Körttifoorumi
Keskustelu => Seuratupa => Aiheen aloitti: vaivattu sielu - 10.11.09 - klo:11:13
-
Miten Siionin virsiä veisaavat foorumilaiset ovat ottaneet vastaan lisävihkon virret, nyt kun niitä on ehditty veisata jo muutama vuosi? Ovatko ne saaneet sijan seuroissa ja veisaajien sydämessä? Onko jokin uusi virsi noussut rakkaaksi tai sellaiseksi, jonka sävel on jäänyt soimaan ylitse muiden - onko niitä useitakin?
-
En liene ainua jolle 312 on SE SV. Sanat ennenkaikkea, kyllä sävelkin on hyvä. Se on vaan niin mielestäni että ko virsi on yksin esitettynä(hyvin veisattuna) parempi. Suuri veisuujoukko vähän sotkeutuu rytmissä. Usein.
-
Tähän mennessä eniten minua puhutelleet:
275 Minun päiväni
282 Sinuhun turvaan
291 Jeesus, esimerkilläsi
308 Tuuli työntää kulkijaa
-
Olen varmaan jo kertonutkin, että 314 saa usein kyynelet silmiini jo ensimmäisellä tahtiviivalla.
-
Miten virsi 282, Paavon virsi on vasta tässä lisävihkossa?
293 : vähän sanoja, paljon asiaa.
314: Hiukan kuin pelastusarmeijan tyyliä. Hyvä laulaa.Tunteita nostattava.
-
295: "Herra, siunaa kotia, siunaa perhettäni." (Sanat ja sävel Jaakko Löytty)
-
Kaipa sen Viimeisen laulun voi laulaa frälläkän kitarakuorovalssinakin. Minusta se pitää ikään kuin ulvoa kohti kuuta.
-
Olen varmaan jo kertonutkin, että 314 saa usein kyynelet silmiini jo ensimmäisellä tahtiviivalla.
Tämä virsi oli jäädä kokonaan pois lisävirsistä. Sitä pidettiin sävelkulultaan liian "vaikeana". Säveltäjä/sanoittajakin taisi kieltää virren liittämistä uusiin lisävirsiin. Muistaakseni esitin, että kerättäisiin nimilista virren hyväksymiseksi lisävirreksi. Niin tehtiinkin ja nimiä kertyi runsaasti. Lopputuloksena se sitten hyväksyttiinkin. Jos muistini tässä asiassa pätkii - pyydän korjausta.
-
Eihän se Viimeinen laulu mitenkään 'siioninvirren' oloinen olekaan.
-
Miten virsi 282, Paavon virsi on vasta tässä lisävihkossa?
Hyvä kysymys Riitta-mummi. Kyllä sitä ennen veisattiin ja usein körttiseuroissa. Tunnetuksihan se tuli uudelleen "Viimeisissä kiusauksissa". Miksi se oli välillä pimennossa - en tiedä.
-
Hyvä kysymys Riitta-mummi. Kyllä sitä ennen veisattiin ja usein körttiseuroissa. Tunnetuksihan se tuli uudelleen "Viimeisissä kiusauksissa". Miksi se oli välillä pimennossa - en tiedä.
Se on ollut koko ajan virsikirjassa ja siksi se ei ole ollut Siionissa kun se ei ole sen alkulähde. Nyt Siioniin otettiin muutama paljon seuroissa veisattu virsi virsikirjasta kun aiemmin on liikenne ollut vain toisensuuntaista.
Uusissa Siioneissa on monta hyvää, ongelma on mitä niistä nimeää.
-
Kyllä meidän seuroissa veisataan ihan säännöllisesti myös uusia siionin virsiä. Jaakko Löytty osaa tehdä todella hyviä virsiä ja kun Esa Ruuttunen laulaa niitä cd:llä, niin rakkaitahan niistä tulee. Olen aina suhtautunut uusiin virsiin hyvin myönteisesti, kunhan ne on tehty ja esitetty hyvin.
-
Se Espoon herättäjäjuhlille tehty virsi, jossa laulettiin ostoskeskuksista ja muusta urbaaniudesta, olisi mukavaa saada mukaan johonkin virsikokoelmaan. Vuosi sitten se soi useinkin mielessä, nyttemmin jo hieman unhoon painunut.
274 on ehkä juuri tällä hetkellä se top1 lisävihkon puolelta, vaikka ei perinnäiskaavaa täysin noudatakaan.
-
Eihän se Viimeinen laulu mitenkään 'siioninvirren' oloinen olekaan.
Ei niin...Kun monet näkemykset eivät ole enää entisen oloisia herännäisyydessä, lienee Viimeinen laulu ja jotkut muutkin lisävihkon virret olomuodoltaan erilaisia...ja hyvä niin.
-
hyvä...
-
Kyllä näitä veisaillaan seuroissa. Joukossa on hyviä virsiä. Minuun on kolahtanut SV 278 Iltavirsistä Pekka Kivekkään 1701 virsilirjasta SV 292. Sävelenä A. Maasalon koraalitoisinto Eurajoelta. SV 294 tuttu vanhastaan rippikouluajoilta.
Monia muitakin virsiä löytyy.
-
Minä olen vähitellen kallistunut enemmän takaisin vanhemman osan puolelle. Ehkä niitä uusia tuli jotenkin silloin alkutohinassa kulutettua liikaa. Oli miten oli, minusta "lisävihko" ei tuo Siioniin mitään olennaisesti uutta. Paljon radikaalimpaa tämän päivän asiaa olisi voinut olla sanoituksissa... 306 on ehkä ainoa jossa vähän mietitään vaikkapa globaalia oikeudenmukaisuutta. Muissa vain ryvetään siinä niin klassisen körttiläisessä omassa huonoudessa. Hoh-hoijaa, olihan niitä biisejä jo vihko täynnä valmiiksikin.
Virsikirjan virret olisin säästänyt jumalanpalveluskäytössä. Jumala ompi linnamme on mielestäni jo niin kliseinen piisi että sen olisi voinut jättää pois kokonaan. Körttifoorumi-tapahtumassa oikein nauratti kun joku sitä toivoi. Ja sitten tajusin että kys. hahmo oli tosissaan... Voi minua. Kulttuurishokki ja silleen.
http://www.youtube.com/watch?v=J9eIadroVl0
jude
-
Kliseillä on jokin syy muodostua kliseiksi. Usein ne ovat niin hyviä, että päätyvät kovaan käyttöön ja kuluvat puhki. Ehkä kulttuurishokit saavat meidät kuuntelemaan kuluneitakin virsiä välillä vähän tarkemmin.
-
281 jaksaa aina vain säväyttää.
-
Paljon radikaalimpaa tämän päivän asiaa olisi voinut olla sanoituksissa... 306 on ehkä ainoa jossa vähän mietitään vaikkapa globaalia oikeudenmukaisuutta. Muissa vain ryvetään siinä niin klassisen körttiläisessä omassa huonoudessa.
Olet selvästi Wanhan wirsikirjan miehiä. Sieltä vaan sanoituksia valitsemaan...
Kuink' kauwan te siis tahdotta
Niin wäännell' asian oikian?
Wääryytt', wäkiwaltaa harjoittaa,
Ja sortaa köyhän, kurjan?
Se waiwainen on waiwas', työs';
Waan rikas nauraa sitä:
Lesk' leipää kaipaa, orwoi myös,
Eik' kenkään huoli siitä.
(VK 1701 322:6)
Mt
-
Minä olen vähitellen kallistunut enemmän takaisin vanhemman osan puolelle. Ehkä niitä uusia tuli jotenkin silloin alkutohinassa kulutettua liikaa. Oli miten oli, minusta "lisävihko" ei tuo Siioniin mitään olennaisesti uutta. Paljon radikaalimpaa tämän päivän asiaa olisi voinut olla sanoituksissa... 306 on ehkä ainoa jossa vähän mietitään vaikkapa globaalia oikeudenmukaisuutta. Muissa vain ryvetään siinä niin klassisen körttiläisessä omassa huonoudessa. Hoh-hoijaa, olihan niitä biisejä jo vihko täynnä valmiiksikin.
Virsikirjan virret olisin säästänyt jumalanpalveluskäytössä. Jumala ompi linnamme on mielestäni jo niin kliseinen piisi että sen olisi voinut jättää pois kokonaan. Körttifoorumi-tapahtumassa oikein nauratti kun joku sitä toivoi. Ja sitten tajusin että kys. hahmo oli tosissaan... Voi minua. Kulttuurishokki ja silleen.
Katson luonnollisesti virsiä eri kantilta - jo vuosikymmeniä Siionin virsiä veisanneen huru-ukon näkökulmasta, juuttuen vanhaan höperyydestäni käsin. Nuorella henkilöllä ja päätoimikunnan jänenellä onkin varmasti tuoreita ja viisaampia ajatuksia minuun nähden ja niinhän pitääkin ollakin.
Herää kysymys, millaisia ne radikaalimmat Siionin virret mahtaisivat olla? Tietäisin monia, joilta ne syntyisivät vaivattomasti.
Minusta Lutherin taisteluvirren tuleminen lisävihkoon oli hyvä juttu...jo oli aikakin tulla...eikä naurata. Herättäjäjuhlien 'juhlavirsi' menee monilta ulkoa, mutta ei ehkä aivan kaikilta. Jos tämä virsi on kliseinen, silloin niitä on virsikirja pullollaan. Ei muuta kuin uusimaan virsikirjaa radikaalisti.
Lisävihkon virsi 277 (v. 1701 virsikirjan virsiä) niin sanoitukseltaan kuin säveleltään ruokkii sieluani.
'Oi, kuinka maksaa voisin / armosi milloinkaan? / Jo oppivani soisin / sinua seuraamaan. (9. säkeistö)
-
Katson luonnollisesti virsiä eri kantilta - jo vuosikymmeniä Siionin virsiä veisanneen huru-ukon näkökulmasta, juuttuen vanhaan höperyydestäni käsin. Nuorella henkilöllä ja päätoimikunnan jänenellä onkin varmasti tuoreita ja viisaampia ajatuksia minuun nähden ja niinhän pitääkin ollakin.
Herää kysymys, millaisia ne radikaalimmat Siionin virret mahtaisivat olla? Tietäisin monia, joilta ne syntyisivät vaivattomasti.
Minusta Lutherin taisteluvirren tuleminen lisävihkoon oli hyvä juttu...jo oli aikakin tulla...eikä naurata. Herättäjäjuhlien 'juhlavirsi' menee monilta ulkoa, mutta ei ehkä aivan kaikilta. Jos tämä virsi on kliseinen, silloin niitä on virsikirja pullollaan. Ei muuta kuin uusimaan virsikirjaa radikaalisti.
Lisävihkon virsi 277 (v. 1701 virsikirjan virsiä) niin sanoitukseltaan kuin säveleltään ruokkii sieluani.
'Oi, kuinka maksaa voisin / armosi milloinkaan? / Jo oppivani soisin / sinua seuraamaan. (9. säkeistö)
Lutherin taisteluvirsi on kovaa tavaraa. Vaikka suomalaisilla tuleekin poliittisista syistä vanhan vainoojan kohdalla mieleen jotain ihan muuta kun Lutherus tarkoitti. Virressään Luther puhuu paavista kardinaaleineen jne. Sanoman hengellistäminen on turhaa. Se on selkeää tekstiä vihamielisesti ja vainoaovasti suhtatuvasta maallisesta vallasta. Koko virsi uhoaa taistelutahtoa oikean asian puolesta.
-
Pidän kaikista lisävihkon virsistä ( tai ainakin kaikista, jotka jotenkin osaan) suosikkejani ovat kaikki Löytyn virret. Mielestäni 314 on juuri hyvä siellä viimeisenä.
-
Kokonaisuudistus on vireillä. Siinä on tarkoitus sulauttaa lisävihko varsinaiseen ja muokata periaatteessa kaikkia tarpeen mukaan. Uusien lisääminen ei kai nyt tule kyseeseen. Vai liekö sekään poissuljettu?
Ehkä pari näköispainosvirttä vuoden 1701 virsikirjasta ryydittäisi kokoelman juhlakuntoon ja arkikäyttöön sopivaksi?
-
Kokonaisuudistus on vireillä. Siinä on tarkoitus sulauttaa lisävihko varsinaiseen ja muokata periaatteessa kaikkia tarpeen mukaan. Uusien lisääminen ei kai nyt tule kyseeseen. Vai liekö sekään poissuljettu?
Ehkä pari näköispainosvirttä vuoden 1701 virsikirjasta ryydittäisi kokoelman juhlakuntoon ja arkikäyttöön sopivaksi?
Niin, sitä uudistamiseen liittyvää luentoahan olimme yhdessä kuuntelemassa. Puollan esitystäsi v. 1701 virsikirjan suhteen.
-
Oma listani:
277 Oi Herra ilo suuri
278 Suo Herra mun Sinuhun uskaltaa
281 Minä vaivainen vain, mato (miten muistelen, että olis ennen ollu Minä vaivainen oon, mato...?)
282 Sinuhun turvaan Jumala
312 Edessä reitti tuntematon
314 Viimeisen laulun
-
Nuorella henkilöllä ja päätoimikunnan jänenellä onkin varmasti tuoreita ja viisaampia ajatuksia minuun nähden ja niinhän pitääkin ollakin.
No niin, ei taas ruveta tästä. Foorumilla kirjoittaa yksityishenkilö MP.
Herää kysymys, millaisia ne radikaalimmat Siionin virret mahtaisivat olla? Tietäisin monia, joilta ne syntyisivät vaivattomasti.
Minusta SV on periaatteessa ihan hyvä noin kuin se oli. Kokonaisuudistus voi kuitenkin olla hyvä juttu nimenomaan kokonaisuuden kannalta. Siinä tulee miettiä, minkälaista teologista linjaa SV:ssä halutaan toteuttaa. Lisävihkon "uudet" (myös ne vanhat) virret pysyvät turvallisella maaperällä eivät hetkauta "keskiarvoa" suuntaan eivätkä toiseen - mikä siis on niiden funktio? Espoolaisen virsi oli esimerkki todellisesta nykypäivän virrestä. Maatalouskielikuvat tulisi körttiläisestä nykyvirsirunoudesta jättää pois, kun herännäisyyden kasvualueella eli pääkaupunkiseudulla arkitodellisuus on jotain ihan muuta. Jos liike halutaan säilyttää maakuntalaismummojen ja -pappojen hengellisenä saattohoitokotina, tilanne on tietenkin toinen. Ei täällä päin nuorten tupailloissa veisata kovinkaan paljon Siionia, siellä tehdään yhdessä mukavia asioita jotka ovat nuorille mieleen. Ja jos SV ei ole nuorille mieleen, mitä tapahtuu körttiläisyydelle tulevaisuudessa?
Olen näitä tässä miettinyt, kun ensi viikolla pitää pitää seiskaluokkalaisille uskonnontunteja aiheesta luterilaisuus 1600-1800- luvuilla. Kaikessa opetuksessa peruslähtökohtani on, että miksi koululaisen pitäisi tietää tästä jotain. Mikä on käsiteltävän asian mielekkyys viikkiläisnuorelle? Ja jos merkitys on luokkaa "jotkut mummot Pohjanmaalla", niin eipä paljon naurata.
Minusta Lutherin taisteluvirren tuleminen lisävihkoon oli hyvä juttu...jo oli aikakin tulla...eikä naurata. Herättäjäjuhlien 'juhlavirsi' menee monilta ulkoa, mutta ei ehkä aivan kaikilta. Jos tämä virsi on kliseinen, silloin niitä on virsikirja pullollaan. Ei muuta kuin uusimaan virsikirjaa radikaalisti.
Virsikirja on jo lähtökohtaisesti kompromissi, jonka pitää miellyttää neljää miljoonaa ihmistä ja jota sen takia ei ole kehdattu kovin syvällisellä teologisella sisällöllä ladata. Aina joku valittaisi, ja valittaa nytkin. Ja minusta kirkon virsikirjassa pitääkin olla kliseitä, koska ihmiset eivät muuten laula virsiä, jos ei siellä ole niitä tuttuja. Virsien laulaminen on itseisarvo. Evlut kirkko ei uskalla muutenkaan ottaa kantaa mihinkään. Minusta körttiläisyys voisi ottaa kantaa. Jos ei ole kantaa, ihmisiä ei kiinnosta. "Joukkoon rakastaminenkin" toimii vain jossain määrin. Jos on ulkopuolinen (= ei körttisukulaisia, ei asu Körttiksellä, ei laula HNK:ssa, ei ole kotoisin perinteisiltä vaikutusalueilta, on kasvanut evankelisessa tms. kodissa), pitää tehdä ihan hervottomasti töitä jos haluaa päästä sisäpiiriin. Liepeille pääsee kyllä. Mutta kun liikkeellä kuitenkin on tiettyjä kantoja, niin ne voisi lausua julki rohkeasti. Ei voida sanoa että körttiläisyyden linja on kirkon linja kun kirkolla ei ole linjaa!
Pitkä viesti, huh. Tässä tiivistetysti:
1) SV-lisävihko ei tuonut mitään uutta kokoelmaan.
2) Kokonaisuudistuksen tehtävä on luoda kokoelmalle yhtenäinen (vaikkakin ehkä aika löyhä) teologinen linja.
3) Uuden virsirunouden tulee käsitellä nykypäivän aiheita nykypäivän kielellä.
4) Perinteitä ei tule uudistuksessa (täysin) hylätä, vaan niistä täytyy puristaa esiin olennainen ja tuoda se tähän päivään.
5) Körttiläisyys on ollut perinteisesti vaikuttamassa Suomen ev.lut. kirkkoon. Nyt kumpikin on vajonnut kantaaottamattomuuteen. Tästä tulee päästä eroon.
-
Jude sanoo:
Olen näitä tässä miettinyt, kun ensi viikolla pitää pitää seiskaluokkalaisille uskonnontunteja aiheesta luterilaisuus 1600-1800- luvuilla. Kaikessa opetuksessa peruslähtökohtani on, että miksi koululaisen pitäisi tietää tästä jotain. Mikä on käsiteltävän asian mielekkyys viikkiläisnuorelle? Ja jos merkitys on luokkaa "jotkut mummot Pohjanmaalla", niin eipä paljon naurata.
[/quote]
Kalistaja puhuu:
Monella Pohjanmaan mummolla on ollut ja on sellaista ymmärryksellisyyttä ja otetta, että ei voi kuin ihailla. Ihmettelen Juden tapaa halveerata eri asioita, kuten nyt ( tällä kertaa ) Pohjanmaan mummoja. Kyllin taitava opettaja Viikissä tai Virolahdella pystyy puhumaan saman tunnin aikana eri vuosisadoista ja monista tänäisistä tuiverruksista. Monet mummot ovat puhumattakin puhuneet ( tosin puhenkin ) koko elämänsä ajan.
-
Jude sanoo:
Olen näitä tässä miettinyt, kun ensi viikolla pitää pitää seiskaluokkalaisille uskonnontunteja aiheesta luterilaisuus 1600-1800- luvuilla. Kaikessa opetuksessa peruslähtökohtani on, että miksi koululaisen pitäisi tietää tästä jotain. Mikä on käsiteltävän asian mielekkyys viikkiläisnuorelle? Ja jos merkitys on luokkaa "jotkut mummot Pohjanmaalla", niin eipä paljon naurata.
Kalistaja puhuu:
Monella Pohjanmaan mummolla on ollut ja on sellaista ymmärryksellisyyttä ja otetta, että ei voi kuin ihailla. Ihmettelen Juden tapaa halveerata eri asioita, kuten nyt ( tällä kertaa ) Pohjanmaan mummoja. Kyllin taitava opettaja Viikissä tai Virolahdella pystyy puhumaan saman tunnin aikana eri vuosisadoista ja monista tänäisistä tuiverruksista. Monet mummot ovat puhumattakin puhuneet ( tosin puhenkin ) koko elämänsä ajan.
Vuorovaikutustaidot, ovat tärkeät opetuksessa oli sitten "lapin poika" tai "stadin kundi".
Mutta eiköhän 1600-1800 luvulta löydy vaikka mitä... ja niin kovia tarinoita että siinä pikku Judet rupee kalpenemaan :eusa_shifty:
Iäkkäillä ihmisillä on yllättävän paljon annettavaa, jopa glopaalisoituneelle yhteiskunnalle :icon_cool:
ps. Puhumattakaan Siionin Virsistä, niin myös lisävihkolla.
-
Ihmettelen Juden tapaa halveerata eri asioita, kuten nyt ( tällä kertaa ) Pohjanmaan mummoja.
Niin...kaikista eniten ihmettelen hänen aikaisemmin esiintuomien isänmaan ja itsenäisyyden lunastamien veteraanien halveeraamista... pasifistiset lähestymistavat eivät taida purra vielä körttiläisyydessä, mikäli oikein ymmärrän tällä foorumillakin lausuttuja mielipiteitä.
-
Ei kai Jude itse väheksy pohjalaisia mummoja, vaan hän tuskailee sen takia, että Viikin kersoille on löydettävä asioita, jotka merkitsevät jotain kakaroille itselleen.
-
Ei kai Jude itse väheksy pohjalaisia mummoja, vaan hän tuskailee sen takia, että Viikin kersoille on löydettävä asioita, jotka merkitsevät jotain kakaroille itselleen.
Luehan hyvä Pena koko Juden juttu, lue saattohoitokodeista ja muista Juden esille ottamista asioista. Mieti tekstin sävyä, asia- ja aihevalintoja.... Ei tuota tekstiä ole kirjoittanut ainutkaan Viikin koululainen, vaan Jude. Halutessaan Jude voisi kertoa koululaisille vaikka jotain myönteistä Pohjanmaan mummoista. Jos Jude haluaa ja kykenee löytämään heistä hyvää, siihen siinä samalla pystyy myös muutama koululainen. Provokatorisessa kirjoituksessaan Jude kieltää jokseenkin samalla tavalla herännäisyyden menneisyydessä hyväksi koettuja asioita kuten hän käytännössä kielsi hieman aiemmassa kirjoituksessaan virren Jumala ompi linnamme. :kahvi:
Mitähän Jude itse on tuonut tai tuomassa herännäisyyteen? Minulle tuo ei ole vielä selvinnyt. :icon_sad:
-
Mitähän Jude itse on tuonut tai tuomassa herännäisyyteen? Minulle tuo ei ole vielä selvinnyt. :icon_sad:
Esitän poikkeavuutta...
-
Minä olen vähitellen kallistunut enemmän takaisin vanhemman osan puolelle. Ehkä niitä uusia tuli jotenkin silloin alkutohinassa kulutettua liikaa. Oli miten oli, minusta "lisävihko" ei tuo Siioniin mitään olennaisesti uutta. Paljon radikaalimpaa tämän päivän asiaa olisi voinut olla sanoituksissa... 306 on ehkä ainoa jossa vähän mietitään vaikkapa globaalia oikeudenmukaisuutta. Muissa vain ryvetään siinä niin klassisen körttiläisessä omassa huonoudessa. Hoh-hoijaa, olihan niitä biisejä jo vihko täynnä valmiiksikin.
Virsikirjan virret olisin säästänyt jumalanpalveluskäytössä. Jumala ompi linnamme on mielestäni jo niin kliseinen piisi että sen olisi voinut jättää pois kokonaan. Körttifoorumi-tapahtumassa oikein nauratti kun joku sitä toivoi. Ja sitten tajusin että kys. hahmo oli tosissaan... Voi minua. Kulttuurishokki ja silleen.
http://www.youtube.com/watch?v=J9eIadroVl0
jude
Tuohon voin vain sanoa, että Jumala ompi linnamme virsi on koko länsimaisen vapauden peruskivi. Siinä Luther tekee pesäeroa paavin porukoihin ja hankkii ensimmäisen perusvapauksistamme uskonnonvapauden. Sen jälkeen tulivat muut vapaudet kuten sananvapaus, liikkumisen vapaus jne. Nämä vapaudet ovat meillä jo perintökaluja ja itsestään selvyyksiä, vaan eivät olleet aikanaan. Tämän päivän radikaalit ovat pikkupoikia verrattuna varhaisempiin vapaustaistelijoihin, jotka yleensä joutuivat antamaan henkensä. Lue vaikka Wikipediasta esimerkiksi Valdolaisista. Täytyy tunnustaa, että en minä noin upeita ajatuksia ole keksinyt, vaan kyllä ne ovat lainatavaraa.
-
Jude käyttää luonnollisesti vallanpitäjien sanoja, jotta tulisi ymmärretyksi - tai saisi vastakaikua. Samalla hän sukupolvensa aikalaisena kurottautuu niistä premisseistä, jotka tuntee ja kokee oikeaksi. On muistettava, että sukupolven kieli kehittyy vuosien myötä. Se tuo tullessaan jotain uutta, jotain lainattua ja jotain varastettua.
Ei pidä takertua sanavalintoihin eikä mitä niiden takaa löytyy, vaan itse asiaan, joka on Siionin Virret.
Siksipä jäänkin odottamaan uusia avauksia Siionin Virsien tilasta ja tulevaisuudesta. Viittaan edellisen sivun kirjoitukseeni:
"Kokonaisuudistus on vireillä. Siinä on tarkoitus sulauttaa lisävihko varsinaiseen ja muokata periaatteessa kaikkia tarpeen mukaan. Uusien lisääminen ei kai nyt tule kyseeseen. Vai liekö sekään poissuljettu?
Ehkä pari näköispainosvirttä vuoden 1701 virsikirjasta ryydittäisi kokoelman juhlakuntoon ja arkikäyttöön sopivaksi?"
Intohimoistenkin tunteiden purkaminen on paikallaan, kun Siionin Virsistä on kyse. Ovathan ne ihmisen leipä ja elämä Raamatun jälkeen.
-
Jude käyttää luonnollisesti vallanpitäjien sanoja, jotta tulisi ymmärretyksi - tai saisi vastakaikua. Samalla hän sukupolvensa aikalaisena kurottautuu niistä premisseistä, jotka tuntee ja kokee oikeaksi. On muistettava, että sukupolven kieli kehittyy vuosien myötä. Se tuo tullessaan jotain uutta, jotain lainattua ja jotain varastettua.
Älä ala nyt Satman… :eusa_naughty:
eiköhän ole kysymyksessä ”vapaa kasvatus” ja paikalla olisi hieman koivuniemen herraa niin että … :icon_redface:
:icon_wink:
-
Ystävät hyvät,
minä olen ihan tosissani huolissani körttiläisyyden nykytilasta ja etenkin tulevaisuudesta. Tarkoitukseni ei ole ollut väheksyä Pohjanmaan mummoja. Tarkoitukseni on ollut todeta, että muutaman kymmenen vuoden päästä Pohjanmaan mummot ovat kuolleita ja maaseutu vielä autiompi kuin nykyään. Herännäisyys, kuten kaikki muutkin perinneliikkeet, pysyy Suomen väestörakenteen muuttuessa elossa vain siinä määrin kuin se pystyy löytämään kasvualueilta - siis täältä etelästä - tarpeeksi nuorta väkeä joihin vedota. Ja etelän nuorta väkeä eivät perinneliikkeet kiinnosta. Saattohoidolla tarkoitan nykyistä Herättäjän toimintamallia, jossa paikallisosastoja on kepulaiseen tapaan joka niemessä, notkossa ja saarelmassa, vaikka samat ihmiset ovat niiden johdossa olleet jo kymmeniä vuosia ja haluaisivat lopettaa, mutta kun uutta väkeä ei tule. Tämä on ihan oikea tilanne, josta kuulin Körttifoorumi- tapahtumassa.
Jos uusia ihmisiä halutaan mukaan liikkeen toimintaan, olisi syytä miettiä toimintatapoja. Körttiläisyyden yhteydessä puhutaan usein "lähinnä körttiläisistä" suurena lukuna tilastoissa. Puhutaan myös "joukkoon rakastamisesta". Tämän käsitteen ongelmallisuuteen viittasin edellisessä viestissäni. Seuroihin saa kyllä tulla kuka vain, mutta aika paljon intoa pitää olla, jotta pääsee syvemmälle sisäpiiriin. Nuorten tupailloissa ei näy muita kuin Aholansaaren riparien käyneitä. Nuori Yty- lehti on sisäpiirivitsejä pullollaan. Körttikodin seuroissa käy aika vähän uusia kasvoja. (Hankaluuteen on törmännyt myös allekirjoittanut, jonka suku on ollut körttiläistä jo herännäispappi Emil August Wichmannin ajoista 1800-luvun alussa, mutta joka ei ole asunut Körttikodilla.)
Jonkun mielestä minä kiellän Lutteeruksen virren ja herännäisyyden historian. Ohi menee maalista. Kävin katsomassa Picasso- näyttelyn viikko sitten. Picasson työt ovat olleet omana aikanaan merkittäviä. Nykyään jos joku tekisi samanlaisia, se olisi auttamattomasti vanhentunutta, kopiointia. Picasso on kuitenkin vaikuttanut taiteen kehitykseen omalla tavallaan. Jos sanon että körttiläisyys ei voi pysyä ikuisuutta takertuneena menneisyyteensä, en sano etteikö mennyt olisi omana aikanaan ollut merkityksellistä. Nykyaika on kuitenkin nykyaikaa, ja sen tuomiin haasteisiin on vastattava ajan omilla keinoilla. Muuten ollaan hukassa kuin raamattufundamentalisti UT:n eksegetiikan luennolla.
Pohjanmaan mummoista vielä. Minulla on elämässäni kaksi isotätiä ja yksi isoäiti edustamassa tätä ihastuttavaa ihmisryhmää. Kunnioitan heitä tavattomasti, ja heillä takuulla on paljon sanottavaa aiheesta kuin aiheesta. Mutta kukaan ei väitä, eivät he itsekään, että heillä olisi nykyään jotenkin suuri rooli herännäisyyden kehityksessä. Kun heistä aika jättää, heidän tilalleen ei tule uusia Pohjanmaan mummoja. Siksi tarvitaan Helsingin nuoria aikuisia, jotta liike pysyisi hengissä.
-
Maatalouskielikuvat tulisi körttiläisestä nykyvirsirunoudesta jättää pois, kun herännäisyyden kasvualueella eli pääkaupunkiseudulla arkitodellisuus on jotain ihan muuta.
Kävin läpi satunnaisotannalla 10 prosenttia virsistä sekä lisäksi uudet virret kattavammin. Vaikuttaa siltä, että maatalouteen liittyvää kuvastoa on lähes yksinomaan uusissa virsissä. Vanhoissa virsissä on yllättävän vähän sellaisia kielikuvia, jotka ovat nykyiselle varhaisnuorisolle tuiki tuntemattomia.
Esimerkiksi virren 185 (Herra Jeesus kun täällä vain...") sanat kilpi ja linna ovat vakiosanastoa mm. tietokonepeleissä, joten niiden tilalle ei tarvitse etsiä uusia hasardimaantieteen ja katastrofisosiologian käsitteistöstä. Kannel on virsissä aika yleinen soitin, mutta oletan, että se on jollain tavalla tuttu peruskoulunsa käyneelle. Korpi on uhanalainen biotooppi ja kelpasi äsken Hesarin otsikkoonkin. Otannan sanastosta ehkä päärly (99) on ainoa täysin käsittämätön, mutta senkin merkitys käy selville kontekstista.
Nykyaikaisten kielikuvien luominen ei ole komiteatyötä. Millaisia virsikelpoisia kielikuvia mahtaisi löytyä suomalaisesta 2000-luvun laulurunoudesta? Olisi kiinnostava saada joitakin esimerkkejä, vaikkapa niin, että rinnalle laitettaisiin vastaava asiaa ilmaiseva säe jostain virrestä.
Mt
-
Judelle tiedoksi, että on niitä nuoria muuallakin kuin Helssingissä. Niin ja luulen, että Helsingissä on myös mummoja.
Siinä olet oikeassa, että paikallisosastoihin on hirveän vaikeaa saada nuorempaa väkeä mukaan.
-
Ystävät hyvät, ...
minä olen ihan tosissani huolissani körttiläisyyden nykytilasta ja etenkin tulevaisuudesta... jotta liike pysyisi hengissä.
Vältit(tällä kertaa) koivuniemen herran… :eusa_angel:
SV. 53
-
Jude ... 100%sti Sinun kannallasi....
-
Hämmästyneenä kuulin eilen seuroissa, että Siionin virsiä ollaan taas uudistamassa!
Ettei kävisi niin kun virsikirjan ja Raamatun kanssa, että nekin, joille opukset vielä edes etäisesti tuttuja, vieraantuvat, kun ulkoa osatut tutut kohdat uudistetaan toisiksi. Kehtaisinkohan paljastaa, että itseltäni on Raamatun lukeminen lähes jäänyt, kun tuli uusi käännös käyttöön. Virsikirjastakin osasin ennen paljon ulkoa, numeroita myöten, nyt en muista varmuudella enää kumpiakaan sanoja, joten ei tule veisailtuakaan. Olenkohan näine ajatuksineni yksinäinen varhaisvanha luonnonoikku, vai onko muillekin käynyt samalla tavalla?
Kuinkahan käy nykylasten ja -nuorten sukupolvelle, joka on kuullut virsiä vain koulun joulukirkossa, jos sielläkään?
-
ne ovat ne pyhät tekstit reformeerattava.... teologialtaan ihan nykykieliseksi... ainakin Lutteerus totesi
-
Jude ... 100%sti Sinun kannallasi....
100%... juhani. :eusa_think:
-
Sitä saa mitä tilaa!
Minä ainakin olen taas syvästi loukkaantunut Juden kannanotoista (päätoimikunnan edustajana), kun selitykset viimeksi kirjoitetusta ovat jälkeenpäin olleet kovin ontuvia.
Ensimmäisen kerran loukkaannuin silloin, kun hän meni radikaaliudessaan ja pasifistisuudessaan minusta liian pitkälle, arvioidessaan ja häpäistessään yhteiskunnan sankareita - veteraaneja ja isänmaatani, jotka ainakin minulle merkitsevät paljon. Siihen sisältyi vielä puoltolauseita Juden toiminnasta, fanittamista ja uhkauksia minun erottamisestani foorumin ylläpitäjän taholta (ei seppos). Samaa koki myös edesmennyt Juhoma. Saimme höperön maineen ja meitä syytettiin jo vanhan ja poisheitetyn körttiläisyyden ihannoinnista. Sitä emme tosin kokeneet Herättäjäyhdistyksen taholta, enkä minä koe sitä vieläkään.
Niin otti silloin 'pannuun', että erosimme molemmat foorumilta. Murehdimme sitä suuntaa, johon körttiläisyys oli uusin aattein ja vaattein (tarkoitan puolialastonta pukeutumista esim. herättäjäjuhlilla) menossa. Siitä alkoi myös ystävyytemme ja sain olla Juhoman rinnalla hänen elämänsä loppuun saakka - ei siis niin pahaa, ettei jotain hyvääkin.
Totesimme hiljattain edesmenneen ystäväni Katri Taanilan kanssa usein: Voi meitä poloisia kehäraakkeja, kun olemme juuttuneet esi-isiemme uskon näkemyksiin - kilvoittelua ja armoa tarvitsevina. Meistä se herännäisyyden malli, mikä meihin on istutettu, ei lähde pos kirveelläkään - mutta haitanneeko tuo mittään. Jos se muita haittaa, emmehän sille mitään voi. Eikä se nyt liene suuri synti, jos sitä joskus korostammekin. Paljon saimme siitä takkiin. Katri totesi myös usein: "Tänä päivänä on herännäisyyttä, mutta ei heränneitä". (Saan ystävyytemme palkaksi Katrin arvokkaan Vanhan Biblian ja v.1701 virsikirjan uudistetun painoksen).
Jos uudet tuulet herännäisyydessä ovat Juden näköiset, ei hyvältä näytä. Onneksi näin ei Herättäjäyhdistyksen taholta anneta ymmärtää ja siksi sitä halutaankin moittia.
Nyt tilanne on ajautunutkin taas siihen pisteeseen, että en halua osallistua enää foorumin keskusteluihin ja tuskin mielipiteitäni edes joku kaipaakaan.
vaivattu sielu ja entinen nimimerkki Lars Mikael.
(mahtaakohan tämä vuodatukseni olla julkaisukelpoinen, vai poistetaanko se foorumin kirjoituksista?)
-
Sitä saa mitä tilaa!
Minä ainakin olen taas syvästi loukkaantunut Juden kannanotoista (päätoimikunnan edustajana), kun selitykset viimeksi kirjoitetusta ovat jälkeenpäin olleet kovin ontuvia.
Ensimmäisen kerran loukkaannuin silloin, kun hän meni radikaaliudessaan ja pasifistisuudessaan minusta liian pitkälle, arvioidessaan ja häpäistessään yhteiskunnan sankareita - veteraaneja ja isänmaatani, jotka ainakin minulle merkitsevät paljon. Siihen sisältyi vielä puoltolauseita Juden toiminnasta, fanittamista ja uhkauksia minun erottamisestani foorumin ylläpitäjän taholta (ei seppos). Samaa koki myös edesmennyt Juhoma. Saimme höperön maineen ja meitä syytettiin jo vanhan ja poisheitetyn körttiläisyyden ihannoinnista. Sitä emme tosin kokeneet Herättäjäyhdistyksen taholta, enkä minä koe sitä vieläkään.
Niin otti silloin 'pannuun', että erosimme molemmat foorumilta. Murehdimme sitä suuntaa, johon körttiläisyys oli uusin aattein ja vaattein (tarkoitan puolialastonta pukeutumista esim. herättäjäjuhlilla) menossa. Siitä alkoi myös ystävyytemme ja sain olla Juhoman rinnalla hänen elämänsä loppuun saakka - ei siis niin pahaa, ettei jotain hyvääkin.
Totesimme hiljattain edesmenneen ystäväni Katri Taanilan kanssa usein: Voi meitä poloisia kehäraakkeja, kun olemme juuttuneet esi-isiemme uskon näkemyksiin - kilvoittelua ja armoa tarvitsevina. Meistä se herännäisyyden malli, mikä meihin on istutettu, ei lähde pos kirveelläkään - mutta haitanneeko tuo mittään. Jos se muita haittaa, emmehän sille mitään voi. Eikä se nyt liene suuri synti, jos sitä joskus korostammekin. Paljon saimme siitä takkiin. Katri totesi myös usein: "Tänä päivänä on herännäisyyttä, mutta ei heränneitä". (Saan ystävyytemme palkaksi Katrin arvokkaan Vanhan Biblian ja v.1701 virsikirjan uudistetun painoksen).
Jos uudet tuulet herännäisyydessä ovat Juden näköiset, ei hyvältä näytä. Onneksi näin ei Herättäjäyhdistyksen taholta anneta ymmärtää ja siksi sitä halutaankin moittia.
Nyt tilanne on ajautunutkin taas siihen pisteeseen, että en halua osallistua enää foorumin keskusteluihin ja tuskin mielipiteitäni edes joku kaipaakaan.
vaivattu sielu ja entinen nimimerkki Lars Mikael.
(mahtaakohan tämä vuodatukseni olla julkaisukelpoinen, vai poistetaanko se foorumin kirjoituksista?)
Kenenkään juttua, joka kirjoittaa rakkaudesta Siionin Virsiin ja herännäisyyteen ei poisteta. Mielipiteitä on monta ja niistä vielä eri vuosikerrat. Yritetään kestää niitä ja toisiamme. Yksikään henkilö ei edusta herännäisyyttä, mutta voi kuulua joukkoon. Meidän liikkeemme antaa poikkeuksellisen suuren vapauden yksilöille eikä ylhäältä määrätä, vastapainona on sitten suuri vastuu, sillä yhdistys ei auta ketään taivaan portilla, vaan sinne on mentävä yksin. Jatkakaamme keskustelua ja kunnioittakaamme toisiamme kaikesta huolimatta.
-
Kävin läpi satunnaisotannalla 10 prosenttia virsistä sekä lisäksi uudet virret kattavammin. Vaikuttaa siltä, että maatalouteen liittyvää kuvastoa on lähes yksinomaan uusissa virsissä. Vanhoissa virsissä on yllättävän vähän sellaisia kielikuvia, jotka ovat nykyiselle varhaisnuorisolle tuiki tuntemattomia.
Sen suuremmalla syyllä nimenomaan lisävihko-Siion on väärällä asialla. Vastaavanlaista empiiristä tutkimusta tekemättä olin ajatellut kielikuvien pysyneen suht samana. Jos nyt tilanne onkin päinvastainen, hälytyskellojen tulisi soida. Haluammeko viedä Siionin virret maatalousmaahan vai nykyajan ihmisille?
Minä ainakin olen taas syvästi loukkaantunut Juden kannanotoista (päätoimikunnan edustajana), kun selitykset viimeksi kirjoitetusta ovat jälkeenpäin olleet kovin ontuvia.
Jaa-a, jos tätä päätoimikunta-asiaa nyt täytyy vatvoa, niin minuna minut on vissiin sinne valittu ja hyväksi nähty, sarvineni ja hampaineni. Kaikesta kirjoittamastani saa ehdottomasti loukkaantua, ja se on varsin hyväkin juttu: enpähän höpötä turhia ja jätä lukijaa kylmäksi.
Sitä paitsi minäkin voisin loukkaantua toistuvasta tavastasi kirjoittaa nimimerkkini väärin. Onko se sitten sitä kunnioitusta?
Murehdimme sitä suuntaa, johon körttiläisyys oli uusin aattein ja vaattein (tarkoitan puolialastonta pukeutumista esim. herättäjäjuhlilla) menossa.
Jos nuorison puolialastomuus on pahimpia huolenaiheitasi, niin hyvinpä ovat sinulla asiat. Kristus ei muistaakseni pukeutunut ristillä körttipukuun - saattoipa olla enemmänkin kuin puolialaston!
Totesimme hiljattain edesmenneen ystäväni Katri Taanilan kanssa usein: Voi meitä poloisia kehäraakkeja, kun olemme juuttuneet esi-isiemme uskon näkemyksiin - kilvoittelua ja armoa tarvitsevina.
Niitäkö tässä nyt ollaankin vastustamassa? Kas vain, eteisen peilissähän näkyykin sarvet otsassa. Hyvä tietää, se on hyödyksi itsetutkiskelulle.
Jos körttiläisyydellä on jotain annettavaa jollekulle, niin juuri nuo ovat ne kaksi asiaa. Mutta kaikki muu muuttuu ajan mukana ja niin täytyy olla: jokainen aika tarvitsee niistä omanlaistaan puhetta.
Nyt tilanne on ajautunutkin taas siihen pisteeseen, että en halua osallistua enää foorumin keskusteluihin ja tuskin mielipiteitäni edes joku kaipaakaan.
"I could not agree with what you say for my life, but I'll fight to death for your right to say it."
Älä nyt luovuta. Jos keskustelu lakkaa, lakkaa ajattelu, lakkaa liike, lakkaa kehitys.
-
Kuinka sovittaa vanhempien kunnioitus ja uudistamistarve? Se ei aina onnistu ilman haavoja. Taistelu, henkien taistelu (vrt. Joel Lehtosen samanniminen kirja).
-
Kokonaisuudistus on vireillä. Siinä on tarkoitus sulauttaa lisävihko varsinaiseen ja muokata periaatteessa kaikkia tarpeen mukaan. Uusien lisääminen ei kai nyt tule kyseeseen. Vai liekö sekään poissuljettu?
Tietenkin tulee myös uusia. Kokonaisuudistuksen yksi keskeisimpiä eroja lisävihkon tekemiseen verrattuna on se, että nyt katsotaan kokonaisuutta. Onko tarpeetonta toistoa? Puuttuuko joitakin aiheita, mitä tarvittaisiin? jne. Lisävihkoa ei "sulauteta" kokoelmaan, vaan sen suhteen ollaan erityisen kriittisiä. Se on nyt ollut koekäytössä ja katsotaan, mitä siitä on juurtunut käyttöön, mikä on tarpeellista ja mikä tarpeetonta. Eli samat kriteerit pätee, kuin muihinkin virsiin.
Hauskaa, että täällä on tällainen ketju! Jatkakaa!
-
Judelle tiedoksi, että on niitä nuoria muuallakin kuin Helssingissä. Niin ja luulen, että Helsingissä on myös mummoja.
Tämä ei valitettavasti pidä paikkaansa. Pieni keskustelu pohjoisempien alueiden aluesihteerien kanssa tuo usein esille sen, että monella perinteisellä körttipaikkakunnalla seuraliike mitä todennäköisimmin tyrehtyy seuraavan viidentoista vuoden aikana. Ja yksi syy on se, että nuoria on vaikea saada mukaan, koska nuoria ei ylipäätään ole kyseisillä paikkakunnilla. Monen pienen paikkakunnan väestöpyramidi osoittaa tämän valitettavan tosiasian.
Anteeksi vain, mutta minusta te olette olleet kohtuuttomia Judea kohtaan. Jos ei noita kysymyksiä ja ajatuksia saa tai uskalla edes esittää, ollaan väistämättä menossa siihen, että körttiläisyydestä tulee muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta vain perinneliike ja sitä kautta vain nykyisen iäkkäämmän väestön saattohoitoliike. Silloin on turha enää uudistaa Siioniakaan - nykyinen kelpaa kyllä nykyiselle joukolle.
Yhdestä painopisteestä olen kuitenkin Juden kanssa hiukan eri mieltä: vaikka Siionin virsien kokonaisuudistus on tärkeä asia, siihen ei saa ladata liikaa odotuksia. Vain Siionia uudistamalla ei tätä liikettä pelasteta. Malmivaara aikoinaan uudisti Siionin, mutta sen rinnalla loi organisaation, perusti lehden ja kustannusosakeyhtiön, oli mukana perustamassa kansanopistoja jne. Nytkin pitäisi samalla tavalla "kyntää leveällä auralla" vai sanoisinko mieluummin "ajella monikaistaista moottoritietä".
Monen muunkin asian kuin Siionin virsien on uudistuttava tässä yhdistyksessä, jos meinataan että herännäisyys on elävä liike vielä kolmenkymmenen ja kolmensadan vuoden kuluttua. Onneksi oma historiamme kannustaa tähän.
-
Hämmästyneenä kuulin eilen seuroissa, että Siionin virsiä ollaan taas uudistamassa!
Ettei kävisi niin kun virsikirjan ja Raamatun kanssa, että nekin, joille opukset vielä edes etäisesti tuttuja, vieraantuvat, kun ulkoa osatut tutut kohdat uudistetaan toisiksi. Kehtaisinkohan paljastaa, että itseltäni on Raamatun lukeminen lähes jäänyt, kun tuli uusi käännös käyttöön. Virsikirjastakin osasin ennen paljon ulkoa, numeroita myöten, nyt en muista varmuudella enää kumpiakaan sanoja, joten ei tule veisailtuakaan. Olenkohan näine ajatuksineni yksinäinen varhaisvanha luonnonoikku, vai onko muillekin käynyt samalla tavalla?
Kuinkahan käy nykylasten ja -nuorten sukupolvelle, joka on kuullut virsiä vain koulun joulukirkossa, jos sielläkään?
Maisakai on siinä mielessä oikeassa, että mitään uudistuksia ei koskaan tehtäisi, jos niistä päätettäisiin kansanäänestyksissä. Kaikkien uudistusten yhteydessä kaipaillaan aina (huom.!) edellistä versiota. Tämä paljastaa sen, minkä maisakaikin tuo esille: jokainen haluaisi säilyttää sen virsikirjan, Siionit, jumalanpalveluskaavan ja raamatunkäännöksen, jonka on lapsena oppinut. Siihen liittyy läheisimmät tunteet ja turvallisuus. Tämä on näkökohta, joka täytyy aina eri uudistuksissa muistaa.
Toisaalta se ei saa peittää alleen sitä tosiasiaa, että uudistuksia on välttämättä tehtävä. Kuinkahan elävää meidän luterilaisuus ja körttiläisyys olisi, jos veisaisimme edelleen Laguksen Siionia ja 1701 virsikirjaa, lukisimme 1700-luvun Raamattua ja viettäisimme nelituntisia jumalanpalveluksia 1600-luvun kaavalla?
-
Tämä ei valitettavasti pidä paikkaansa. Pieni keskustelu pohjoisempien alueiden aluesihteerien kanssa tuo usein esille sen, että monella perinteisellä körttipaikkakunnalla seuraliike mitä todennäköisimmin tyrehtyy seuraavan viidentoista vuoden aikana. Ja yksi syy on se, että nuoria on vaikea saada mukaan, koska nuoria ei ylipäätään ole kyseisillä paikkakunnilla. Monen pienen paikkakunnan väestöpyramidi osoittaa tämän valitettavan tosiasian.
Anteeksi vain, mutta minusta te olette olleet kohtuuttomia Judea kohtaan. Jos ei noita kysymyksiä ja ajatuksia saa tai uskalla edes esittää, ollaan väistämättä menossa siihen, että körttiläisyydestä tulee muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta vain perinneliike ja sitä kautta vain nykyisen iäkkäämmän väestön saattohoitoliike. Silloin on turha enää uudistaa Siioniakaan - nykyinen kelpaa kyllä nykyiselle joukolle.
Yhdestä painopisteestä olen kuitenkin Juden kanssa hiukan eri mieltä: vaikka Siionin virsien kokonaisuudistus on tärkeä asia, siihen ei saa ladata liikaa odotuksia. Vain Siionia uudistamalla ei tätä liikettä pelasteta. Malmivaara aikoinaan uudisti Siionin, mutta sen rinnalla loi organisaation, perusti lehden ja kustannusosakeyhtiön, oli mukana perustamassa kansanopistoja jne. Nytkin pitäisi samalla tavalla "kyntää leveällä auralla" vai sanoisinko mieluummin "ajella monikaistaista moottoritietä".
Monen muunkin asian kuin Siionin virsien on uudistuttava tässä yhdistyksessä, jos meinataan että herännäisyys on elävä liike vielä kolmenkymmenen ja kolmensadan vuoden kuluttua. Onneksi oma historiamme kannustaa tähän.
Ei hätää onhan meillä körttifoorumi. Anteeksi tuo huono vitsi tuossa alussa. Onko se Aholansaaren rippikoulujen jne. lisäksi ainoa uusi asia aikoihin millä on kynnetty leveämmällä? No on perustettu nettitoimikunta, joka tekee omaa hommaansa, mutta se ei riitä, vaan meidän on jatkuvasti katsottava ympärillemme ja etsittävä sitä mikä on herännäisyydelle sopivaa kuten esimerkiksi kirvesuskovaiset eli heimotyö, joka on erinomainen tontin laajennus, vaan ei ole nuorisotyötä, minne toiminnan painopistettä on pakko siirtää enemmän. Tiesittekö muuten mikä on maailman lyhin työmatka. Se on tuumasta toimeen.
-
Nyt tilanne on ajautunutkin taas siihen pisteeseen, että en halua osallistua enää foorumin keskusteluihin ja tuskin mielipiteitäni edes joku kaipaakaan.
Vaivattu sielu, et saa häipyä! Niin Siionin virsiä uudistaessa kuin herännäisyyden tulevaisuutta pohdittaessa tarvitaan erilaisia mielipiteitä. Herännäisyyden yksi vahvuus on ollut jo vuosikymmeniä se, että tähän liikkeeseen mahtuu eri tavoin ajattelevia ihmisiä, eikä kaikkia ole vaadittu samaan muottiin. Tämän soisin säilyvän jatkossakin.
Selitän vielä vähän, miksi puolustan Judea, vaikkei kukaan ole vielä sitä ehtinyt kyseenalaistamaankaan. Anteeksi tämä epäluottamus.
Työssäni pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla törmään jatkuvasti ihmisiin, jotka ovat näitä paljon puhuttuja "lähinnä heränneitä". Monet heistä eivät ole etsinnästään huolimatta löytäneet itselleen sopivaa paikkaa kirkollisella kentällä. Monelle heistä herännäisyys on kiinnostava ja heidän ajatteluaan vastaava liike. Miksi nämä ihmiset eivät kuitenkaan juurru körttiläiseen seuraliikkeeseen?
Syynä on meidän vanhanaikainen kielemme ja kulttuurimme. Esim. sellainen pieni asia kuin virren aloittaminen seuroissa ilman numeron ilmoittamista sitä ennen on minulle tässä liikkeessä kasvaneena tuttu, turvallinen ja pidetty tapa. Sen sijaan moni uusi kokee sen poissulkevana: on sisäpiiri, joka heti yhtyy virteen ja sitten katselee nyrpeänä niitä, jotka selaavat hakemistoa. Tästä syystä olen joutunut itsekin luopumaan tuosta tavasta ja yleensä tämän alueen seuroissa ilmoitetaan ensin numero ja sitten rauhassa odotetaan, että kaikki pääsevät mukaan. Sama ilmiö näkyy myös seurapuheiden kielikuvastossa ja Siionin virsissä. Ne eivät valitettavasti avaudu helposti uusille mukaan tulleille.
Minäkin kun olen syntymästäni lähtien ollut keski-ikäinen, kaipaisin tunnetasolla Vaivatun sielun mainitsemia muotoja ja sisältöjä. Työssäni en voi kuitenkaan kahlita itseäni niihin, sillä muuten täällä jäisi aika moni nälkäinen ravinnotta.
Summa summarum: kun (ei jos) pohditaan herännäisyyden tulevaisuutta, on otettava huomioon niin Vaivatun sielun edustama perinteinen kuin Juden edustama uusi ajattelu. Kumpikaan ei edusta pientä vähemmistöä tämän liikkeen sisällä. Ja molempien tavoin ajattelevilla on paljon annettavaa herännäisyydelle ja herännäisyydellä heille.
-
Ei hätää onhan meillä körttifoorumi. Anteeksi tuo huono vitsi tuossa alussa. Onko se Aholansaaren rippikoulujen jne. lisäksi ainoa uusi asia aikoihin millä on kynnetty leveämmällä? No on perustettu nettitoimikunta, joka tekee omaa hommaansa, mutta se ei riitä, vaan meidän on jatkuvasti katsottava ympärillemme ja etsittävä sitä mikä on herännäisyydelle sopivaa kuten esimerkiksi kirvesuskovaiset eli heimotyö, joka on erinomainen tontin laajennus, vaan ei ole nuorisotyötä, minne toiminnan painopistettä on pakko siirtää enemmän. Tiesittekö muuten mikä on maailman lyhin työmatka. Se on tuumasta toimeen.
Uskallankohan työntekijänä sanoa ääneen? No, olkoon menneeksi. Kaksi asiaa tarvittaisiin: 1) Herättäjä-Yhdistyksen koko organisaatio kaipaisi isoa remonttia. 2) Körttifoorumin ja Kuvaseurojen tapaisia ruohonjuuritasolta (siis ilman työntekijöitä ja luottamushenkilöitä) nousevia innovaatioita tarvittaisiin runsaasti lisää.
-
Sen suuremmalla syyllä ... Niitäkö tässä nyt ollaankin vastustamassa? Kas vain, eteisen peilissähän näkyykin sarvet otsassa. Hyvä tietää, se on hyödyksi itsetutkiskelulle.
Jos körttiläisyydellä on jotain annettavaa jollekulle, niin juuri nuo ovat ne kaksi asiaa. Mutta kaikki muu muuttuu ajan mukana ja niin täytyy olla: jokainen aika tarvitsee niistä omanlaistaan puhetta.
"I could not agree with what you say for my life, but I'll fight to death for your right to say it."
Älä nyt luovuta. Jos keskustelu lakkaa, lakkaa ajattelu, lakkaa liike, lakkaa kehitys.
Mielipiteitä mahtuu ja körttifoorumi on körttifoorumi. Hieman kummastuttaa kumminkin, jude.
Englannin kielen vetäminen viestiisi… (näin hieman vuorovaikutusta opiskelleena sekä jonkin verran psykologiaan perehtyneenä) paistaa kyllä nyt hieman ylimielisyys ja lisäisin ehkä vähän myös itsensä korostaminen tämän päivän ”suurena uudistajan”. :icon_wink:
Sitä en sano, herännäisyys tarvitsee hieman uudistumista. Mutta missä muodossa se pitäisi tapahtua, on sitten aivan eriasia. Minulla ei ole siihen vastausta, mutta en ainakaan usko mihinkään nopeisiin radikaalisiin muutoksiin.
Nopeista ja suurista käänteistä on aika paljon itselläni kokemusta ja niitä esimerkkejä löytyy kyllä myös tämän päivän yhteiskunnastamme myös evankelisesta kirkostamme. :icon_cool:
-
Kaikkien näiden puheenvuorojen jälkeen voisin lainata eilistä seurapuhujaa, jonka mukaan herännäisyys on eniten ajan kuluessa muuttunut herätysliike, joten on poljettu muutakin kuin kuntopyörää. Miten on siitä, voi kukin esittää omia arvioitaan.
-
Kaikkien näiden puheenvuorojen jälkeen voisin lainata eilistä seurapuhujaa, jonka mukaan herännäisyys on eniten ajan kuluessa muuttunut herätysliike, joten on poljettu muutakin kuin kuntopyörää. Miten on siitä, voi kukin esittää omia arvioitaan.
"Sinäkin Brutukseni", älä mene nyt ottamaan itsellesi viimeistä puhetta :icon_wink:
-
Esim. sellainen pieni asia kuin virren aloittaminen seuroissa ilman numeron ilmoittamista sitä ennen on minulle tässä liikkeessä kasvaneena tuttu, turvallinen ja pidetty tapa. Sen sijaan moni uusi kokee sen poissulkevana: on sisäpiiri, joka heti yhtyy virteen ja sitten katselee nyrpeänä niitä, jotka selaavat hakemistoa.
En ole kokenut, että kukaan katselisi minua nyrpeästi, kun odottelen, että numero paljastetaan. Mutta olisi tietysti kivempi veisata heti alusta, koska perinteisellä menetelmällä hyvistä sanoista menee vähintään puoli säkeistöä hukkaan ja virren ajatus katkeaa. Toisaalta tämä aloittamiskäytäntö on juuri sellainen körttiläinen niche, jota voi ylpeillen esitellä ulkopuolisille - siis jos se toimii.
Toinen seuroissa vieraannuttava asia ovat ns. muistelupuheet, joiden pääasiallinen sisältö on se, että on nähnyt livenä jonkin kuuluisan körttijohtajan. Muistelupuheilla on toki perinneyhdistyksessä oma sijansa, mutta välttämättä ne eivät ravitse sanannälkäisiä kuulijoita. Olen tosin ollut huomaavinani, että puheista vain noin 25 % on varattu tähän tarkoitukseen ja se on ihan hyvä suhdeluku.
-
Toisaalta se ei saa peittää alleen sitä tosiasiaa, että uudistuksia on välttämättä tehtävä. Kuinkahan elävää meidän luterilaisuus ja körttiläisyys olisi, jos veisaisimme edelleen Laguksen Siionia ja 1701 virsikirjaa, lukisimme 1700-luvun Raamattua ja viettäisimme nelituntisia jumalanpalveluksia 1600-luvun kaavalla?
Näin on, mutta samalla pitää muistaa, että kukaan ei ole kieltänyt veisaamasta Laguksen Siionia ja 1701 virsikirjaa eikä lukemasta vuoden 1701 Bibliaa tai 1933/38 Raamattua, jos siltä tuntuu. Saa veisata vanhaa yksin ja porukassa. Ja veisataankin esim. edellistä eli Malmivaaran Siionia aina silloin tällöin. Itsekin lueskelen nykyisin enemmän 1701 virsikirjaa kuin uusinta versiota.
Kullakin ajalla ja sukupolvella on oma kielensä. Kielilläpuhumista glossolalian (http://fi.wikipedia.org/wiki/Glossolalia) merkityksessä ei enää esiinny herännäisyydessä, mutta kielilläpuhumista on sekin, että puhutaan samaa kieltä kuulijoiden kanssa. Näin ainakin väitti Matti J. Kuronen muistellessaan helluntaiviikon aamuhartaudessa alkuaikojaan Konnunsuon vankilapappina.
Uskonpuhdistuksen perintöä on se, että Sanaa julistetaan kansankielellä. Luther piti tätä niin tärkeänä, että kirjoitti siitä virressäänkin. Siteeraan vuoden 1701 virsikirjaa (61), koska nykyisessä tätä virttä ei enää ole.
Koko mailma sinua kiittäköön,
O, Herra! jokaitsell' kielell'.
Kaikki kansa myös iloitkaan,
Nyt veisaten hyvällä mielell';
Virsiä uudistettaessa ei oteta mitään pois, vaan kasvatetaan virsiaarteistoa. Kansanliikkeen yksi tehtävä voisi olla huolehtia omalta osaltaan siitä, että vanhojakin virsiä on halullisten sielujen saatavilla. Internet antaa siihen mahdollisuuden vähin kustannuksin.
Mt
-
Näin sivusta katsojana (en ole vielä ehtinyt päästä sensimmäisiinkään seuroihin mukaan, mutta ensi helmikuussa järjestämme tänne) haluan vain mainita virsikirjauudistuksesta. Sitä kovin meidänkin lähetysmummot pahoitteli, että on menty muuttamaan. Sitten kun saatiin kanttori mukaan lähetyspiiriin ja pidettiin virsien toivelaulut, niin eikös suurin osa toivotuista oli juuri niitä uusia virsiä.
-
... ehtinyt päästä sensimmäisiinkään seuroihin mukaan, ...
Vai on pyryharakalla Senssi seurat …
ja toisella on ongelmia homo foorumien kanssa
Ja piste i päälle, joku väittää vielä että körteillä vanne kiristää. :icon_wink:
-
yritä kestää mami... muistelupuheet on vuonna 2301 päättyneet... tiedän mitä Sinä tarkoitat... ja olen messissä...
-
Näin sivusta katsojana (en ole vielä ehtinyt päästä sensimmäisiinkään seuroihin mukaan, mutta ensi helmikuussa järjestämme tänne) haluan vain mainita virsikirjauudistuksesta. Sitä kovin meidänkin lähetysmummot pahoitteli, että on menty muuttamaan. Sitten kun saatiin kanttori mukaan lähetyspiiriin ja pidettiin virsien toivelaulut, niin eikös suurin osa toivotuista oli juuri niitä uusia virsiä.
Joo, se on just näin. :icon_biggrin:
Olin vähän aikaa sitten sijaistamassa kanttorina yhtä kaveria tilaisuudessa, jossa veisattiin kolme virttä. Yksi vanhus tuli tilaisuuden jälkeen varsin aggressiiviseen sävyyn haukkumaan virsikirjauudistusta, jossa "kaikki vanhat, hyvät virret" poistettiin ja tilalle otettiin näitä uusia. "Näihin uusiin" hän sisällytti kaksi tilaisuudessa veisattua virttä, jotka kumpikin on ollut virsikirjassamme vuodesta 1603 lähtien. Sitten hän kehui virttä Päivä vain ja hetki kerrallansa ja totesi: "Onneksi on myös jokunen tällainen vanha hyvä. (Ken ei sitä tiedä, niin kyseinen virsi on otettu virsikirjaan viimeisimmän uudistuksen yhteydessä.)
-
Samulille ja judelle tiedoksi, että minä asun todella kaukana Helsingistä ja meidän kunnassa keski-ikä on noin 34 vuotta. Vieläkö väitätte, että vain Helsingissä on nuoria? En minä tyhmä ole, vaikka niin oletattekin. Suosittelen tulemaan ulos kehäkolmosen sisäpuolelta. Tuollaisella stadilaisen leuhkalla asenteella ei saada herännäisyyteen ensimmäistäkään nuorta mukaan.
Vaivatulle sielulle tsemppiä kovasti. Tällä foorumilla saa körttiläisyydestä korostaa ainoastaan armoa. Jos jotain muuta perinteistä uskaltaa esittää, niin vastustusta tulee ja vastustajien ymmärtäjiä. Kyllähän körttiläisyydessä on aina oltu avarakatseisia, mutta jotain rajaa.
-
Samulille ja judelle tiedoksi, että minä asun todella kaukana Helsingistä ja meidän kunnassa keski-ikä on noin 34 vuotta. Vieläkö väitätte, että vain Helsingissä on nuoria? En minä tyhmä ole, vaikka niin oletattekin. Suosittelen tulemaan ulos kehäkolmosen sisäpuolelta. Tuollaisella stadilaisen leuhkalla asenteella ei saada herännäisyyteen ensimmäistäkään nuorta mukaan.
Älkää turhaan kiistelkö, vaan tutkikaa faktoja. Hyvä lähtökohta on kirjoittaa hakukoneeseen sanat Suomen kuntien ikärakenne. Tällä tavoin löytyy mm. taulukko vuoden 2006 tilanteesta. Ikäryhmäjako ei ole kovin tiuha, mutta hyvän lähtökohdan se antaa. Samalla haulla löytää muutakin avartavaa tietoa.
Kuntakohtaiset erot ovat melko suuria eikä kunnan maakuntasijainnista voi tehdä pitkälle meneviä päätelmiä. Myös tarkasteltava alue pitää usein valita luovasti. Joskus kunta on esimerkiksi järjestön toiminnan kannalta luonteva yksikkö, toisinaan taas on mielekkäämpää tarkastella talousaluetta. Eikä tilastollinen ikärakennekaan toisaalta kerro välttämättä mitään jonkin järjestön toimintamahdollisuuksista. Esimerkiksi Kiimingissä varhaisnuorten osuus on suhteellisen suuri, mutta kohortin koko ei välttämättä realisoidu Herättäjä-Yhdistyksen toimintamahdollisuuksissa.
Mt
-
Samulille ja judelle tiedoksi, että minä asun todella kaukana Helsingistä ja meidän kunnassa keski-ikä on noin 34 vuotta. Vieläkö väitätte, että vain Helsingissä on nuoria? En minä tyhmä ole, vaikka niin oletattekin. Suosittelen tulemaan ulos kehäkolmosen sisäpuolelta. Tuollaisella stadilaisen leuhkalla asenteella ei saada herännäisyyteen ensimmäistäkään nuorta mukaan.
Vaivatulle sielulle tsemppiä kovasti. Tällä foorumilla saa körttiläisyydestä korostaa ainoastaan armoa. Jos jotain muuta perinteistä uskaltaa esittää, niin vastustusta tulee ja vastustajien ymmärtäjiä. Kyllähän körttiläisyydessä on aina oltu avarakatseisia, mutta jotain rajaa.
Jos Pirskan kotikunnassa kaikki on hyvin ja seuratuvat pullistelevat nuorista, niin sehän on vain ja ainoastaan hyvä asia. Silloin voi rauhassa ottaa vielä yhden kupillisen kahvia ja olla turhaan välittämättä muista paikkakunnista. Herännäisyys säilyy tässä pikkukunnassa ja se riittää!
Vakavasti ottaen Pirskan kommentti on mielestäni erittäin loukkaava ja tarkoituksellisen ilkeämieliseen sävyyn kirjoitettu. Se ei tee oikeutta myöskään Vaivatulle sielulle, jonka viesteissä paistaa enemmän armon aurinko kuin Pirskan rakastama ja kaipaama lain saarna. Pahoitin todella mieleni ja toivon sydämestäni, että Pirska on vain yksittäinen ajattelija, eikä edusta laajempaa mielipidettä.
-
Näin on, mutta samalla pitää muistaa, että kukaan ei ole kieltänyt veisaamasta Laguksen Siionia ja 1701 virsikirjaa eikä lukemasta vuoden 1701 Bibliaa tai 1933/38 Raamattua, jos siltä tuntuu. Saa veisata vanhaa yksin ja porukassa. Ja veisataankin esim. edellistä eli Malmivaaran Siionia aina silloin tällöin. Itsekin lueskelen nykyisin enemmän 1701 virsikirjaa kuin uusinta versiota.
Virsiä uudistettaessa ei oteta mitään pois, vaan kasvatetaan virsiaarteistoa. Kansanliikkeen yksi tehtävä voisi olla huolehtia omalta osaltaan siitä, että vanhojakin virsiä on halullisten sielujen saatavilla. Internet antaa siihen mahdollisuuden vähin kustannuksin.
Mt:lle pikku kommentti: virsikirjauudistuksen tapahduttua ainakin siloisessa seurakunnassani kirkkoherra nimenomaan painotti, ETTEI vanhaa SAA enää käyttää. Kai hän tarkoitti seurakunnan tilaisuuksia tai jumalanpalveluksia - kotonaan kukin saanee veisailla ihan mitä haluaa.
Virsiaarteiston kasvattaminen sen sijaan on hyvä ajatus.
Ymmärrän kyllä tuon Samulin näkökohdan uudistamisen tarpeesta ja sen, että haikaillaan (minäkin!) nimenomaan edellisen version perään. Olen kuitenkin toisaalta sitä mieltä, että Raamattuun ja virsiin sopii tietty arkaainen sävy. Uskonnollinen kieli on kuitenkin lähellä runouden kieltä, kun puhutaan asioista, jotka ovat arjen ja maallisen yläpuolella. Siksi ei tarvitsisi jokaista mä-sanaa ym. poistaa ja sen vuoksi joutua muuttelemaan yleisesti tunnettuja sanoja suuri sen verran, ettei enää voi ulkomuistista veisata. Muuten olen kyllä sitä mieltä, että nykyihmisille on puhuttava nykyajan kieltä.
Haikailen kuitenkin vielä sen verran, että huokaan: Olisipa kiinnostavaa joskus päästä vanhan kaavan mukaiseen jumalanpalvelukseen muistelemaan, miltä oman lapsuuden jp:t kuulostivat! Kun 'Herra armahda' oli vielä ennen synninpäästöä...
-
Haikailen kuitenkin vielä sen verran, että huokaan: Olisipa kiinnostavaa joskus päästä vanhan kaavan mukaiseen jumalanpalvelukseen muistelemaan, miltä oman lapsuuden jp:t kuulostivat! Kun 'Herra armahda' oli vielä ennen synninpäästöä...
Sitä en voi luvata, mutta foorumilaisten pyynnöstä järjestetään sunnuntaina 10.1 2010 klo 18 Vanhan Siionin seurat Tuusulan seurakuntakodissa Hyrylässä. Enempi veisuuta ja vähempi puheita. Juhani on luvannut tuoda kirjoja jos oma vanha ei ole tallella.
-
Ymmärrän kyllä tuon Samulin näkökohdan uudistamisen tarpeesta ja sen, että haikaillaan (minäkin!) nimenomaan edellisen version perään. Olen kuitenkin toisaalta sitä mieltä, että Raamattuun ja virsiin sopii tietty arkaainen sävy. Uskonnollinen kieli on kuitenkin lähellä runouden kieltä, kun puhutaan asioista, jotka ovat arjen ja maallisen yläpuolella. Siksi ei tarvitsisi jokaista mä-sanaa ym. poistaa ja sen vuoksi joutua muuttelemaan yleisesti tunnettuja sanoja suuri sen verran, ettei enää voi ulkomuistista veisata. Muuten olen kyllä sitä mieltä, että nykyihmisille on puhuttava nykyajan kieltä.
Maisakai puhuu taas täyttä asiaa. Kyllä kaunis runoasu ja tietty vanhahtavuuskin kuuluvat virsirunouteen ja tämä on kirjattu myös Siionin virsien uudistuksen periaatteisiin. Tarkoitus ei ole siis repiä kauniita kielikuvia pois ja korvata niitä kliinisen tylsällä selkokielellä. Ja siitäkin on puhuttu, että mitään "kosmeettisia" pikku-pikku-muutoksia ei kannata tehdä - ne kiusaavat vain veisaajia. Eli joko annetaan olla entisellään tai sitten remontoidaan kunnolla. Luulenpa niin, että aika moni tuttu ja rakas virsi tulee säilyttämään nykyisen kieliasunsa. Voi myös olla, että joidenkin virsien kohdalla siirrytään lähemmäksi vanhempaa muotoa (=Malmivaaran Siionia).
Kannattaa seurata, mitä tuleman pitää. Ensi vuoden alusta lähtien Hengellisen Kuukauslehden joka numerossa esitellään uudistustyötä. Tietoa ja palautemahdollisuuksia on tarkoitus saada myös verkkosivuille, mutta vielä en ole sitä saanut aikaiseksi. Mutta tulossa on.
Haikailen kuitenkin vielä sen verran, että huokaan: Olisipa kiinnostavaa joskus päästä vanhan kaavan mukaiseen jumalanpalvelukseen muistelemaan, miltä oman lapsuuden jp:t kuulostivat! Kun 'Herra armahda' oli vielä ennen synninpäästöä...
En tiedä, haikailetko vielä kauempia, mutta edellisen kaavan mukaista "perinteistä jumalanpalvelusta" vietetään joka sunnuntai klo 12 Helsingissä Mikael Agricolan kirkossa. Kannattaa käydä siellä, jos haluaa muistella. Itselläni on jo muutama vuosi mennyt siitä, kun viimeksi siellä olin.
-
Sitä en voi luvata, mutta foorumilaisten pyynnöstä järjestetään sunnuntaina 10.1 2010 klo 18 Vanhan Siionin seurat Tuusulan seurakuntakodissa Hyrylässä. Enempi veisuuta ja vähempi puheita. Juhani on luvannut tuoda kirjoja jos oma vanha ei ole tallella.
Hyvä! Minusta on hauska ja erittäin hyvä asia se, että Siionin virsien uudistaminen innostaa myös tutustumaan vanhoihin virsiin. Samoin olen kuullut eri puolelta Suomea, että kun Hengellisessä Kuukauslehdessä julkaistiin tutkimus kaikkein eniten ja vähiten veisatuista Siionin virsistä, on monella paikkakunnalla ruvettu järjestelmällisesti veisaamaan niitä kaikkein vähiten veisattuja ja näin on uudelleen löydetty jo unohduksiin painuneita klassikkoja. Tätä on elävä virsiperinne parhaimmillaan!
-
Mahtavaa että täällä on keskustelua!
Nyt en tässä kiireessä ehdi muuta kuin pahoitella englannin käyttöä. Perustelen sitä kuitenkin: tuo lause on minulle tuttu juuri englanniksi (mistä lienenkään sen joskus poiminut hyvänä ajatuksena) ja kun olen armottoman huono muotoilemaan suomennoksia englannin tapaan nasakoiksi ja kompakteiksi, ajattelin kirjoittaa sen noin tuohon. Syy ei siis ollut oman ylemmyyden korostaminen vaan päin vastoin taidon puute.
Itse aiheeseen palaan taas, nyt pitää mennä koiran kanssa ulos.
-
Yhdestä painopisteestä olen kuitenkin Juden kanssa hiukan eri mieltä: vaikka Siionin virsien kokonaisuudistus on tärkeä asia, siihen ei saa ladata liikaa odotuksia. Vain Siionia uudistamalla ei tätä liikettä pelasteta. Malmivaara aikoinaan uudisti Siionin, mutta sen rinnalla loi organisaation, perusti lehden ja kustannusosakeyhtiön, oli mukana perustamassa kansanopistoja jne. Nytkin pitäisi samalla tavalla "kyntää leveällä auralla" vai sanoisinko mieluummin "ajella monikaistaista moottoritietä".
Monen muunkin asian kuin Siionin virsien on uudistuttava tässä yhdistyksessä, jos meinataan että herännäisyys on elävä liike vielä kolmenkymmenen ja kolmensadan vuoden kuluttua. Onneksi oma historiamme kannustaa tähän.
Olet, Samuli, ihan oikeassa. "Laajakaista" on tarpeen tässäkin yhteydessä. Mutta (näin uskoisin) juuri SV on herännäisyyden "käyntikortti", usein ensimmäinen asia johon liikkeestä tietämätön voi törmätä, ja johon körttiläisyys usein tiivistetään. Siksi siihen tulee kiinnittää erityistä huomiota, vaikka myös organisaation kaikilla osa-alueilla tarvitaankin paljon työtä.
Olen taipuvainen optimistisuuteen: jos herännäisyys katoaisikin maan päältä, maailmanlaajuinen kristikunta kasvaa koko ajan. Jumalan suunnitelmat eivät välttämättä aina miellytä yksittäisiä ihmisiä, mutta lopulta ne ovat niitä ainoita suunnitelmia joilla on jotain merkitystä. Tämä ei tietenkään tarkoita etteikö meidänkin tulisi tehdä työtä. Mutta Kristus korjaa joka tapauksessa kotiin haluamansa, olivat he körttiläisiä tai eivät.
-
Jos Pirskan kotikunnassa kaikki on hyvin ja seuratuvat pullistelevat nuorista, niin sehän on vain ja ainoastaan hyvä asia. Silloin voi rauhassa ottaa vielä yhden kupillisen kahvia ja olla turhaan välittämättä muista paikkakunnista. Herännäisyys säilyy tässä pikkukunnassa ja se riittää!
Vakavasti ottaen Pirskan kommentti on mielestäni erittäin loukkaava ja tarkoituksellisen ilkeämieliseen sävyyn kirjoitettu. Se ei tee oikeutta myöskään Vaivatulle sielulle, jonka viesteissä paistaa enemmän armon aurinko kuin Pirskan rakastama ja kaipaama lain saarna. Pahoitin todella mieleni ja toivon sydämestäni, että Pirska on vain yksittäinen ajattelija, eikä edusta laajempaa mielipidettä.
Minä mainitsin, että nuoria on muuallakin kuin Helsingissä. Tarkoitin sillä ihan kirjaimellisesti sitä, että kaikki Suomen nuoret eivät todellakaan asu Helsingissä, vaan heitä löytyy ihan ympäri maata. Samuli ilmeisesti tarkoitti aktiivisesti körttiseuroissa käyvää porukkaa. Toinen puhui aidasta ja toinen aidan seipäistä. Eipä ollut ensimmäinen kerta tällä foorumilla.
Kirjoitin kyllä ilkeämielisesti ihan tarkoituksella, kun suututtaa yleistäminen, kuinka vain Helsingissä on nuoria ja muualla mummoja. Jos minä tsemppaan Vaivattua sielua, niin minulla on siihen ihan täysi oikeus. En todellakaan aio kysyä lupaa siihen keneltäkään.
Pirskan rakastama ja kaipaama lain saarna - toivon sydämestäni, että Pirska on vain yksittäinen ajattelija, eikä edusta laajempaa mielipidettä. No ei totisesti edusta, siitä saatte olla aivan huoleti.
-
Juuret.
Siivet,
Siipirikkona palata juurille
-
...nuoria on muuallakin kuin Helsingissä...että kaikki Suomen nuoret eivät todellakaan asu Helsingissä, vaan heitä löytyy ihan ympäri ...
Muailmaa :109:
-
En tiedä, haikailetko vielä kauempia, mutta edellisen kaavan mukaista "perinteistä jumalanpalvelusta" vietetään joka sunnuntai klo 12 Helsingissä Mikael Agricolan kirkossa. Kannattaa käydä siellä, jos haluaa muistella. Itselläni on jo muutama vuosi mennyt siitä, kun viimeksi siellä olin.
Kiitos, Samuli, tiedosta. Muistan kuulleeni taannoin, että Agricolassa on ollut perinnemessuja. Luulin niiden loppuneen viimeistään - sinänsä sangen valitettavaan - skismaan tuomasyhteisön kanssa. Hyvä jos jatkuvat! Jonakin sunnuntaina siis hankkiudun paikalle. Edellistä kaavaahan minä tässäkin haikailen, tietääkseni ainakin, siis sitä, jota 60- ja 70-luvuilla käytettiin... On minulla vanhat messusävelmistötkin jossakin kesämökin uumenissa kai tallessa kuten koraalikirjatkin, mutta eipä ole tullut muisteltua ja lauleltua.
Lapsena ihmettelin, miten vanhat ihmiset ovat jumittuneet nuoruutensa lauluihin, mutta pikkuhiljaa alan ymmärtää... Punaisen veisukirjankin ensimmäiset laitokset herättävät minussa nostalgisia muistoja. :) Siionia rupesin veisaamaan onnekkaasti vuonna 1974, jolloin tutustuinkin heti uudistettuun laitokseen. Lapsuudessa kuulin kotona tavallista virsikirjaa, Hengellistä laulukirjaa sekä joskus Halullisten sielujen hengellisiä lauluja. Herännäisyys kun hyppäsi vanhempieni sukupolven yli. :-\
-
"Jumalan rakkaus on kuin meren aava,
kuin tuulen henki päällä kuivan maan..."
-
Minulle rakkaimmat virret lisävihkosta on
270 Päivä päivältä vain petyn siihen, mitä sain näissä pyörteissä maan hulluuden....
275 Minun päiväni paljon kantaa arvotonta joutavaa...
276 Ääni huutaa: erämaassa Herralle tie raivatkaa...
287 Huoneen ristin hiljaisuuteen Kristus meille valmistaa...
308 Tuuli työntää kulkijaa, horjun haparoiden...
ja tykkään toki monesta muustakin :060:
Oli kiva läpiveisata vihkonen Aholansaaressa 3.9.05 ja ois kiva veisata kaikki uudelleen...
-
... kaikki virret ovat lempivirsiäni... parista virrestä en pysty...
-
Vuorovaikutustaidot, ovat tärkeät opetuksessa oli sitten "lapin poika" tai "stadin kundi".
Mutta eiköhän 1600-1800 luvulta löydy vaikka mitä... ja niin kovia tarinoita että siinä pikku Judet rupee kalpenemaan :eusa_shifty:
Iäkkäillä ihmisillä on yllättävän paljon annettavaa, jopa glopaalisoituneelle yhteiskunnalle :icon_cool:
ps. Puhumattakaan Siionin Virsistä, niin myös lisävihkolla.
Ystävät hyvät,
minä olen ihan tosissani huolissani körttiläisyyden nykytilasta ja etenkin tulevaisuudesta. Tarkoitukseni ei ole ollut väheksyä Pohjanmaan mummoja. Tarkoitukseni on ollut todeta, että muutaman kymmenen vuoden päästä Pohjanmaan mummot ovat kuolleita ja maaseutu vielä autiompi kuin nykyään. Herännäisyys, kuten kaikki muutkin perinneliikkeet, pysyy Suomen väestörakenteen muuttuessa elossa vain siinä määrin kuin se pystyy löytämään kasvualueilta - siis täältä etelästä - tarpeeksi nuorta väkeä joihin vedota. Ja etelän nuorta väkeä eivät perinneliikkeet kiinnosta. Saattohoidolla tarkoitan nykyistä Herättäjän toimintamallia, jossa paikallisosastoja on kepulaiseen tapaan joka niemessä, notkossa ja saarelmassa, vaikka samat ihmiset ovat niiden johdossa olleet jo kymmeniä vuosia ja haluaisivat lopettaa, mutta kun uutta väkeä ei tule. Tämä on ihan oikea tilanne, josta kuulin Körttifoorumi- tapahtumassa.
Jos uusia ihmisiä halutaan mukaan liikkeen toimintaan, olisi syytä miettiä toimintatapoja. Körttiläisyyden yhteydessä puhutaan usein "lähinnä körttiläisistä" suurena lukuna tilastoissa. Puhutaan myös "joukkoon rakastamisesta". Tämän käsitteen ongelmallisuuteen viittasin edellisessä viestissäni. Seuroihin saa kyllä tulla kuka vain, mutta aika paljon intoa pitää olla, jotta pääsee syvemmälle sisäpiiriin. Nuorten tupailloissa ei näy muita kuin Aholansaaren riparien käyneitä. Nuori Yty- lehti on sisäpiirivitsejä pullollaan. Körttikodin seuroissa käy aika vähän uusia kasvoja. (Hankaluuteen on törmännyt myös allekirjoittanut, jonka suku on ollut körttiläistä jo herännäispappi Emil August Wichmannin ajoista 1800-luvun alussa, mutta joka ei ole asunut Körttikodilla.)
Jonkun mielestä minä kiellän Lutteeruksen virren ja herännäisyyden historian. Ohi menee maalista. Kävin katsomassa Picasso- näyttelyn viikko sitten. Picasson työt ovat olleet omana aikanaan merkittäviä. Nykyään jos joku tekisi samanlaisia, se olisi auttamattomasti vanhentunutta, kopiointia. Picasso on kuitenkin vaikuttanut taiteen kehitykseen omalla tavallaan. Jos sanon että körttiläisyys ei voi pysyä ikuisuutta takertuneena menneisyyteensä, en sano etteikö mennyt olisi omana aikanaan ollut merkityksellistä. Nykyaika on kuitenkin nykyaikaa, ja sen tuomiin haasteisiin on vastattava ajan omilla keinoilla. Muuten ollaan hukassa kuin raamattufundamentalisti UT:n eksegetiikan luennolla.
Pohjanmaan mummoista vielä. Minulla on elämässäni kaksi isotätiä ja yksi isoäiti edustamassa tätä ihastuttavaa ihmisryhmää. Kunnioitan heitä tavattomasti, ja heillä takuulla on paljon sanottavaa aiheesta kuin aiheesta. Mutta kukaan ei väitä, eivät he itsekään, että heillä olisi nykyään jotenkin suuri rooli herännäisyyden kehityksessä. Kun heistä aika jättää, heidän tilalleen ei tule uusia Pohjanmaan mummoja. Siksi tarvitaan Helsingin nuoria aikuisia, jotta liike pysyisi hengissä.
Vältit(tällä kertaa) koivuniemen herran… :eusa_angel:
SV. 53
Santtu - 62 on sama nimimerkki kuin Bengt Sandberg. :icon_cool:
-
Santtu - 62 on sama nimimerkki kuin Bengt Sandberg. :icon_cool:
Bengt Sandberg katsoi hyväksi spekuloida siitä, että mielestäni ei saisi olla hevimatallilinkkejä foorumilla, vaikka en ollut maininnut mitään koko asiasta. Siksi nyt spekuloin, että Bengt Sandberg haluaisi liittää AC/DC ja muita hevimetallikappaleita Siioninvirsien lisävihkoon, jota sitten käytetään yksinomaan. Suosittelisin, että hän perustaisi oman herätysliikkeen, jossa käytetään hengellistä rokkia tai mitä muuta hän rakastaa.
-
En koe itseäni hengelliseksi johtajaksi, joten ...
Eiköhän tämä keskustelu ole tullut pääte pisteeseen teidän kanssa.
Häiritsee vaan Körttifoorumin yleistä rauhaa.
Mutta jos te haluatte vielä jatkaa, sille minä en voi mitään.
Minun osaltani keskustelu on loppu teidän kanssa, joten pyrin välttämään etten kommentoi teidän viestejä.
Terv. Bengt Sandberg
-
En koe itseäni hengelliseksi johtajaksi, joten ...
Eiköhän tämä keskustelu ole tullut pääte pisteeseen teidän kanssa.
Häiritsee vaan Körttifoorumin yleistä rauhaa.
Mutta jos te haluatte vielä jatkaa, sille minä en voi mitään.
Minun osaltani keskustelu on loppu teidän kanssa, joten pyrin välttämään etten kommentoi teidän viestejä.
Terv. Bengt Sandberg
Olisit ajatellut foorumin yleistæ rauhaa ennen kuin aloitit sodan minun kanssani. Mutta hyvä on, jos lopetat nyt.