artikkeli ritareista myöntämisjärjestyksessä ja lyhyt referointi kustakin.
-
Iltasanomissa on hyvä artikkeli ritareista myöntämisjärjestyksessä ja lyhyt referointi kustakin.
Etelä-Pohjanmaan itäisen suojeluskuntapiirin Lapualla perustetun Jalkaväkirykmentti 16 panssarintorjuntatykin ampujana toiminut korpraali Onni Mantere tuhosi seitsemän vihollisen vaunua. Mantere haavoittui molempiin jalkoihinsa. Mantere nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi ainoana koko divisioonasta vuonna 1941.
”Ylipäällikkö on pvm:llä 16.9.41 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi korpraali Onni Olavi Mantereen, joka pst.-tykin ampujana ja tykinjohtajana erittäin huolellisesti suunnatulla tulella tuhosi [Kiteen pitäjän Koivikkomäellä] useita vihollisen hyökkäysvaunuja. Tankkien kiivaasta tulesta huolimatta suuntasi hän tarkasti ja rauhallisesti jokaisen laukauksen ja siitä johtui, että jokseenkin joka laukaus oli täysosuma, huolimatta siitä, että suuntauslaitteet kuljetuksen aikana olivat saaneet kolauksen. Aikaisemmissa taisteluissa saamansa kokemuksen perusteella saattoi hän arvioida tähtäyspisteen oikein ja suunnata laukaukset täysosumiksi.”
Lähde
Mannerheim-ristin ritarit http://www.mannerheim-ristinritarit.fi/ritarit?xmid=94
-
Tasan olivat kamppeetkin, vastustajan panssareista meni tykin ammus kunnolla läpi. Näin ei ollut enää kesällä 1944, jolloin tarvittiin uusia onteloammuksia, panssarinyrkit/kauhut tai tykin piti olla vähintään 75 millinen ja panssaria läpäisevät ammukset.
-
Tasan olivat kamppeetkin, vastustajan panssareista meni tykin ammus kunnolla läpi. Näin ei ollut enää kesällä 1944, jolloin tarvittiin uusia onteloammuksia, panssarinyrkit/kauhut tai tykin piti olla vähintään 75 millinen ja panssaria läpäisevät ammukset.
Kesällä 1944 pst-tykkimiehistöt ansaitsevat myös suuren arvon. Pst-tykkimiehistöt tuhosivat 75 mm:n tykeillä merkittävän määrän vihollisen panssarivaunuja, vaikka suoritukset ovat tahtoneet jäädä nyrkkimiesten varjoon.
Tali-Ihantalan taistelut- Ennen julkaisematonta materiaalia. Veteraanit muistelevat. Kesäkuussa 1994 pohjoiset jänkäjääkärit matkasivat Jääkäriprikaatin killan johdolla entisille taistelualueille.Käynti Viipurissa,Summassa,Vuosalmella,Äyräpäässä,Portinhoikassa ja tietysti Ihantalassa.(kesto 40min) https://www.youtube.com/watch?v=i9omw7n7LL8
-
Jospa muistelisimme Lapuan joen varrelta Lapuan nimismiestä ja toimitusvouti Johan Henrik Tillmania, Suomen sodan soturia, joka kunnostautui lippujunkkarina Lapuan taistelussa. Taistelun muistopäivää, Lapuan Päivää, vietetään edelleen Lapualla kotiseutujuhlana. Ruotsin kruununprinsessa Victoria sai voittoa tarkoittavan nimensä, koska hän on syntynyt Lapuan taistelun vuosipäivänä.
Lapualla nimismies Tillman muistetaan ankarana sotilaallisena miehenä, jonka kaltaista väkivaltaisuudestaan ja levottomuuksistaan tunnettu Lapua tarvitsi. Tillman oli sekä pelätty että kunnioitettu nimismies Lapualla, joka järjesti ankaria tuomioita viinanpoltosta, ja lähetti puukkojunkkareita Vaasan linnaan ja Viaporiin pakkotöihin.
Lähteet
Suomen sota https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sota
Lapuan taistelu https://fi.wikipedia.org/wiki/Lapuan_taistelu
Lapuan päivä https://fi.wikipedia.org/wiki/Lapuan_p%C3%A4iv%C3%A4
Toivo Kuula - Lapuan marssi (Lapua march) https://www.youtube.com/watch?v=u_EYdrDZTF4
Lapuan marssi, tai 'Juhlamarssi Lapuan päivänä, on korkealentoinen marssi, joka on sävelletty A. Forsmanin runoon "Kalvat kalskuu". Se sävellettiin alunperin vuonna 1908 Lapuan päivän juhlallisuuksia varten (Lapuan päivänä juhlitaan Suomen sodan Lapuan taistelua 1808, jossa Porin rykmentti hyökkäsi vastoin käskyjä ja ajoi venäläiset pakenemaan).
-
Etelä-Pohjanmaalla on kesäisin monissa pitäjissä omia "Lapua-päiviään". Kotipitäjässäni ne ovat nimeltään Härmälääset häjyylyt. Monet kerrat olen niille osallistunut. Paikkaana on ollut todella Lapuanjoen törmä molemmin puolin. Kulttuuria esitetään, näytelmiä ja sellaisia.
Puolikymmentä kertaa juoksin sellaisen Haaruksen lenkin, josta on palkintona (jokainen sai) pronssin värinen tossumitali. Taitaa virallisesti olla saatu Härmän hölkästä.
-
Lapuan päivänä juhlitaan Suomen sodan Lapuan taistelua 1808, jossa Porin rykmentti hyökkäsi vastoin käskyjä ja ajoi venäläiset pakenemaan.
Porilaisetko ovat synnyttäneet lapualaisten sankarimaineen? :003:
-
Etelä-Pohjanmaalla on kesäisin monissa pitäjissä omia "Lapua-päiviään". Kotipitäjässäni ne ovat nimeltään Härmälääset häjyylyt. Monet kerrat olen niille osallistunut. Paikkaana on ollut todella Lapuanjoen törmä molemmin puolin. Kulttuuria esitetään, näytelmiä ja sellaisia.
Puolikymmentä kertaa juoksin sellaisen Haaruksen lenkin, josta on palkintona (jokainen sai) pronssin värinen tossumitali. Taitaa virallisesti olla saatu Härmän hölkästä.
Nimismies Adolf Hägglund (1838 Vaasa – 1903) oli lujaotteinen Krimin sodan veteraani, jonka tehtäväksi muodostui puukkojunkkareiden mielivallan hillitseminen ja järjestyksen palauttaminen Kauhavan-Härmän piiriin.
Antti Isotalo (1831 – 1911) yhdessä Antti Rannanjärven (1828 – 1882) kanssa johtivat Isoo-joukko -nimistä puukkojunkkarijoukkoa vuosina 1856–1867. Isoo-Anttia on usein pidetty koko Härmän seudun puukkojunkkareiden kiistattomana johtajana, joka oli aikansa tunnetuin eteläpohjalainen. Isotalo ja Rannanjärvi olivat aikansa legendaarisia rosvopäälliköitä.
Vuonna 1851 Antti Rannanjärvi terrorisoi kolmen muun puukkojunkkarin kanssa häitä Lapualla puukottamalla yhden häävieraan kuoliaaksi ja haavoittamalla kahta.
Nimismies Hägglung pidätti Rannanjärven vuonna 1867. Rannanjärvi jatkoi elämänsä loppupuolellakin häjyilyä, mutta ei joutunut enää viranomaisten kanssa tekemisiin. Hänet surmasi Erkki Fränti eli Prännin Erkki.
Kihlakunnanoikeus tuomitsi Antti Isotalon kuolemanrangaistukseen mestaamalla vuonna 1869. Hovioikeuden ja senaatin käsittelyn jälkeen rangaistus muuttui 12 vuodeksi pakkotyötä Hämeenlinnan kuritushuoneessa.
Adolf Hägglund oli se kuuluisa Kauhavan ruma vallesmanni, josta kansanlaulu Isontalon Antti ja Rannanjärvi kertoo.
https://www.youtube.com/watch?v=7ci7dk6vBT0
Lähteet
Adolf Hägglund https://fi.wikipedia.org/wiki/Adolf_H%C3%A4gglund
Antti Isotalo https://fi.wikipedia.org/wiki/Antti_Isotalo
Antti Rannanjärvi https://fi.wikipedia.org/wiki/Antti_Rannanj%C3%A4rvi
Meirän kanss‘ ei auta! https://yliluoma.info/meiran-kanss-ei-auta/
Rannanjärvi ja Prännin Erkki http://selvanakija.blogspot.com/2014/07/rannanjarvi-ja-prannin-erkki128.html
Puukkojunkkarit - Isotaloon Antti ja Rannanjärvi https://www.youtube.com/watch?v=eGzVSqxTt68
-
En osaa latailla mitään linkkejä, että sormillani näpyttelen asiani. Mutta on tietenkin hyvä lukea linkit, jos sellainen historia kiinnostaa.
Ai niin unohdin oppineisuuteni ladata Wanhaa :023:. En tee sitä kenenkään kiusalla, vaikka on starie polskie tango maustani täällä makusteltu, kauan sitten.
-
Vanhemmalla iällä Antti Isotalo sai hengellisen herätyksen, paransi tapansa palaten kasteen armoon ottaen Jeesuksen henkilökohtaiseksi Vapahtajakseen. Kaste on Jumalan puolelta aina voimassa. :)
-
'Kasteen armoon palaaminen' sopinee hyvin herännäisyyteen, mutta tuo 'Jeesuksen ottaminen henkilökohtaiseksi Vapahtajaksi' lienee viidesläistä sanastoa. Minun on vaikea sijoittaa sitä pohjalaisen talonpojan ajatusmaailmaan. Eiköhän körttiläinen kokemus ole pikemminkin se, että se on Jeesus, joka ottaa ja vie omakseen.
-
Voi voi, ihmistä ja hänen sitkeyttään.
-
Eiköhän körttiläinen kokemus ole pikemminkin se, että se on Jeesus, joka ottaa ja vie omakseen.
Ota minut, Jeesus kulta, omaksesi.
-
Lapuanjoki virtaa uomassaan ja joskus paisunta-aikana levittää vetensä laajoille alueille. Saamme kai mekin kirjoitella aiheesta kuin aiheesta.
Lapuan tuomiokirkon sankarihautausmaahan on haudattu 297 sankarivainajaa. Kirkkopihassa on kaksi lapualaisten vapaussotureiden vapaussodassa sotasaaliiksi saamaa tykkiä. Kirkon pihalla on myös Karjalaan jääneiden muistomerkki, jääkärien muistomerkki, Yrjö Liipolan veistämä enkelipatsas ja vapaussodassa kaatuneiden muistomerkki.
Kirkon kattokupoliin on maalattu kuvat Ilmestyskirjan neljästä ratsastajasta. Ensimmäisen ratsun selässä istuu ratsumies ja kuvan alla teksti "Voittajana voittoja saamaan". Toisen ratsumiehen päässä on kypärä ja kädessä miekka, alla lukee "Valta ottaa pois rauha maasta". Kolmas ratsastaja on pitkähameinen nainen, joka pitää kädessään vaakaa, "Kolme litraa ohria denarista" on naisen sanoma. Neljäs ratsumies on kuolema viikate kädessä, "Miekalla, nälällä ja rutolla" lukee kuvan alla.
-
Kiitän taas kerran historian tiedoistasi.
-
Niin kauan kuin kääntämäni Siionin virret ovat vielä näkyvissä kiroan teitä kaikkia, jotka olette sallineet, hyväksyneet, tai hiljaisuudellanne tukeneet sitä ilkeämielistä kiusottelua täällä, jota Bengt Sandberg aloitti, ja jotka pelkuri suunsoittaja "sivullinen" haluaa jatkaa. Kiroan teitä kaikkia, kunnes se ketju poistetaan. Kadun syvästi, että käänsin ne ja laitoin ne tänne. Tein sen hyvästä sydämestä ja niiden iloksi, jotka olivat kiinnostuneet, mutta te käännyitte minua vastaan, ennen kuin puolustauduin sanallakaan, syytitte minua ylpistelystä ja aseman ja kunnian tavoittelusta, niin kuin noita-akat. Kiroan teitä kaikkia, kolmikertaisesti, kaikkien enkeleiten ja meren ja taivaan ja maan voimilla. Kuolkaa nälkään. Kuolkaa janoon. Kuolkaa tauteihin. Kuolkaa ja menkää syvimpään helvettiin ikuiseen kidutukseen.
-
Kiitän taas kerran historian tiedoistasi.
Ilo on kokonaan minun puolellani. :)
-
Kiroan teitä kaikkia, kolmikertaisesti, kaikkien enkeleiten ja meren ja taivaan ja maan voimilla. Kuolkaa nälkään. Kuolkaa janoon. Kuolkaa tauteihin. Kuolkaa ja menkää syvimpään helvettiin ikuiseen kidutukseen.
Tuo on vihapuhetta! :107:
-
Tuo on vihapuhetta! :107:
Ja tarkoitan sitä. Suostuin jättämään käännökset tänne teidän uskomattoman sivistyksen puutteenne, törkeän vihapuheen ja suorastaan ällistyttävän typeryytenne huolimatta. Kirous jää päälle, niin kauan kun sinulaiset jatkavat. Olen saanut kuulla kaikenlaista. Annoin teille suurenmoisen lahjan, "suuren kulttuuriteon" Kuopion piispan sanoin, ja sain asiallista kiitosta siitä tällä foorumilla. Asian olisi pitänyt jäädä sikseen.
Mutta eräs koki englanninkieliset virret uhkana, koska hän ajoi sitä asia (joka ei kuule minulle millään tavalla), että Siionin virret vaihdetaan englanninkieliseen hevimatallimusikkiin, koska se puhuttelee nuoria. Se oli typerä asenne, koska nämä virret eivät kilpaile ollenkaan. Ne eivät ole Suomessa käytössä. Se on käännös historiallisesta dokumentista. Ei pitäisi tarvita selittää, mutta kun typeryys on täällä niin tiivistynyt, itsestään selvät asiat täytyy selittää niin kuin lasten tarhassa.
Sitten tuli syytös, että ne vahingoittavat herännäisyyttä. Miten? Taas typeryyden huippua.
Sitten tuli huomautus, että ne saa olla, vaikka "minä en veisaa muuta kuin suomeksi." Mitä ihmettä?
Olette niin kuin teinihuligaanit, jotka töhrivät taideteoksia.
Niin kiroukset jäävät. Olen syvästi loukkaantunut ja pysyn loukkaantuneena teidän häpeäksenne. Moni on kääntänyt Kalevalaa ja saanut kiitosta, myös niiltä, jotka eivät lue englantia tai saksaa. Se joka on kääntänyt Eino Leinoa englanniksi on saanut pelkästään kiitosta. Kukaan ei niitä halveksi, loukkaa, tai kritikoi siitä, että niin tekivät. Miksei sitten voi kääntää vanhoja, käytöstä poistettuja Malmivaaran virsiä? Nekin ovat osa Suomen kulttuuria. Kukaan suomalainen ei lue Kalevalaa tai Eino Leinoa saksaksi, mutta jokainen vähäkin sivistynyt ihminen ainakin hyväksyy sen, että ne on käännetty. Moni on jopa niin sivistynyt, että on onnellinen, että ne on käännetty. Miksi minun täytyy itse puolustaa itseäni. Siksi että teidän typeryytenne ja sivistymättömyytenne on uskomatonta. Siis olette täällä törkeyden huippu. Koska ette käytä englantia, ei ole teidän "heiniänne". Niin se vähäpuheinen vihamielisyys, joka on koko aja ollut esille, on tukenut niitä hävyttömiä hyökkäjiä. Täällä on vähintään kymmenkunta syyllistä.
En suostu keskustellä enää ihmisten kanssa, joiden aivoissa ei ole niitä avuja, että voisivat ymmärtää mistä on kysymys. Täytyy vain sanoa pikku lapselle, älä heitä vihreää maalia Järnefeltin lehmisavun taulun päälle. Lapsi ei ymmärrä miksei saa. Niin lopeta kulttuuritekojen töhriminen. Ei ole pakko niitä lukea eikä kommentoida. Mutta on pakko antaa niiden olla. Jos ette voi käyttäytyä, niin ne täytyy sitten poistaa. Täällä käy muita ihmisiä lukemassa kuin sinä, joka et osaa nähdä mitään eroa Rembrandtin taulun ja sikalan välissä.
Niin kiroukset jäävät päälle, etteivät lapset tuhoaisi taideteokia. Pyydän, luterialainen, että lopettaisit puheesi.
-
Luterilainen, jos jatkat törkeät huomautukset ja ne jäävät näkyviin, vaadin, että tältä foorumilta ne käännökset poistetaan. Museoesineitä ei jätetä sikalaan, ja tähän asti sinä olet tehnyt tästä paikasta sikalan.
On kerrassaan skandaali, että tällä tavalla on tapahtunut tällä foorumilla. On uskomatonta.
En osallistu enää tällä foorumiin muuten kuin kulttuuritekoni suojelemiseen. Niin kauan kuin käännökset ovat täällä, huomautan jos taidetta töhritään. Se ei kuulu sananvapauteen missään muussa asiassa, niin se ei saa kuulua sanavapauteen tässäkään asiassa.
-
Tuo lainaus "minä en veisaa muuta kuin suomeksi" on minun viestistä.
En omasta mielestäni tarkoittanut sillä mitään pahaa, tarkoitin vain sitä että oma
englanninkielen taitoni on toivottoman huono.
Mutta se on kyllä totta että sanavalintani usein epäonnistuvat muuallakin kuin täällä,
enkä muuksi muutu, on kanssaihmisten asia hyväksyvätkö minut tällaisena kuin olen.
-
Täällä on vähintään kymmenkunta syyllistä.
Kerro meille, keitä kymmentä syytät Järnefeltin ja Rembrandtin tasoisten kulttuuritekojesi töhrimisestä! :icon_xmaslol:
-
Kerro meille, keitä kymmentä syytät Järnefeltin ja Rembrandtin tasoisten kulttuuritekojesi töhrimisestä! :icon_xmaslol:
Museossa huonojakin taideesineet suojellaan. Taidetasosta minun tai edes Malmivaaran kohdalla ei ole ollut kyseestä. Mutta tällä viestillä näytät, ettet halua ymmärtää. Joko viestisi poistetaan tai vaadin, että käännökset poistetaan. Se on tavoitteesi. Toivon, että foorumin omistaja tukee minua, eikä sikalaa tässä, mutta saman tekevä.
Halveeraat sekä minua että Malmivaaraa. Väität julkisella foorumilla, ettei Malmivaaran virret olekaan kansallisaarre. Halveeraat myös herännäisyyttä. En tiedä miten pystyt korvaamaan tätä. Tämä juttu on jo jatkunut niin kauan, että idiotinkin pitäisi tietää mistä on kysymys.
-
Tuo lainaus "minä en veisaa muuta kuin suomeksi" on minun viestistä.
En omasta mielestäni tarkoittanut sillä mitään pahaa, tarkoitin vain sitä että oma
englanninkielen taitoni on toivottoman huono.
Mutta se on kyllä totta että sanavalintani usein epäonnistuvat muuallakin kuin täällä,
enkä muuksi muutu, on kanssaihmisten asia hyväksyvätkö minut tällaisena kuin olen.
Et ollut suinkaan ainoa. En tiedä mitä tarkoitit, mutta lauseesi näyttää asennetta, tietoista tai ei. Oletko tarvinnut huomauttaa miten heikko on englanninkielen taitosi, kun kuulit, että joku muu suomenkielinen kirja oli käännetty englanniksi? Tuskin. Tällaisilla tukiposteilla Bengtkin sai tuta.
-
Tarkennuksesi perusteella nyt ymmärrän miten itse koit tuon minun lyhyen kommenttini.
Totean että itse en ajatellut sillä tavalla.
Puhutun ja kirjoitetunkin viestinnän ymmärtäminen on usein hankalaa, itse joudun siitä
lähipiirissäni usein kärsimään.
Ja nyt mielestäni ymmärrän mitä tarkoitat viestien poistamisella.
Nuo englanninkieliset Siionin virret - ketjut on tarkoitettu sellaisiksi että niihin ei jatketa
mitään keskusteluja, vaan keskustelut käydään näissä muissa "tavallisissa" ketjuissa,
onhan ne jo eroteltu omaksi kokonaisuudeksi eri värilläkin.
Nyt olen sitä mieltä että ylläpito poistaa turhat ja ylimääräiset ja huonot viestit
niistä virsiketjuista, varmaan sopii muillekin ketkä sinne on ylimääräistä laittaneet.
-
Museossa huonojakin taideesineet suojellaan.
Onko körttifoorumi museo? :icon_xmaslol:
-
Onko körttifoorumi museo? :icon_xmaslol:
Joko se tietty ketju on, tai se poistetaan. Paranna asenteesi.
-
Tarkennuksesi perusteella nyt ymmärrän miten itse koit tuon minun lyhyen kommenttini.
Totean että itse en ajatellut sillä tavalla.
Puhutun ja kirjoitetunkin viestinnän ymmärtäminen on usein hankalaa, itse joudun siitä
lähipiirissäni usein kärsimään.
Ja nyt mielestäni ymmärrän mitä tarkoitat viestien poistamisella.
Nuo englanninkieliset Siionin virret - ketjut on tarkoitettu sellaisiksi että niihin ei jatketa
mitään keskusteluja, vaan keskustelut käydään näissä muissa "tavallisissa" ketjuissa,
onhan ne jo eroteltu omaksi kokonaisuudeksi eri värilläkin.
Nyt olen sitä mieltä että ylläpito poistaa turhat ja ylimääräiset ja huonot viestit
niistä virsiketjuista, varmaan sopii muillekin ketkä sinne on ylimääräistä laittaneet.
Se on varmaan sopiva ehdotus.
Sen virheen olen tehnyt, että luulen mikä on minulle itsestään selvä on myös muille. Luulin, että muutkin ovat sitä mieltä, että vanhat Malmivaaran Siionin virret ovat kansallisaarre. Nyt tiedän, että ne pidetään yleisesti roskana. Muuten, suomalaiset olisivat ihastuneet siitä, että joku ulkomaalainen on viitsinyt ne kääntää.
-
Joko se tietty ketju on, tai se poistetaan. Paranna asenteesi.
No nyt on vahvaa suorittamista. Mutta miten tämä liittyy muisteluun Lapuanjoen varrelta? :icon_xmaslol:
Lapuanjoen rannalla sinimustat körtit muistelevat lapualaista Etelä-Pohjanmaan itäisen suojeluskuntapiirin perustamaa Jalkaväkirykmentti 16:n, Lapuan taistelun, vapaussodan sotureita ja sankarivainajia. :eusa_pray:
Lapunanjoen varrella sijaitsevalla Lapualla on Lapuan liikkeen museo ja kauppa. Lapuan liikkeestä on koostettu näyttely Lapuan patruunatehtaan museon tiloihin. Lapuan liikkeestä kertova näyttely esittelee kommunisminvastaisen liikehdinnän historiaa Suomessa. Lapuan liikkeen tuotteita myy Lapuan Taidemuseon museokauppa Paukun Taika. Tervetuloa tutustumaan Lapuan liikkeen historiaan Vihtori Kosolan sanoin "Viimeistä piirtoa myöten". :eusa_pray:
"Viimeistä piirtoa myöten" http://lapuanliike.lapuanliike.fi/default.aspx?pageid=167
Museokauppa Paukun Taika https://www.facebook.com/paukuntaika/
-
No nyt on vahvaa suorittamista. Mutta miten tämä liittyy muisteluun Lapuanjoen varrelta? :icon_xmaslol:
Lapuanjoen rannalla sinimustat körtit muistelevat lapualaista Etelä-Pohjanmaan itäisen suojeluskuntapiirin perustamaa Jalkaväkirykmentti 16:n, Lapuan taistelun, vapaussodan sotureita ja sankarivainajia. :eusa_pray:
Lapunanjoen varrella sijaitsevalla Lapualla on Lapuan liikkeen museo ja kauppa. Lapuan liikkeestä on koostettu näyttely Lapuan patruunatehtaan museon tiloihin. Lapuan liikkeestä kertova näyttely esittelee kommunisminvastaisen liikehdinnän historiaa Suomessa. Lapuan liikkeen tuotteita myy Lapuan Taidemuseon museokauppa Paukun Taika. Tervetuloa tutustumaan Lapuan liikkeen historiaan Vihtori Kosolan sanoin "Viimeistä piirtoa myöten". :eusa_pray:
"Viimeistä piirtoa myöten" http://lapuanliike.lapuanliike.fi/default.aspx?pageid=167
Museokauppa Paukun Taika https://www.facebook.com/paukuntaika/
Jos ei liity aiheeseen, niin miksi jatkat trollausta?
-
Jos ei liity aiheeseen, niin miksi jatkat trollausta?
Miksi jatkat valehtelemista?
-
Miksi jatkat valehtelemista?
En ole valehdellut.
Jatka sitten trollausta Bengtin ketjulla, joka on perustettu sitä varten.
-
Tervetuloa tutustumaan Lapuan liikkeen historiaan Vihtori Kosolan sanoin "Viimeistä piirtoa myöten".
Lapuanliike on toki mielenkiintoinen historian ilmiö, mutta se ei tarkoita, että se olisi mitenkään kunniakas tai edes hyväksyttävä. Museo ei suinkaan aina ole muistomerkki, se voi olla myös varoitusmerkki.
-
Lapuanliike on toki mielenkiintoinen historian ilmiö, mutta se ei tarkoita, että se olisi mitenkään kunniakas tai edes hyväksyttävä. Museo ei suinkaan aina ole muistomerkki, se voi olla myös varoitusmerkki.
Lapuan liikkeen historia esiintyy Lapualla monin tavoin, jotka ovat lapualaisille itsestään selviä ja hyväksyttäviä. :eusa_pray:
-
Lapuan liikkeen historia esiintyy Lapualla monin tavoin, jotka ovat lapualaisille itsestään selviä ja hyväksyttäviä.
Tuskinpa kaikki lapualaiset jakavat kantasi.
-
Halveeraat sekä minua että Malmivaaraa.
En halveeraat sinua enkä Lapuan kirkkoherra Wilhelm Malmivaaraa, johon perimätiedon mukaan perheen kotiopettaja olisi rakastunut onnettomasti. Wilhelmin isä Niilo Kustaa Malmbergiahan syytettiin juopottelusta ja aviorikoksesta. Väitteiden takana oli ilmeisesti körttipappi Carl Gustaf von Essen, jonka kanssa Malmberg oli ajautunut riitoihin.
Von Essen vietti villin nuoruuden mutta tuli myöhemmin uskoon ja lähti opiskelemaan teologiaa. Hän lähti mukaan körttiläisyysliikkeeseen ja oli osa liikkeen ydinryhmää, kunnes ajautui riitoihin liikkeen johtohahmon Nils Gustav Malmbergin kanssa. Von Essen väitti Malmbergin syyllistyneen juopotteluun ja naisseikkailuihin. Vuonna 1843 Espoon Histan tilalla pidettiin historiasta tunnetut kaksoishäät, joihin juoppo Löyhkä Paavo Ruotsalainenkin osallistui. Häissä oli morsiamina Histan tilan silloisen omistajan Carl-Gustaf von Essenin lähisukulaisia.
Lähteet
Niilo Kustaa Malmberg https://fi.wikipedia.org/wiki/Niilo_Kustaa_Malmberg
Carl Gustaf von Essen https://fi.wikipedia.org/wiki/Carl_Gustaf_von_Essen
-
Sitäkin voi hyvällä syyllä pitää halveeraamisena, että poimit herännäisyyden henkilöhistoriasta vain nämä kiusallisimmat yksityiskohdat.
-
Sitäkin voi hyvällä syyllä pitää halveeraamisena, että poimit herännäisyyden henkilöhistoriasta vain nämä kiusallisimmat yksityiskohdat.
Niin, onhan Jeesus antanut Löyhkä Paavon ja pappismiestenkin kaikki synnit anteeksi. :eusa_pray:
-
Niin, onhan Jeesus antanut Löyhkä Paavon ja pappismiestenkin kaikki synnit anteeksi.
Siinä on yksi hyvä syy olla niitä muistelematta tällä foorumillakaan. Oletko itse koskaan kokeillut anteeksi pyytämistä - edes ihmisiltä?
-
Lapuanliike on toki mielenkiintoinen historian ilmiö, mutta se ei tarkoita, että se olisi mitenkään kunniakas tai edes hyväksyttävä. Museo ei suinkaan aina ole muistomerkki, se voi olla myös varoitusmerkki.
Lapuanliike kuuluu Lapuan pitäjänhistoriaan kuin Vihtori Kosolan neulepaita ja kotitalo, jota kutsuttiin myös Hissan taloksi. Talon rakennutti alunperin lapualainen Matti Wilhelm Hermanninpoika Antila ja rakennustyöt toteutti Salomon Juhanpoika Haaramäki, joka rakensi Lapualle myös muutamia muita komeita taloja ja kunnosti Lapuan kirkkoa.
Vuonna 1884 talon kauppapuotiin tuli 16-vuotias Jaakko Hissa, joka avasi siinä Suomen ensimmäisen maaseutukirjakaupan. Kirjakaupasta tuli keskeinen kirkonkylän sivistyneen nuorison kokoontumispaikka iltaisin ja käyntipaikka isännille, jotka ostivat kotiinsa viemisiksi virsikirjan tai almanakan.
Vuonna 1891 Juho Kero myi talon Ylihärmästä tulleelle Iisakki Kustaanpoika Kosolalle, joka piti talossa kievaria vuodesta 1900. Hänen kuoltuaan vuonna 1901 talon isännyys siirtyi pojille Vihtorille ja Väinölle. Vihtori oli pojista vanhin, ja hän perehtyi huolella maatalousammattiin käyden Orisbergin maatalouskoulun ja kasvaen eturivin maamieheksi. Hän oli Lapuan innokkaimpia salaojittajia ja erityisen innokas karjanjalostaja, tullen tunnetuksi myös hevosten ja kanojen kasvattajana. Vihtori oli aktiivinen mm. Lapuan nuorisoseurassa, Lapuan metsänhoitoyhdistyksessä sekä Lapuan maamiesseurassa. 1920-1930 -lukujen taitteessa hän edisti ponnekkaasti maatalouskerhotyötä. Hän avioitui Elin Lahdensuon kanssa, joka oli kotonaan tottunut suuren talouden hoitoon.
Vihtori oli jo nuorena kiinnostunut yhteiskunnan uudistuksista ja isänmaallisista asioista. Syyskuussa 1915 hän sai tietää käynnissä olevasta jääkärivärväyksestä. Alahärmäläinen aktivisti Juho Ekola otti häneen yhteyttä, ja hänestä tuli yksi maakunnan rohkeimmista ja aktiivisimmista värväreistä. Kun Kosolan talo toimi paikkakunnan majatalona, muodostui siitä luontevasti jääkärien salainen etappipaikka vuosina 1915-1916. Saksaan menevät miehet saivat talosta yösijan ja opastuksen seuraavaan etappipaikkaan. Samanaikaisesti talossa majoittui myös Lapualle sijoitettuja venäläisiä santarmeja, joilta värväys oli pidettävä salassa. Tästä tietenkin aiheutui jännittäviä tilanteita.
Kosolan kautta kulki kaikkiaan 250-300 jääkäriä, mutta lopulta santarmit saivat asiasta vihiä. Vihtori vangittiin ja hänet siirrettiin Pietariin Spalernajan vankilaan. Vankeus kesti toista vuotta. Poliittiset vangit vapautettiin vasta maaliskuun vallankumouksen aikana keväällä 1917. Sillä välin tilanne Suomessa oli muuttunut entistä levottomammaksi. Vihtori valittiin Lapualla palokunnan, myöhemmän suojeluskunnan, johtokuntaan ja hänestä tuli aktiivinen aseiden hankkija ja niiden kätkijä. Hän hän kätki niitä myös omaan taloonsa. Hän oli mm. vastaanottamassa kuulun aselaiva Equityn tuomia tarvikkeita ja järjesti Kosolassa salaisia konekiväärin käyttöharjoituksia. Tammikuussa 1918 puhjenneeseen sisällissotaan Vihtori osallistui ensin konekiväärimiehenä, sitten joukkueenjohtajana Hämeen rintamalla. Sodan jälkeen hän jatkoi edelleen suojeluskunnassa.
Politiikka ei ollut Vihtori Kosolalle keskeinen kiinnostuksen kohde, mutta poliittinen henkilö hänestä tuli, kun hänet valittiin kommunisminvastaisen Suomen Lukon, josta sittemmin muodostui Lapuanliike, sen valtuuskuntaan. Alkuun Vihtori korosti maltillista linjaa, mutta kokouksen kenttäväki oli suuntautumassa suoran toiminnan kannalle perustellen tätä mm. sillä, että myös jääkärit olivat aluksi toimineet vastoin silloista lakia, mutta silti heidän merkityksensä maan itsenäistymisessä oli ollut suuri.
Vuonna 1930 järjestettiin valtava yli 12.000 miehen talonpoikaismarssi Helsinkiin, ja sen juhlittu johtaja oli Vihtori Kosola. Syksyllä eduskunta sääti lapuanliikkeen vaatimat kommunistilait. Maltillisemmat henkilöt jättäytyivät liikkeestä, Kosolasta sen sijaan tuli liikkeen keulakuva ja Kosolan talosta liikkeen päämaja, josta käsin organisoitiin mm. useita kyydityksiä ja toimitettiin liikkeen lehtiä. Liikkeen harjoittamat laittomuudet kuitenkin herättivät yhä suurempaa arvostelua ja Mäntsälän kapinasta keväällä 1932 tuli lapuanliikkeen loppu. Yhtenä kapinan johtajista Vihtori vietiin tutkintavankeuteen.
Lakkautetun lapuanliikkeen sijaan perustettiin pian Isänmaallinen Kansanliike IKL ja Vihtori valittiin sen puheenjohtajaksi, mutta käytännössä johto ei enää ollut Kosolassa, ja vaikka Vihtori oli edelleen julkisten tilaisuuksien näkyvin henkilö, hän ei enää ollut liikkeen todellinen johtaja. Siitä riippumatta, miten arvioijat suhtautuivat lapuanliikkeeseen, Vihtoria arvostettiin lempeäluonteisena ja lupsakkana miehenä.
Kosolan talo oli kuuluisa vieraanvaraisuudestaan: yleisesti tiedettiin, että sieltä ei ketään pyytäjää käännytetty ilman leipää ja lämmintä. Lapuanliikkeen jälkeen Vihtori oli kuitenkin väsynyt ja sairas mies. Alkuvuodesta 1933 Kosolan talo siirtyi pojalle Niilo Kosolalle. Vihtori Kosola kuoli joulun alla vuonna 1936 kotonaan ankaraan keuhkokuumeeseen. Hänet haudattiin kuin suurmies. Lapualla oli osittainen suruliputus ja arkku oli kiedottu Suomen lippuun. Suojeluskunnan torvisoittokunnan perässä kannettua arkkua seurasi kirkkoon arviolta 5.000-6.000 ihmistä ja tilaisuus kesti noin viisi tuntia.
Vuonna 1948 Kosolan talo siirtyi Herättäjä-Yhdistykselle. Yhdistys avasi maaliskuussa 1949 talossa kirjakaupan. Herättäjän Kirjakauppa oli 1950–70-luvuilla Suomen suurimpia maaseutukirjakauppoja, jolla oli jonkin aikaa sivumyymälät Lapuan Tiistenjoella ja Seinäjoen Törnävällä. Kosolan talossa, jota myös Herättäjän taloksi kutsutaan, sen kirjakauppa palveli 70 vuoden ajan aina vuoden 2019 kevääseen saakka.
Vuonna 2019 talon uudeksi omistajaksi Jari Vesanen. Uusi omistaja tähtää siihen, että Kosolan talo kunnostetaan säilyttävin menetelmin niin, että se on entisellään vielä seuraavienkin 160 vuoden kuluttua.
Lähteet: Lapuan historia II. Lapuan rippikirjat. HELEMI – Lapuan historiallinen tietokanta. Kirsti Manninen; Omat avaimet. Maa- ja kotitalousnaisten yhteistyön ja neuvonnan historiaa. Heikki Ylikangas: Murtuva säätyvalta. Herättäjä-Yhdistys.
Kosolan talon vaiheita https://kosolantalo.fi/fi/kosolan-talon-vaiheita-suomi/
-
Yhtä hyvin Taisto Sinisalo kuuluu kotikaupunkini Kotkan paikallishistoriaan, mutta enpä katso asialliseksi ruveta taistolaisuuden perintöä näillä sivuilla kunnioittamaan.
-
Yhtä hyvin Taisto Sinisalo kuuluu kotikaupunkini Kotkan paikallishistoriaan, mutta enpä katso asialliseksi ruveta taistolaisuuden perintöä näillä sivuilla kunnioittamaan.
Tässä ketjussahan on tarkoituskin muistelus Lapuan joen varrelta. :eusa_pray:
-
Rönsyäähän täällä joka ketjussa eikä se ole niin nopo nuukaa.
Aiheet vaihtelee ja tehdyt ajankohtaiset kysymykset jää vastausta vaille.
-
Yhtä hyvin Taisto Sinisalo kuuluu kotikaupunkini Kotkan paikallishistoriaan, mutta enpä katso asialliseksi ruveta taistolaisuuden perintöä näillä sivuilla kunnioittamaan.
Lapua tunnetaan kenties parhaiten Lapuan liikkeestä, Lapuan Patruunatehtaan räjähdyksestä ja körttiläisyydestä. :eusa_pray:
-
En ole halunnut kirjoitella, kun joki on liian kaukana. Laiturin silta oli poikavuosieni yksi tärkeimmistä paikoista.
-
Lapua tunnetaan kenties parhaiten Lapuan liikkeestä, Lapuan Patruunatehtaan räjähdyksestä ja körttiläisyydestä.
Kahdesta onnettomuudesta ja yhdestä keinosta selviytyä niistä kunnialla.
-
^Ja painiurheilusta! Lapuan Virkiä!
Nuorena seurasin urheilua aktiivisemmin, ja monesta paikkakunnasta tulee ensimmäisenä mieleen urheiluseuran nimi.
Ja onhan Lapuan hiippakuntakin.
Mutta joo, ehkä ketju on rönsynnyt makuuni liikaakin, ja muuttunut tämäkin nahisteluksi. Päätän oman osuuteni tähän.
-
Kahdesta onnettomuudesta ja yhdestä keinosta selviytyä niistä kunnialla.
Hiukan hymyilyttää Penan höpinä. Emme elä menneisyydessä vaikka tarkoituksena on muistelus Lapuan joen varrelta. Lapuanliike on lakkautettu, ja sen poliittista perintöä kantanut IKL-puolue on sammunut. Lapuanliikkeen keulakuva ja IKL:n puheenjohtaja, körttiläinen Vihtori Kosola lepää Lapuan Simpsiön hautausmaassa odottamassa vanhurskasten ylösnousemusta. Lapuan Vanhassa hautausmaassa on Muilujen sukuhauta. Siellä lepäävät myös Fossi, Fränti, Hissa, Härsilä, Tiitu ja Pistooli. :eusa_pray:
Muistojen äärellä https://herattajajuhlat.fi/1865-muistojen-aarella
-
Kyllä, näin on Aira Samulin kertonut.
Vuoden 2020 John Vikström -liikuttajapalkinto on myönnetty Aira Samulinille. Palkinto luovutettiin tiistaina 19.1. Yle TV1:n suorassa Puoli seitsemän -ohjelman lähetyksessä.
Palkinto on hopeinen Soihtu-pokaali, jonka Aira Samulinille luovuttivat Kirkon liikunta- ja urheiluneuvottelukunnan puheenjohtaja, Paavalin seurakunnan kirkkoherra Kari Kanala sekä kirkon liikunta- ja urheilutyöstä vastaava Mikko Mäkelä.
– Tunnen vilpitöntä iloa saadessani tämän palkinnon. Olen iloisesti yllättynyt. Tanssi on saanut aikanaan paljon kritiikkiä, mutta nyt, kun se kirkon taholta huomioidaan, tuntuu erityisen hyvältä, Aira Samulin iloitsee.
Lähde
Aira Samulinille vuoden 2020 John Vikström -liikuttajapalkinto
https://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/ara-samulinille-vuoden-2020-john-vikstrom-liikuttajapalkinto/
-
Miten karjalaisen Aira Samulinin saama palkinto liittyy Lapuanjokeen?
-
Miten karjalaisen Aira Samulinin saama palkinto liittyy Lapuanjokeen?
Englanninkielisten Siionin virsien ja Hyrsylän mutkan kautta. :icon_xmaslol:
-
^Ja painiurheilusta! Lapuan Virkiä!
Nuorena seurasin urheilua aktiivisemmin, ja monesta paikkakunnasta tulee ensimmäisenä mieleen urheiluseuran nimi.
Ja onhan Lapuan hiippakuntakin.
Mutta joo, ehkä ketju on rönsynnyt makuuni liikaakin, ja muuttunut tämäkin nahisteluksi. Päätän oman osuuteni tähän.
Urheiluseuroille on pyritty ennen antamaan toimeliaita nimiä kuten Vetelin Kuivat, Lopen Uupuneet, Kuivasjärven Aura, Limingan Niittomiehet eräitä mainitakseni.
-
Englanninkielisten Siionin virsien ja Hyrsylän mutkan kautta.
Jos tällainen mutkittelu sallitaan, Taisto Sinisalo kuuluu ilman muuta muisteluihin Lapuanjoelta muiluttajien ja kuularuiskulaulun kautta.
-
Jos tällainen mutkittelu sallitaan, Taisto Sinisalo kuuluu ilman muuta muisteluihin Lapuanjoelta muiluttajien ja kuularuiskulaulun kautta.
Eteenpäin O.W.Kuusisen viitoittamaa tietä-taistolaiset! :109:
-
Taistolaisuus näyttäisi tekevän vahvaa nousua foorumilla, miten sitten lie Lapualla.
-
Eteenpäin O.W.Kuusisen viitoittamaa tietä-taistolaiset!
Tuskin se on Vihtori Kosolan viitoittamaa tietä huonompi. Taistolaisia vain ei näy juuri missään, kun entiset ovat kääntäneet kelkkansa kuka mihinkin suuntaan (Nalle Wahlroos!) ja uusia ei ole mistään putkahtanut. Lapualaisia taitaa Lapualla riittää.
-
Tuskin se on Vihtori Kosolan viitoittamaa tietä huonompi. Taistolaisia vain ei näy juuri missään, kun entiset ovat kääntäneet kelkkansa kuka mihinkin suuntaan (Nalle Wahlroos!) ja uusia ei ole mistään putkahtanut. Lapualaisia taitaa Lapualla riittää.
Körttiläiset ovat aina olleet isänmaallisia muuallakin kuin Lapuanjoen varrella. :eusa_pray:
-
Körttiläiset ovat aina olleet isänmaallisia muuallakin kuin Lapuanjoen varrella.
Isänmaallisuuttakin on monenlaista. Lapualla uskaltaa pitää suurempaa ääntä kuin vaikkapa Ruokolahdella.
-
Isänmaallisuuttakin on monenlaista. Lapualla uskaltaa pitää suurempaa ääntä kuin vaikkapa Ruokolahdella.
Körttiläisethän ovat isänmaallisia kahden maan kansalaisia niin Ruokolahdella kuin Lapuallakin iankaikkisuuden näkökulmasta katsottuna. :eusa_pray:
-
Tuskin se on Vihtori Kosolan viitoittamaa tietä huonompi. Taistolaisia vain ei näy juuri missään, kun entiset ovat kääntäneet kelkkansa kuka mihinkin suuntaan (Nalle Wahlroos!) ja uusia ei ole mistään putkahtanut. Lapualaisia taitaa Lapualla riittää.
Taistolaisia on myös siirtynyt vihreisiin, kuten muiden muassa Satu Hassi. Vihreät ja kommunistithan ovat suurissa poliittisissa kysymyksissä miltei identtisiä puolueryhmiä. Saksan Die Grune Partei (Vihreät) perustettiin Offenbachissa vuonna 1979. Sen perustivat karkeasti ottaen kaksi poliittista ryhmää: marxismiin pettyneet äärivasemmistolaiset ja vanhat natsit. :eusa_pray:
Lähde
Kuva, jonka maailman vihreät haluaisivat hävittää https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/mikkopaunio/220951-kuva-jonka-maailman-vihreat-haluaisivat-havittaa/
-
Sen perustivat karkeasti ottaen kaksi poliittista ryhmää: marxismiin pettyneet äärivasemmistolaiset ja vanhat natsit.
Vanhat natsit lienevät jo ikänsä puolesta melko vaarattomia. Nuorista uusnatseista olisin huolissani. Mitä marxismiin pettyneisiin tulee, eiväthän he ole enää mitään marxilaisia, jos ovat siihen aatteeseen pettyneitä.
-
Vanhat natsit lienevät jo ikänsä puolesta melko vaarattomia. Nuorista uusnatseista olisin huolissani. Mitä marxismiin pettyneisiin tulee, eiväthän he ole enää mitään marxilaisia, jos ovat siihen aatteeseen pettyneitä.
Vihreässä aatteessa on natsismia, se vain on puettu vihreän väriseen kaapuun. Kovin moni ei tiedä, että vihreä liike ja sen politiikka kehitettiin Itä-Saksan turvallisuuspalvelu Stasin toimesta. Sen uskottiin tuhoavan lännen taloudellisia voimavaroja ja siten heikentävän niitä sisäisesti. Asialla olivat DDR:n parhaat ideologit ja talousasiantuntijat. Petra Kelly oli rauhanliikkeen ikoneja. Hän menehtyi väkivaltaisesti noin 10 vuotta myöhemmin aviomiehensä ammuttua Kellyn. Kellyn aviomies oli Bundeswehrin evp kenraali Gert Bastian, joka oli siirtynyt rauhanliikkeeseen keskimatkan ydinohjusdebatin aikana. Murha-aamuna Gert Bastian oli Rupert Darwall'n hiljattain julkaistun kirjan Vihreä Tyrannia (Green Tyranny) mukaan saanut soiton vihreiden liittopäiväedustajien ryhmästä. Bastianille oli kerrottu tuona aamuna, että hän oli paljastunut Stasin agentiksi.
Vihreät ovatkin onnistuneet tehokkaasti tuhoamaan Suomen kilpailukykyä ja moraalia, joten voidaan todeta DDR:n olleen hyviä muussakin kuin huippu-urheilussa. Nykyisin agendaa ajetaan liberaalilla maahanmuuttopolitiikalla, monikulttuurisuudella ja yleistä moraalia rapauttamalla. Vuonna 2013 vihreät nuoret vaativat muslimimiehille oikeutta useaan vaimoon. Järjestön mukaan valtiovallan ei tarvitsisi enää 2000-luvulla määritellä ihmisten suhteiden laatua.
- Meidän mielestämme 2000-luvun Suomessa ei ole tarvetta lähteä valtiovallan puolelta määrittämään niin tarkasti, minkälaisia parisuhteita tai suhteita ihmisillä on. Me emme myöskään näe, että miehen ja naisen välinen avioliitto olisi sellainen, jota pitäisi erityisesti valtiovallan puolelta tukea, kommentoi järjestön puheenjohtaja Veli-Matti Partanen.
Partasen mukaan moniavioisuus olisi tavoitteen toteutuessa sallittua myös esimerkiksi muslimiperheissä, joissa mies haluaisi naida useamman vaimon.
- Tietenkin tässä pitää huomioida se, että se tapahtuu kaikkien suostumuksella, Partanen muistuttaa. :icon_xmaslol:
Lähde
Vihreät nuoret: Muslimimiehille oikeus useaan vaimoon
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000658036.html
-
Kovin moni ei tiedä, että...
Näin yleensä aloitetaan valeuutiset ja perättömät salaliittoteoriat. Koska moni ei tiedä, se johtuu sitä, että ei ole tiedosta kysymyskään.
-
Tunnustan: olen tehnyt syntiä ja ladannut Wanhoihin muutaman kerran kuularuiskulaulun, se näytti olevan aika pahaa eräässä mielipiteessä.
Olen ladannut warsavjankankin monta kertaa, että saako sillä vähän anteeksi.
-
Näin yleensä aloitetaan valeuutiset ja perättömät salaliittoteoriat. Koska moni ei tiedä, se johtuu sitä, että ei ole tiedosta kysymyskään.
Satu Hassin henkilöhistorian tietävät tuskin ovat tuota mieltä. Taistolaisena Hassi löysi poliittisen kotinsa vihreistä. Tuskin kaikilla vihreillä itselläänkään on tietoa puolueensa menneisyydestä. Siksi vihreät ovat aina vasemmistopuolueiden apupuolue. :eusa_pray:
-
Tuskin kaikilla vihreillä itselläänkään on tietoa puolueensa menneisyydestä.
Joka menneitä muistaa, sitä tikulla silmään.
-
Tunnustan: olen tehnyt syntiä ja ladannut Wanhoihin muutaman kerran kuularuiskulaulun, se näytti olevan aika pahaa eräässä mielipiteessä.
'Synti' ei ole sinun, vaikka kuularuiskulaulun sanoista pahuutta löytyisikin. Se, mitä näille sivuille ladataan, on avointa keskustelulle. Jos jossakin mielipiteessä ladattua aineistoa paheksutaan, se ei tarkoita, että aineiston ladannut tuomittaisiin.
-
'Synti' ei ole sinun, vaikka kuularuiskulaulun sanoista pahuutta löytyisikin. Se, mitä näille sivuille ladataan, on avointa keskustelulle. Jos jossakin mielipiteessä ladattua aineistoa paheksutaan, se ei tarkoita, että aineiston ladannut tuomittaisiin.
ISO-ANTTI (KUULARUISKULAULU), A. Aimo ja Sointu-orkesteri v.1942 https://www.youtube.com/watch?v=jRcJPBnDulw
A. Aimo ja Sointu-orkesteri (Sonoran studio-orkesteri) levyttivät Tukholmassa 28.2.1942 valssin ISO-ANTTI. Levyllä tekijäksi on merkitty A.Lappi. Todellinen tekijä on Reino Palmroth eli Palle. Valssin alkuperäinen nimi on KUULARUISKULAULU, jonka lauloi levylle vuonna 1932 Ilmari Sitari eli Reino Volanen. Levyetiketissä tekijä käytti salanimeä M.Turma. Tämä rehvakas ja uhoava laulu haluttiin levyttää sota-aikana uudelleen. Ehkä silloinen propagandapäällikkö kapteeni Reino Palmroth halusi levyhtiöiden tuottavan myös tällaisia levyjä. Ainakin suuri osa niistä oli hänen itsensä tekstittämiä. (Kuvatekstissä mainittuja rajakahakoita "heimosotia" järjesti Suomen oikeisto Venäjän rajalla 20-luvulla vähän väliä)
-
Antti Isotalo (13. tammikuuta 1895 Alahärmä – 17. maaliskuuta 1964 Seinäjoki) oli suomalainen jääkäriluutnantti. Hän oli kuuluisan puukkojunkkarin Antti Isotalon pojanpoika; hänen vanhempansa olivat maanviljelijä Juha Isotalo ja Adolfiina Ekola. Antti Isotalo sai kotitilansa isännyyden vuonna 1908, kun hänen isänsä puukotettiin kuoliaaksi.
Oman ilmoituksensa mukaan Isotalo oli poliittiselta kannaltaan puolueeton antikommunisti. Isotalo kiinnostui jääkäriliikkeestä ja lähti Ruotsin kautta Saksaan liittyäkseen sen armeijaan kuuluneeseen Preussin Kuninkaalliseen Jääkäripataljoona n:o 27:ään ja pataljoonan 1. komppaniaan lokakuussa 1915. Hänet komennettiin väärennetyn passin turvin Suomeen ja Ruotsiin järjestämään värväys- ja etappitoimintaa. Hän värväsikin kymmeniä uusia Saksaan lähtijöitä komennuksensa aikana. Isotalo saapui jääkärien pääjoukon mukana Vaasaan helmikuun lopulla 1918. Hänet komennettiin valkoisten joukkueenjohtajaksi ja hän osallistui Tampereen taisteluun, missä haavoittui vasempaan reiteensä maaliskuun lopulla eikä enää kyennyt jatkamaan palvelustaan.
Isotalo oli sisällissodan jälkeen sairauslomalla, mutta edelleen kirjoilla jääkärirykmentissä, josta muodostettiin myöhemmin Porin jalkaväkirykmentti 2. Hän erosi Suomen sotajoukkojen palveluksesta marraskuussa 1918, jonka jälkeen hoiti Alahärmän suojeluskunnan paikallispäällikön tehtäviä ja värväsi vuoden 1919 alussa Etelä-Pohjanmaalta miehiä Viron vapaussodan avustusretkikuntiin.
Isotalo liittyi vapaaehtoisten suomalaisten joukkoon kevättalvella 1919 osallistuakseen suurimpaan Venäjää vastaan käytyyn heimosotaan, Aunuksen Karjalan sotaan Itä-Karjalassa, missä hän toimi komppanianpäällikkönä. Isoisänsä tapaan myös pojanpoika pääsi laulun aiheeksi: "Tuli Isontalon Antti Härmästä päin / kera joukkojen rynnistäväin" (Kuularuiskulaulu). :eusa_pray:
Lähde
Antti Isotalo (jääkäri) https://fi.wikipedia.org/wiki/Antti_Isotalo_(j%C3%A4%C3%A4k%C3%A4ri)
-
Onko tämän Antti Isotalon alkoholinkäytöstä asiallista tietoa? Lauluhan alkaa reippaalla juopottelulla.
-
Joka menneitä muistaa, sitä tikulla silmään.
Mielenkiintoinen lause muistelus-ketjussa...
Jotakuinkin jokaisella aatesuunnalla on menneisyydessään synkkiä asioita. Kyllä niitä oman liikkeen synkempiä juttuja voisi yrittää muistaa ihan sillä, ettei niitä tulisi toistaneeksi. Mutta sitä en ymmärrä, miksi nykypolvet olisivat vastuussa edeltävien teoista, jos sattuvat vähänkään sinne suuntaan päin kallellaan olevaa aatemaailmaa kannattamaan.
-
Jotakuinkin jokaisella aatesuunnalla on menneisyydessään synkkiä asioita. Kyllä niitä oman liikkeen synkempiä juttuja voisi yrittää muistaa ihan sillä, ettei niitä tulisi toistaneeksi. Mutta sitä en ymmärrä, miksi nykypolvet olisivat vastuussa edeltävien teoista, jos sattuvat vähänkään sinne suuntaan päin kallellaan olevaa aatemaailmaa kannattamaan.
Tätä tuo sanontakin mielestäni tarkoittaa. Mennyttä ei sovi unohtaa, mutta sieltä ei myöskään saa kaivaa esiin vanhoja kaunoja nykyajan asenteiden ja kannanottojen perusteiksi.
-
Tätä tuo sanontakin mielestäni tarkoittaa. Mennyttä ei sovi unohtaa, mutta sieltä ei myöskään saa kaivaa esiin vanhoja kaunoja nykyajan asenteiden ja kannanottojen perusteiksi.
Kukahan tässä aina joka asiaan omat mielipteensä esiin tuo?
Aivan varmasti sotatiellä on juotu viinaa, niin Isotalo kuin muutkin. Antti Isotalo oli eläkkeelle jäämiseensä asti Seinäjoella paikallisen Alkon johtaja, joten kansa puihui leikillisesti Seinäjoella käyneelle "kävitkö Antin kaupassa".
Tänään körttinen kansa on viinakäyttäytymisessään kovin vapaa, että ei täältä kannata hakea raittiusaatteelle mielipidettä, mutta ainahan voi vihjailla.
-
ISO-ANTTI (KUULARUISKULAULU), A. Aimo ja Sointu-orkesteri v.1942 https://www.youtube.com/watch?v=jRcJPBnDulw
A. Aimo ja Sointu-orkesteri (Sonoran studio-orkesteri) levyttivät Tukholmassa 28.2.1942 valssin ISO-ANTTI. Levyllä tekijäksi on merkitty A.Lappi. Todellinen tekijä on Reino Palmroth eli Palle. Valssin alkuperäinen nimi on KUULARUISKULAULU, jonka lauloi levylle vuonna 1932 Ilmari Sitari eli Reino Volanen. Levyetiketissä tekijä käytti salanimeä M.Turma. Tämä rehvakas ja uhoava laulu haluttiin levyttää sota-aikana uudelleen. Ehkä silloinen propagandapäällikkö kapteeni Reino Palmroth halusi levyhtiöiden tuottavan myös tällaisia levyjä. Ainakin suuri osa niistä oli hänen itsensä tekstittämiä. (Kuvatekstissä mainittuja rajakahakoita "heimosotia" järjesti Suomen oikeisto Venäjän rajalla 20-luvulla vähän väliä)
Olen tämän tänne ladannut aiemminkin, mutta ei silloin kiinnostanut yleisöä. Tämä on vajaakuntoinen laulelma, Iso-Härmäkin pitää ihan miettiä. Jussi Raittisen esitys on hieno balladi, kun asian haluaa oikein oivaltaa. Saa siitäkin ryyhkää joku otsaansa. Pitää soitella laveasti.
-
Onko tämän Antti Isotalon alkoholinkäytöstä asiallista tietoa? Lauluhan alkaa reippaalla juopottelulla.
Todennäköisesti viina maistui Antille siinä kuin löyhkä-Paavolle kuin naistennaurattaja körttipapeille Malmivaaroillekin ja körttipappi, ja sotilas Jukka Malmivaarallekin (13. lokakuuta 1916 Lapua – 14. huhtikuuta 2002 Kuopio). :eusa_pray:
Talvisotaan teologian ylioppilas Malmivaara osallistui kotikuntansa Kiuruveden miesten mukana 13. divisioonan 39. jalkaväkirykmentin 1. pataljoonassa. Sodan alkuvaiheessa hän toimi joukkueenjohtajana ja tammikuussa 1940 hänet määrättiin 23-vuotiaana vänrikkinä komppanianpäälliköksi. Talvisodan päätyttyä Malmivaara keskeytti teologian opinnot ja suuntautui rykmenttinsä komentajan, eversti Pietari Autin kehotuksesta sotilasuralle. Välirauhan aikana hän suoritti kadettikoulun.
Jatkosodan alkuvaiheessa Malmivaara oli sijoitettu komppanianpäälliköksi Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan ansiosta kuuluisaksi tulleeseen JR 8:aan. Hänet ylennettiin kapteeniksi 27. elokuuta 1941. Pataljoonan komentajaksi Malmivaara määrättiin 16. syyskuuta 1941. Hän yleni 27-vuotiaana nimityshetkellään Suomen armeijan nuorimmaksi majuriksi 24. toukokuuta 1944 toimiessaan haavoittumisensa jälkeen pataljoonan komentajana. Pataljoona koostui pääasiassa keskisuomalaisista miehistä ja toimi jalkaväkirykmentti 50:ssä Syvärillä. Jatkosodan ratkaisutaistelujen aikana Malmivaaran rykmentti siirrettiin Karjalankannakselle, missä hänet ennen viimeistä haavoittumistaan 29. kesäkuuta 1944 määrättiin majurina rykmentin komentajaksi Portinhoikassa.
Jukka Malmivaara piti kirkon sisällä toimivia herätysliikkeitä rikkautena. Herännäisyyteen lukeutunut Malmivaara toimi aktiivisesti Akateemisessa Karjala-Seurassa teologisessa tiedekunnassa opiskellessaan. Valmistuttuaan teologisesta tiedekunnasta 1947. Malmivaara oli aluksi Pohjolan poikakodin vt. johtajana Muhoksella vuosina 1947–1948. Isä Väinö oli ollut Karhumäen kristillisen opiston johtajana sekä veli Tatu opettajana Portaanpään kristillisessä kansanopistossa. Jukan suuntima oli vastaava. Lähes kaksi vuosikymmentä Jukka Malmivaaralla oli kansanopiston johtajuutta. Ensiksi Paltamossa Kainuun kristillisessä kansanopistossa vuosina 1948–1957 sekä Ylivieskassa Raudaskylän kristillisessä kansanopistossa 1957–1967. Sotilaiden pappina, kenttärovastina, Malmivaara toimi vuosina 1967–1970 Sisä-Suomen sekä Pohjois-Suomen sotilaslääneissä ja Pääesikunnan kirkollisten asioiden toimistossa. Wilhelmi Malmivaara -isoisä, Väinö-isä ja Tatu-veli olivat vaikuttaneet Kiuruveden pappeina. Jukka Malmivaaran vuoro palvella Kiuruveden seurakuntaa kirkkoherrana tuli vuosiksi 1970–1978. Kirkkohallituksessa kirkkoneuvoksena hän oli vuosina 1978–1981. Loput työvuosistaan 1981–1984 Malmivaara oli Kuopion hiippakunnan piispana. Hän jäi eläkkeelle 1984.
Lähde
Jukka Malmivaara https://fi.wikipedia.org/wiki/Jukka_Malmivaara
-
Alkoholi ei ole pelastuskysymys. Alkoholin käyttö ei ole edes synti. Luepa 10 käskyä.
-
Olen tämän tänne ladannut aiemminkin, mutta ei silloin kiinnostanut yleisöä. Tämä on vajaakuntoinen laulelma, Iso-Härmäkin pitää ihan miettiä. Jussi Raittisen esitys on hieno balladi, kun asian haluaa oikein oivaltaa. Saa siitäkin ryyhkää joku otsaansa. Pitää soitella laveasti.
Kuularuiskulaulu · Jussi Raittinen https://www.youtube.com/watch?v=vq9Rto8nI7w
-
Se, mitä näille sivuille ladataan, on avointa keskustelulle.
Vapaussoturin Valloituslaulu - Marching Song of the Finnish White Army https://www.youtube.com/watch?v=OEtyScs6djU :eusa_pray:
-
Alkoholi ei ole pelastuskysymys. Alkoholin käyttö ei ole edes synti. Luepa 10 käskyä.
Pidän Sinua viisaana ja monipuolisena kirjoittajana. Et hirttäydy ihan kaikkeen mukaan. Viina on viisasten juomaa.
-
Pidän Sinua viisaana ja monipuolisena kirjoittajana. Et hirttäydy ihan kaikkeen mukaan. Viina on viisasten juomaa.
:icon_lol: :039:
-
:023: :039:
-
:icon_lol: :039:
:icon_xmaslol: :039:
-
Kukahan tässä aina joka asiaan omat mielipteensä esiin tuo?
Mielipiteiden esittämistä vartenhan tämä foorumi on perustettu.
-
Se, mitä näille sivuille ladataan, on avointa keskustelulle.
Vapaussoturin Valloituslaulu - Marching Song of the Finnish White Army https://www.youtube.com/watch?v=OEtyScs6djU :eusa_pray:
Laulun sanoista käy ilmi eräs 1918 taistelujen tragedia. Valkoiset ajattelivat sotivansa venäläisiä miehittäjiä vatsaan. Veljessodan luonne taisi monelle paljastua vasta taistelujen tauottua.
-
Todennäköisesti viina maistui Antille siinä kuin löyhkä-Paavolle.
Saattaa olla, että putelien ja Antin kurkun klunk-äänet heijastavat paljon juomalaulujakin sepittäneen Pallen itsensä viehtymyksiä enemmän kuin Antti Isotalon, josta laulettiin.
-
:icon_lol: :039:
:023: :039:
:icon_xmaslol: :039:
:palvonta:
-
:palvonta:
Hehee, hyvä hoksaus. Kiitos, :039:
-
Saattaa olla, että putelien ja Antin kurkun klunk-äänet heijastavat paljon juomalaulujakin sepittäneen Pallen itsensä viehtymyksiä enemmän kuin Antti Isotalon, josta laulettiin.
Voi noinkin ajatella, mutta Palle joutui kärsimään enimmän "silmien välliin" laulelmistaan, ei hänen tiedetä juoppo olleen.
Upseeri on joutunut kummankin tasavaltamme aikana kärsimään juopon maineesta, silloinkin vaikka ei ryyppyä ottanut. Lääkärit, tuomarit ja paperimiehetkin ovat yksilöinä joutuneet tuon isomolekyylisen aineen vietäviksi. Mutta on minulle sanottu, että sotilaathan Jeesuksenkin tappoivat. Se tuntui pahalta.
-
Palle joutui kärsimään enimmän "silmien välliin" -laulelmistaan, ei hänen tiedetä juoppo olleen.
En niinkään viitannut hänen mahdollisiin juomatapoihinsa. Monien Pallen laulelmien huumori vain näyttää pyörivän pikarin, sarkan ja napanterin kieppeillä. Aikansa lapsihan hänkin oli.
-
Siinä ja siinä, että pääsi majuriksi.
-
Siinä ja siinä, että pääsi majuriksi.
Ihan oikeaksi kuitenkin.Saattoi toimia saunamajurinakin, tampuurimajurina tuskin.
-
Kirjoitit hienosti saunamajuri ja tampuurimajuri, jommallakummalla sanalla on kuulemma voitettu tietokilpailukin. Tänään kotoperäinen sanastomme köyhtyy, koska otetaan oppia ulkomaalaisista sanoista ja niitä väännellään. Televisiosta olen tämän väittämäni oppinut.
Vastareaktioni on sellainen, että yhä enemmän väistyn wanhaan, luen Härmän aukeilta kirjaa ja puhun murteella. Ei korjaa mitään.
-
Tänään kotoperäinen sanastomme köyhtyy, koska otetaan oppia ulkomaalaisista sanoista ja niitä väännellään.
Vastareaktioni on sellainen, että yhä enemmän väistyn wanhaan, luen Härmän aukeilta kirjaa ja puhun murteella. Ei korjaa mitään.
Onhan kieleemme otettu aina sanoja muista kielistä. Tampuurimajuri on hyvä esimerkki. Lainasanojen virta on nyt kiihtynyt sellaiseksi, ettei perässä meinaa pysyä. On hyvä, jos joku ottaa asiakseen jarruttaa kehitystä.
-
Ei niistä, jotka ovat valtavirroista sivussa, ole kehityksen torppaajaksi. Otan esimerkin vaikka urheiluselostajista, joille Salpausselkä on salppuri. Tai televisio yhden puoli seitsemän ohjelma, jossa monilla eri tavoilla ilvehditään ja otetaan omaa sisäpiiriä, siis palveluksessa olevia, omaan ohjelmaan, että saataisiin loistavaa "surnalismia". Eivät kaikki tällaisesta pidä, sillä siinä tuoksuu omakehu.
Ymmärrän täysin, että elän wanhaa aikaa. Siis ekscuseemuaa vain.
-
Monien Pallen laulelmien huumori vain näyttää pyörivän pikarin, sarkan ja napanterin kieppeillä.
Tämä on ehkä yleissuomalaisempaa?
Minulla oli joskus libanoninlaissyntyinen opiskelukaveri (agnostikko kristitystä perheestä, jos tällä on väliä), joka ihmetteli tuota asiaa. Oli katsonut elokuvaa, jossa henkilö oli krapulassa, ja yleisö nauroi. Oli kysynyt mieheltään, miksi kaikki nauravat, ja saanut selityksen "no kun tuo on krapulassa". Ei ollut ymmärtänyt, mitä hauskaa siinä on. Toisella on huono olo, onko se hauskaa?
-
Ei niistä, jotka ovat valtavirroista sivussa, ole kehityksen torppaajaksi. Otan esimerkin vaikka urheiluselostajista, joille Salpausselkä on salppuri.
Minähän tässä taas opiskelen. Opinnot on netissä, mutta onnistuu se sitäkin kautta (minulta jopa paremmin kuin luennolla). Nyt pitää tehdä harjoitustöitä ryhmissä, ja opettajamme mukaan kukin ryhmä esittelee tuotoksensa määräpäivänä välpässä.
Missä ihmeen välpässä?
Ehkä se on väli-jotakin. Minulle välppä on kyllä eräänlainen mekaaninen suodatin...
Mutta aina noita on ollut, aina on kieli muuttunut, ja lainasanoja otettu. Joskus muinoin sepä ei enää kelvannut kun kaklas kuulosti niin paljon paremmalta, ja siksi meillä on nykyään kaulat. Seppeleen voimme (kuin vanhojen aikojen muistoksi) silti kaulaamme edelleen saada, jos oikein ansioidumme.
-
Ymmärrän täysin, että elän wanhaa aikaa. Siis ekscuseemuaa vain.
Tunnen myös jo olevani menneen ajan edustaja. Se taitaa vain olla eri kuin sinun wanha aikasi. Mitä sitä anteeksi pyytelemään. Näinhän maailma pyörii.
-
Tunnen myös jo olevani menneen ajan edustaja. Se taitaa vain olla eri kuin sinun wanha aikasi. Mitä sitä anteeksi pyytelemään. Näinhän maailma pyörii.
Tapasin ranskalaisen nuoren vuonna 1980, joka sanoi, että on niin viehättävää kuulla kuusikymmentä-luvun slangia. Tapasin nuoren vuonna 2020, joka sanoi, että on niin viehättävää kuulla niin latinanläheistä kieltä! Jotkut meistä ovat Rooman keisarien aikaisia!
-
Millasta siellä oli?
-
Aika monta klikkausta sitten Öppiäinen kirjoitti välppä-sanasta. Johan nyt toki se on puimakoneessa oleva suodatinosa. Voi välppä olla muissakin laitteissa. Saapa nähdä, että tuleeko sana syrjäytetyksi entisestä merkityksestään, tokkopa sentään.
-
Mennään osaan 4