Tuoreimmat viestit

Sivuja: [1] 2 3 ... 10
1
Yleinen keskustelu / Vs: Kirjoita runo XXI
« Uusin viesti kirjoittanut PekkaV tänään kello 14:36 »

  pinta pinta
paperi rapisee
kiilto madon
kuulto veen laulun teen
kuoppaa hän kaivaa tehdäkseen paikan edelliskesän perunoille
keväällä


tähkä
helle
marja
vesi
turve

2
Yleinen keskustelu / Vs: Politiikkaa osa 12.
« Uusin viesti kirjoittanut Riitta-mummi tänään kello 12:01 »
Ennen oli sanonta Tanskanmaassa on jotain mätää !

Kun tämän laajan artikkelin kuvia katselen,  sanon Venäjällä ei ole kaikki hyvin !

Pienet lapset leikkivät oikean näköisillä hyökkäysvaunuilla, nuoriso käy armeijan katedraalissa aatetta oppimassa. Koulu opettaa näin:

Pian Venäjän koululaiset ekaluokkalaisista lähtien osallistuvat viikoittain oppitunneille, joilla katsotaan sotaelokuvia ja tehdään virtuaalimatkoja Krimille. Luvassa on jatkuva annos luentoja ”geopoliittisesta tilanteesta” ja ”perinteisistä arvoista”. Säännöllisen lippuseremonian lisäksi pidetään tunteja, joilla ylistetään Venäjän uudelleensyntymää presidentti Vladimir Putinin valtakaudella.

https://www.ess.fi/uutissuomalainen/4780421
3
Seuratupa / Vs: Päivän virsi 10
« Uusin viesti kirjoittanut Riitta-mummi tänään kello 08:47 »

VK 207 Arkana nyt olen tullut

https://www.youtube.com/watch?v=mjIxUzwmlBA

1.
Arkana nyt olen tullut
itseäni tutkimaan.
Kaipuu nousee sydämestä
parempaan ja puhtaampaan.
Kun en itse selvää saa,
mikä mieltä ahdistaa,
Jeesus, saanhan olla tässä
hiljaisuutta pyytämässä.

2.
Herra Jeesus, itseäni
vaikken oikein tunnekaan,
auta nytkin rohkeasti
sinuun yksin katsomaan.
Tunnet mielialani,
huoleni ja toiveeni.
Tiedät aiheet ahdistukseen.
Auta lepoon, luottamukseen.

3.
Anna lohdutuksen sana,
anna synnit anteeksi.
Armotyösi hoivaan sulje
ystäväni, perheeni.
Viikon töihin, kiireisiin
käythän rinnalleni niin,
että saisin omanasi
olla, Jeesus, hoidossasi.

4.
Hiljaisuutta, Jeesus, kaipaan,
läsnäoloasi vain.
Siitä virtaa arkihuoliin
aamurauhaa sunnuntain.
Minut täytä toivolla,
että voisin iloita.
Kiitos, että kaikkeen vaivaan
nyt jo yltää voima taivaan.



Pentti Hölsä 1977. Uud. Anna-Maija Raittila 1979. Virsikirjaan 1986. | Sävelmä: Toisinto Pohjois-Savosta.
4
Yleinen keskustelu / Vs: Kirjoita runo XXI
« Uusin viesti kirjoittanut Riitta-mummi tänään kello 08:40 »
Tuuleton, hiljainen
aamun hetki
on kuin ystävän ajatus,
rauhaa ja odotusta

sen kuulee äänettäkin

Ihmiset,
rakkaus on myös
ajatuksissa



pinta
paperi
kiilto
kuulto
kuoppa
5
Yleinen keskustelu / Vs: Kirjoita runo XXI
« Uusin viesti kirjoittanut Pena tänään kello 08:33 »
Onko kevät vain sana?

Mahlan lähes kuulumaton
kohina koivun tiehyeissä?

Viljan varovainen
oras?

Puro?

Vuokot?


hetki
tuuli
ystävät
rakkaus
ihminen
6
Yleinen keskustelu / Vs: Kirjoita runo XXI
« Uusin viesti kirjoittanut Riitta-mummi tänään kello 07:03 »
Kesä tai syksy
kyllä  kelpaa elää
ikä ei ole ongelma

vanhuus vähentää
voimaa

talvi, tule takaisin
valkoisena, valoisina
pakkaspäivinä

keväällä herään
odottamaan uutta elämää



sana
mahla
vilja
varovainen
kohina
7
Seuratupa / Vs: Aamuhartaus 21
« Uusin viesti kirjoittanut Pena tänään kello 06:45 »
Liikuttavinta ja kauneinta, itä olen kuullut vanhojen heränneiden elämästä, on se, mitä kerrotaan tästä ukkovainajasta. Kun hän oli pieni 4-5 vuoden vanha poikanen, sai hänen äitinsä herätyksen Ylihärmän kirkkoreisulla. Jumalan suuri herättävän armon tuli liikkui silloin näillä mailla. Äiti lähti Härmän kirkkoon, niinkuin niin moni muukin sinä aikana teki, Siellä saarnasi silloin herännyt pappi ja sana kävi pistona äidin sydämeen. Kun äiti tuli kirkosta kotiin pyhäillalla, sytytti hän valkean takkaan. Siinä hän oli kumaraisillaan takan ääressä, toinen jalka takkakivellä ja pää käden varassa, käsi leukaa vasten. Siinä hän itkeskeli sitä, mitä päivällä oli kirkossa kuullut, vuodatti kyyneleitä Kristuksen jalkain juureen ja oli samanlaisessa hommassa, missä Betanian Mariakin, vaikka hänellä oli syvemmät syyt itkuun itkiessään oman sydämensä kuollutta tilaa. Siinä kotilieden ääressä se äiti painautui Herran jalkoihin ja vuodatti sinne sydämensä asiat. Ja kuulkaa, tämän ukon äidin itkun ääressä täytyi Herrankin ruveta itkemään yhdessä ja auttamaan häntä kyynelten alta. Se äiti vuodatti kyyneleensä Jeesuksen jaloille niinkuin Mariakin Jeesuksen ollessa aterialla hänen kodissaan, ja äidin pikku poika, tämä ukkovainaja, näki äidin itkun. Sen näkeminen otti häneen, sillä äiti oli lapselle rakas. Hänkin hätääntyi, meni äidin luo, kietoi kätensä äidin kaulaan ja kysyi: "Äitee, mitä te itkettä?" - Äiti kai rupesi kertomaan, mikä oli hänen itkunsa syynä, oma suruttomuutensa ja se, ettei ole ymmärtänyt lapsillensakaan muuta antaa, kuin mitä maailmalla on ollut annettavana. Hän kai sanoi myös, kuinka Herra on nyt ottanut hänet kiinni. Ja ukkovainaja on kertonut, että silloin Herran armovaikutus ensi kerran pisti hänen sielunsa läpi.

Vilhelmi Malmivaara
8
Yleinen keskustelu / Vs: Kirjoita runo XXI
« Uusin viesti kirjoittanut PekkaV tänään kello 04:40 »

   ei kai
kyllä varmaan
ehkä kuitenkin
mahdollisesti kenties
tietenkin tottakai


kesä
syksy
vanhuus
ikä
voima

9
Yleinen keskustelu / Vs: Nyt soi, 5.osa
« Uusin viesti kirjoittanut PekkaV tänään kello 04:37 »


  Vain pieni kansanlaulu



https://www.youtube.com/watch?v=6wLlsjXl6HQ



   Suuri kansanlaulu

André Rieu plays for the Royal family of the Netherlands...

https://www.youtube.com/watch?v=6Z4kaoDV6xA


10
Seuratupa / Vs: Ortodoksisuus 3
« Uusin viesti kirjoittanut Kalistaja eilen kello 16:00 »


  Minut on kerran vihitty avioliittoon. Se tapahtui ortodoksikirkossa Vantaan Tikkurilassa. Seremonia oli pitkä. Jopa amerikkalaista jalkapalloa Yhdysvalloissa - ja  tavallista futista Kakkosessa Suomessa - pelannut leveäharteinen veljeni väsyi kun hänen tehtävänään oli pitää kruunua pääni yläpuolella. Mitro Repo vihki. Nelihenkisestä perheestämme kolme oli ortodokseja, kaikkine kasteineen ja muine asioineen. Nytkin katselen ikoneja. Olen muinoin kanssani vihityn vaimon luona. Tosin emme enää ole naimisissa. Mutta tulemme useimmiten melko hyvin toimeen. Hetki sitten otimme aurinkoa terassilla ja siemailimme hyvää juomaa.

Tajusin körttiläisyydessä ( veisasimme pari Siionin virttä ortodoksihäissämme ) ja ortodoksisuudessa olevan paljon samaa, ainakin siinä itäisessä Ukko-Paavon körttiläisyydessa ja ortodoksisuudessa - idän ihmeellisiä ihmeitä ne.

Elämä on. Itää ja länttä. Ja elämä(ä) on aina muotoiltavissa uusiksi. Niin se vähintäänkin toisinaan menee, kun päätät niin. Toisinaan.:kahvi:
Sivuja: [1] 2 3 ... 10