Keskustelu > Yleinen keskustelu
Terveyteni
Leena:
Juuuh... oli yövieraita, ja kiihtyneitä olivat. Kiitos noista tiedoista. Tästä olen kuullut että maaperä on hapan, mutta sitä en edes uskaltanut kysyä että kuis lannoitteen kun arveluni mukaan niissä on jotain mitä ei saisi.
He on juuri ns ruokauskovaisia, käytin itte tätä sanaa siskolle, eli maailman mukavimpia mutta aivan hurjistuneita, kun ollaan eri mieltä.
Se oli surullinen visiitti sikäli, että kaikkiaan olen heistä pitänyt. Nyt he katkaisi välit. Mutta tuo yöllinen myös yllätti. Ehkä heidän taholta ne välit oli jo katkenneet siihen mennessä eikä vasta myöhemmin, eli siitä laihduttamisesta. En ymmärrä itseään tätä, mutta hoikistun säännöllisesti kun liikun, se balettivuosi vei vyötäröltä 25 senttiä. Minul ei ollut vaakaa silloin. Mie vaan sanoin että oon laihtunut aina liikunnalla en tohtori Tolosella, he suuttui. Kun eihän se äijä edes elä enää, eikö se ole tavaramerkki.
Miten on teidän. Minun lähti paino taivaisiin kun söin Neurontinia. Se on epilepsialääke ei kovin hyvä. Kolmekymmentä kiloa tuli, sitten se piti lopettaa. Ne sitten jäi olemaan, olin tottunu siihen että syön vatsan täyteen ja se on siinä. Silloin vaitsa ei vaan täyttynyt, eli tajusin vähän hitaasti että ruokahalu ei nyt pelitä minään mittarina.
Työterveydessä kävin, kun koetin Nutrilettia ja tuli keuhkokuume ja kysyin onko viisasta nyt laihduttaa, ei ole noin sairaana he vastasi.
Kului aikoja, ja minun katosi kaikki ruokahalu eli en syö jotain kalorimäärää kun pitäis, mutta en vissiin tarvi niin paljoa. Se ei käy äkkiä, mutta vähin erin ainakin se työterveyshoitaja sanoi niin että elimistö toimii säästöliekillä ja rasvaisuus johtuu siitä, että mieli hälyttää että on nälänhätä ja säästää ravintoa. Minun piti kyl liikkua. Harrastan kotona niitä baletin lattialla tehtäviä liikkeitä jotka nostaa hien kyl pintaan ja hengästyttää.
Että onko tääl kukaan noin terveyssyistä laskenut painoaan. Täällä ainakin karpattiin, muistan sen, ja kansalaiset sai alas niitten kolesterolitasoa ja verenpaineita ja sokereita.
Ootteko jatkanu sitä valiota?
Leena:
--- Lainaus käyttäjältä: Riitta-mummi - 25.08.19 - klo:11:46 ---No olipa sinulla yövieraat !
Tässä tietoa mahdollisten jatko-argumentointien varalle:
https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/luonto/maapera/maa-ravinnevarasto
Kohdassa Hyvän peltomaan ominaisuusia sanotaan toki että Suomessa on melko ravinneköyhä maaperä, hapan. Sen suhteen maanviljelijä tekee parhaansa.
Suositteliko vieraasi ehkä myös hopeavettä ? :icon_lol:
--- Lainaus päättyy ---
Lämmin kiitos.... sitä hopeavettä jäin vartoomaan, kun ei taida löytyy vesjohtoveestä. Oli se pikkunen järkytys kun he oli niin vihaset, ja oli todella jo varsin myöhä, ja nythän mie opiskelen näistä lisää. Siis kiitoksia sillä kokemus oli pikkusen vavahduttava ja väräyttävä.
Pyryharakka:
Mie tiputin kymmenen vuotta sitten 14 kiloa painoa. Silloin oli juuri se karppausbuumi. Siihen serkkuni kovin uskoi ja kehotti minuakin. Lueskelin niitä taulukoita, mitä sais karppaamalla syödä, mitä ei. Se oli liian tiukkaa meikäläisen ruokakulttuurille. Ruokakuntaan kuuluu kaksi aikuista, ruumiillista työtä tekevää miestä, enkä minä laiskuuttani halunnut syödä eri ruokaa. Muistin, että siskoni mies joskus kauan siteen söi lihapullia, paistettuja perunoita, makkaroita yms. Ja laihtui, kun jätti makeat syömättä. Hän pysyi kuolemaansa asti normaalipainoisena ja hyväkuntoisena, kunnes ärhäkkä leukemia vei.
Aloin siis noudattaa Suomalaista ruokasuositusta, lautasmallia. Puolet lautasesta kasviksia, 1/4 perunaa/pastaa/riisiä ja 1/4 lihaa/kalaa. Tämä oli minulla sellainen sovellettu juttu. Jos päivällä oli eväänä esim. maksalaatikkoa, niin sitten kotona illalla söin vain kasviksia. Vehnäjauhon ja sokerin jätin minimiin. Lisäsin reippaasti liikuntaa.
Sitten on tullut taas syötyä sitä sokeria, lähinnä leivonnaisissa. Liikuntakin on jäänyt vähäisemmälle. Joten paino on noussut 4 kg tuosta parhaasta mahdollisesta. Siinä olen nyt lähes kymmenen vuotta kiikkunut välillä kilo sinne kilo tänne.
Painonpudotukseen ja terveellisempiin ruokatottumuksiin, johon paremmat rasvat lukeutuu, siirtyminen johtui korkeasta kolesterolista, sydäntautien sukurasitteesta, iästä ja sukupuolesta. Jännä että sukupuolikin vaikuttaa. Työterveyslääkäri oli tyytyväinen. Jouduin kuitenkin pari vuotta sitten ottamaan kolesterolilääkityksen. Se on onneksi sopinut minulle. Ei ole tullut mitään sivuoireita.
Kannattaa syödä monipuolisesti, terveellisesti, mutta ei ryppyotsaisesti. Välillä on juhlia ja silloin pitää voida syödä iloiten sitä mitä tarjolla on.
Leena:
Olen vähän pulassa kun minulta on menny kaikki ruokahalu, eli päivät kuluvat niin etten syö mitään. Omituista muuten ettei paino siitä huolimatta putoa. Tai joko mie tän selitin.
Täytyy syödä, mutta minun tarvii myös liikkua. Karppauksessa mieli oli luullakseni siinä, että riittävä rasva pitää nälän poissa ja se vie välipalatarpeen pois.
Liikkumisessa on jännää se ettei paino laske. Kun lihakset kehittyvät siinä, ja ne painaa enempi kuin rasva eli mittanauha on vaakaa luotettavampi mittari. Miehillä testosteroni jouduttaa sitä lihasten kehitystä. Eli olisko siinä miesten rehukammossa vähän evoluution myötään tuomaa —- kun niitä muskeleita on joskus kivikaudella tarvittu, siinä, jaminähänenphputakaninruokaa....... noin äärimmilleen.
Mie kas näinki hitaasti saan parisataa rammaa ales mutta en tahtois että menetän lihaksista m itään. Ne on yhä hyvin tarpeen.
Leena:
Siis kaikille kiitos ja oli mukava kun Pyris kertoi noin selkeesti kuin syö. Nämä on kiinnostavia,j a oli niistä kansanterveystieteessä siitä missä ja miksi on karjavaltaista, lounaissuom en kalkkisemmassa maaperässä vilja menestyi.
Oli kiinnostava lukea karppauksesta ajatuksia, koska taisi minulla loppua kun yritin mennä pekonilla ja kananmunilla ja uhhhhh kuin tuli huono olo.
Mie sanoin että tule kauppaan nyt niin mie näytän mitä ostan ja yritän syödä, se ei menny ihan niin, hän hommaa aika paljon sinne ruokia mitä en olis ostanu kun vähäsen lisäaineita välttäsin, ehkä he ajattelee sitte toisin, mutta itse alottaisin sillä et laitan ruokaa itse, en puolivLmisteista, ja jotenkin iski ekoajattelu, oli hyötyä tai ei. Että jos lisäaineita on pitkä lista ja sitte hätäillään lannoituksesta.... Ei, mie putosin ajat sitte.
Keljua on että tulee ruokahävikkiä, kun se syöminen en on niin olematonta ja iskee pahoinvointi ihan. terveellisen aterian perästä, neljä pient uutta perunaa ja pikkusen savukalaa. Ei, nyt loppu valitus. Soitan terkkariin ja valitaan, ei tää ole kuin omituista.
Kattoiko joku sen ruåttalaisen ruokajutut jossa arvottiin mitä on syötävä?
En mie ennen näitä niin miettinykkän, tää alkoi kun se ent ystävä ilmoitti että nyt ost etuaan vaaka ja sie et 3nää napostele. ——— täh, sanoin, ja annoin pitää luulosa, kai moni napostelee sitte..... huomattiin etten edes syö ja pelästyinhän mie. Ja hän pikkusen aattelee ihmisestä kuin hän olis auto, kalorit sisään, siinä kaikki. Se on paljon jännempää. Kaikki ne jutut niin kun rasvan paineleminen äkkiämpään rasvasoluihin, kysymys onko niitä elämän ajan vain tietty määrä, lisääntyykö ne aikuisiällä, selvittääkö tämä senkin, ettei joku vaan liho vaikka vetää rasvasta ruokaa, miten lihava on monesti ihan terve....
Ja kuin jotkut papparaiset vetää röökiä satavuotiaaksi ja sanoo, että siinä se on pitkän iän salaisuus.
Ja toisaalta, jos saa syövän, jää auton alle, tai jotain.
Mikä ruokauskonnon tavoite on? No hyvä, kun ihminen vain yrittää oikaista elintapoja, se ei ole vielä ruokauskontoa.
Onkohan kyseessä kuolemanpelko? ” Varmaan eläisin iäti, vaan ei päinsä käy”. Muistan yhden hoitajan joka piti itsestään ääritarkkaa huolta, sai syövän ja menehtyi viisi- kuusikymppisenä. Yhteenkuuluvuus samoin uskovien kanssa?
Onko se korvike sille, että uskoisi Jumalaan? Tai olisi tekemisissä JumalN kanssa?
Yhdenlainen riippuvuus, kun tahtoo olla niin riippumaton?
Navigaatio
[0] Viestien etusivu
[#] Seuraava sivu
[*] Edellinen sivu
Siirry pois tekstitilasta