Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: PekkaV - 19.07.14 - klo:05:13
-
Tuusulan raitilla, seurakuntatalon ruohottuneen tontin kohdalla pysähdyimme öttiäisen edessä. Takaa tullut, 9-kymppiseksi itseään sanonut, pyörää taluttava rouva kysyi, onko se lasinsiru. "Öttiäinen", sanoin. Puoliso puhui suomea: "Kovakuoriainen. Se on ruskea." Koppiainen vipelsi kohti jalkakäytävän reunaa. Totesin, että oletpa vaarallisella reissulla.
-
Tuusulan raitilla, seurakuntatalon ruohottuneen tontin kohdalla pysähdyimme öttiäisen edessä. Takaa tullut, 9-kymppiseksi itseään sanonut, pyörää taluttava rouva kysyi, onko se lasinsiru. "Öttiäinen", sanoin. Puoliso puhui suomea: "Kovakuoriainen. Se on ruskea." Koppiainen vipelsi kohti jalkakäytävän reunaa. Totesin, että oletpa vaarallisella reissulla.
Kävit siis todistamassa oikeusturvan irvikuvaa. Uusi seirakuntatalo on ollut jo kolme vuotta rakentamatta yhden henkilön tekemien kaavavalitusten takia. Nyt on jatkovalituksen syy, että työmaa haittaa ambulanssiliikennettä viereiseen terveyskeskukseen. Terveyskeskus osalataan ilmoitti, ettei haittaa kun amulansseissa on kääntyvät etupyötät, mutta suomalaine oikeuslaitos on sikamaisen hidas ja meidän oikeusturvamme suurin ongelma. Samalla mnaisella on lähes kymmenen valitusta menossa samaan aikaan. Valitus maksaa vain 90€/kpl.
-
Onko oikeusturva turvallaan Tuusulassa ? Sika kmipaisee kyllä tarvittaessa pikajuoksuun, oikeus virtaa kuin vesi. Hitaasti tai nopeammin.
Sikaa ei ansaitse nimitellä sikamaiseksi. No, onhan se mutakylvyn jälkeen likainen. Se on puhdasta likaa. Sikamaisuus = ihmismäisyys :017:.
-
Onko oikeusturva turvallaan Tuusulassa ? Sika kmipaisee kyllä tarvittaessa pikajuoksuun, oikeus virtaa kuin vesi. Hitaasti tai nopeammin.
Sikaa ei ansaitse nimitellä sikamaiseksi. No, onhan se mutakylvyn jälkeen likainen. Se on puhdasta likaa. Sikamaisuus = ihmismäisyys :017:.
Jos päätös kestää 1,5 - 2,5 vuotta ei voi enää puhua oikeusvaltiosta. Kyse on siis hallinto-oikeudesta. Meillä on yksi Vantaan entinen kaavoittaja, jonka harrastus on kaavavalitukset. Kun hän on ammattilainen, ei hän tarvitse edes tuomaria avukseen, vaan tekee kaikken itse. On hänellä muitakin ongelmia, kuten matot parvekkeen kaiteella tuulettumassa jo 1,5 vuotta ja yhäti.
-
Havaittu siili. Koetettu ruokkia, koetetaan jälleen tarjoilla jotakin siilimäistä jota ei harakka veisi kuonon edestä. Kauhea ukkonen estää kaupanteon, kissanruokaa muuten koettaisin. Suosittelevat wikissä.
-
Illalla mukava havainto ikkunasta: kolme supikoiraa peräkkäin sisäpihan nurmikon laitaa. Ensin kaksi ja perässä vielä kolmas. Nurmikolta livahtivat polkua pitkin metsikön suojaan.
-
Pihassa havaittu myöskin siili jonka nimeksi veljeni sanoi Ilmarin.
Pitkäkorvainen jänis ja pari oravaa eilen ajellessani.
Korppeja kaksi..aina samoissa maisemissa...noppimassa tiellä jos joku jäänyt auton alle...komian sinisen hihtavan mustia...nuo linnut jotka ruokkivat profeetta Eliaakin aikanaan Keritin-purolla. :eusa_angel:
edit. höh...hihtavan :017:..öö tietty hohtavan sinisenmustia korpit. :kahvi:
-
Jäniksiä piisaa kotimökin pihapiirissä...
-
Täälläkin pysähtyi rusakko haistelemaan pihani viereen. Olin eilen illalla lyhentänyt apilapitoista nurmikkoa, varmaan se sitten pupunnenään tuoksui ihanalle, kun kun sieraimet niin väpättivät. Kyllä minulle olisi rusakko kelvannut ruohonleikkuriksikin, niin hyöty olisi ollut molemminpuolinen.
-
Oli jäänyt kettu tiellä auton alle ja jopas oli kaksi korppia siinä aterioimassa valmiissa pöydässä.
-
Jouduin suorittamaan kekomuurahaisten joukkotuhonnan.
Takametsässä on runsaasti niiden kekoja. Paikka on kuuma etelärinne ja rakennusmateriaakia on paljon kun kaupunki suoritti siellä jokunen vuosi sitten harvennusta havupuissa. Meidän naapurit ovat kai käyneet myrkyttämässä niitä pesiä kun kuolleita murkkuja on seinävierustalla tuhansittain.
Nyt ne hädissään olivat siirtymässä meidän talousrakennukseen. Takkahuoneessa ne kiertelivät lattialistoja pitkin. Etenkin pistorasioiden ympäristö oli niitä mustanaan. Yäk ! Pikkutytötkin inhoavat niitä, eipä siis muu auttanut kuin kunnon myrkyt, ja päälle suursiivous.
Yksi iski minua koipeen ikään kuin syyllistäen. Sanoin sille: Antakaa anteeksi, mutta rinnakkaiselo ei suju näin. Mäessä saisitte minun puolestani olla vapaasti.
Muurahaiset ovat niin yhteisöllisiä ja viisaita, että surullisin sydämin jouduin tekemään tämän. Tämä on julkirippini. :'(
-
Koiramme on näillä helteillä alkanut syödä huonosti. Monet herkutkin olen joutunut antamaan lemmikkivariksilleni Kaisalle ja Klausille.
Äsken vein toistalitraisen jauhelihapuuron tähteen muovikupissa niille tarjolle. Ne syövät myös suoraan kupista, mutta nyt Klaus kaatoi
kupin nurin ja näppärästi poisti sen sitten puurokasan päältä.
Nyt on menossa puuronpiilotuskiire. Pariskunta kantaa sattumia nokissaan pensasaitojen alle. Samalla ne tähyilevät josko harakat ovat tulossa apajalle. Ne kyllä saavat yleensä vain muruset, jos niitäkään.
Toissapäivänä oli kuistille ilmestynyt yli kymmensenttinen ukkoetana. Oli kuuma paisteinen päivä, mistä lie kukkapenkin uumenista kömpinytkään. Aika pian se siitä katosi. Kerran olen nähnyt paljon suuremman mustikkametsällä ollessani. Oikein säikähdin.
Perhosia on parhaita vuosia vähemmän, tosin olemme olleet vain vähän maalla, mutta esim. neitoperhosia näkyy täälläkin. Nyt ei kai ainutkaan ole näyttäytynyt. Isoja valkoisia ja keltaisia perhosia on. Keltainen on sitruunaperhonen, valkoisia en juuri tunnista nimeltä.
-
Kaksi siiliä viihtyy iltaisin pihassa.
Voi kuinka söpöjä ne ovatkaan. :eusa_angel:
-
Täkäläinen siili liikehtii varovaisesti omia polkujaan kulkien. Ne kyllä näkyvät, hieman hän lyö lyttyyn tiheähköä kasvillisuutta pensasaidan edessä. Joka tapauksessa arvioisin jäljittäneeni juuri sen pensasaidan kappaleen jonka edustalla hänet näinkin, tosin. Se on asunto. Hyvä. Osaan suunnata ateriatarjoukseni kotiinkuljetusperiaatteella.
-
Täkäläinen siili liikehtii varovaisesti omia polkujaan kulkien. Ne kyllä näkyvät, hieman hän lyö lyttyyn tiheähköä kasvillisuutta pensasaidan edessä. Joka tapauksessa arvioisin jäljittäneeni juuri sen pensasaidan kappaleen jonka edustalla hänet näinkin, tosin. Se on asunto. Hyvä. Osaan suunnata ateriatarjoukseni kotiinkuljetusperiaatteella.
Hyvä että siileistä huolehditaan kun koko eläin on käymässä harvinaiseksi. On jopa arveltu, että seuraavien viidenkymmenen vuoden kuluessa siili kuolee sukupuuttoon. Toivottavasti näin ei käy. Siili on muuten elävä fossiili - yksi maailman vanhimmista eläimistä.
-
Oravat ovat kovilla näillä helteillä:
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288719804203.html
Etlari huomio saman kuin minä:
http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2014/07/30/kukkia-olisi-vaan-ei-paivaperhosia
-
Karhuja oli kaadettu Pohjois-Karjalassa eilisiltaan mennessä 12. Tappioihin voi lukea yhden koiran, jonka susi tai sudet söivät.
Kerran toivat karhunruhon trikiinitutkimuksia varten elintarvikelabraan kun olin siellä töissä. Pieni karhu oli kyseessä.
www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/54566-karhujahti-alkoi-12-kaadolla-sudet-soivat-yhden-koiran-olemattomiin
-
:'(
-
Olen kerran, nuoruuden hölmöyksissäni, syönyt karhupaistia :075:
Vaikka jotenkin diggaan Gustav Hägglundia ( kts. lehdistökatsaus-saitti) niin kauhukammiolta näytti kuva hänen Hirvensalmen huvilaltaan.
Vanha tupa oli "koristeltu" ympäriinsä trofeilla, jopa liki puolikkailla peuroilla ja antiloopeilla. Näki, että talon emännällä ei ole ollut sanaansa sanottavana sisustusasioissa. No, ei meilläkään. Tässä huoneessa on kolmen hirven ja kahden peuran sarvet seinällä + peurantalja. :017:
-
Oikeastaan ilvoksun ajatusta, että pitäisi karhunpaistia ruveta syömään. En ole vuosikymmeniin syönyt nautaa, härkää, lautasella isona könttinä. Maku ei ajatuksena miellytä. Mutta samassa pöydässä olevat saavat toki syödä, ei sellainen haittaa.
-
Olen kerran, nuoruuden hölmöyksissäni, syönyt karhupaistia :075:
Vaikka jotenkin diggaan Gustav Hägglundia ( kts. lehdistökatsaus-saitti) niin kauhukammiolta näytti kuva hänen Hirvensalmen huvilaltaan.
Vanha tupa oli "koristeltu" ympäriinsä trofeilla, jopa liki puolikkailla peuroilla ja antiloopeilla. Näki, että talon emännällä ei ole ollut sanaansa sanottavana sisustusasioissa. No, ei meilläkään. Tässä huoneessa on kolmen hirven ja kahden peuran sarvet seinällä + peurantalja. :017:
Meillä on vain lampaantaljoja tuoleissa.
-
Olen tulossa samanlaiseksi. Leikkeleet vielä käyvät. Ja makkarat. Maitokaan ei enää lasista juotuna maistu.
Ilvoksun, on jälleen uusi kiva sana. Onko ihan omasi, vai paikallinen ?
-
Sunnuntaina ajellessani Vaasaan oli pienin välein kolme kuollutta eläintä.
Ensin ukkometso sitten jänis ja sitten orava.
Vanhempi kissa oli taas viikon lomalla ja palaili aamusta kotiin oman ruokakipponsa luokse.
Ilmeisesti ollut rannalla kun kesäasukkaat kalastaa ja saa siellä perkkuita.
Siilit, ne kaksi...eivät ole hetkeen näyttäytyneet nyt.
-
Riitalle, että ilvoksua-sana on Täällä pohjan tahden-alla trilogian jostakin osasta Leppäsen Aunen sanomana. Hänhän teki työväentalolla ruokaa miehille ja siinä yhteydessä tämmöinen sana esiintyy, niin kirjassa kuin elokuvassakin. Minusta sanaan sisältyy haju/makuefekti.
-
Tässä on 'minun eläimeni' Kerttu.
-
Tämä ei ole minun koirani. Tämä on city-kettu.
http://www.ess.fi/uutiset/paijathame/2014/09/24/taalla-lahden-ketut-viihtyvat---lanunaukiolla-tepasteli-taysin-holmo?ref=uutiset-section-teaser-groupSection-sidebarPictureTitleLead
-
Näin kävi yhdelle city-ketulle täällä. Juttelimme tapauksesta aamiaisella, sillä olemme itse lopettaneet pihassa yhden kapisen supikoiran.
Ei onneksi olleet pienet lapset silloin vielä meillä. Se tehtiin kalauttamalla kepakolla sitä raukkaa niskaan kun se oli lintulaudan alustaa penkomassa. Olin soittanut metsästäjien paikalliselle päälikölle, ja saanut ohjeet.
http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2014/10/01/poliisi-ampui-ketun-lasten-silmien-alla-launeen-perhepuistossa
Tänään vein lintulaudan talipallojen seuraksi pähkinöillä täytettynä. Siinä käy muutamia talitiaisia, mutta niitä on hirmuisen vähän aiempiin vuosiin nähden. Poikaset menehtyivät kesäkuun sateisiin.
Matin veli soitti tunti sitten, että kaksi ilveksen poikasta on heillä pihassa. Asuvat hyvin metsäisessä paikassa Padasjoella.
-
Onkohan ilvespoikasten emä menehtynyt, kun pennut toljailivat pihaan? Jotakin häikkiä on.
-
YouTuben kissa- ja koiravideot ovat hauskoja.
-
Kävin metsäpalstassa katsomassa, että mistä kohtaa saamme helpoiten taloyhtiön lahjakuuset. Sellaista ruohottunutta penkkatietä talsin, niin edestäpäin lähti pakoon lyllertämään kaksi supikoiraa. Minähän säntsäin juoksuun ja huusin lujaa kuin muinoin kohortissa, niin jälkimmäisellä supilla oli otsaa pysähtyä ja katsoa minua taaksepäin. Tottapahan halusi viestittää "oliko pakko huutaa, etkö tuota nähnyt, että täysillä lähettiin". Minä jotenkin yllätyin supin käytöksestä, tiedän, että ne osaavat juosta lujaa.
-
Eilen ajellessani pikkuruinen orava kipitti tien yli kauhean suuri kuusenkäpy suussaan.
Oli vinhan näköinen.
Käpy lähes suurempi kuin kurre itse.
Tänään pellolla paljon joutsenia taas.
-
Sillä korkeudella kurrella voi olla vielä kesäpalttoo, ohut ja siksi se näyttää pieneltä. Poikaset jäävät liian usein tiellä liikenteen jalkoihin. Se säälittää.
-
Kolme veikeää kuvaa Iitu-nallesta omena-aterialla. Kuvia voi selata napauttamalla kuvan reunasta tai kolmesta pallukasta kuvan alla. http://www.ita-savo.fi/uutiset/lahella/massu-ahmittava-tayteen-ennen-talviunia-218121
-
Kuusamon suurpetokeskuksen Karjalaisesta oli myös Iltiksessä samanlainen artikkeli. Karhu on Iso juttu. Minulla oli mäyräkoira ja se oli metsäverinen, joten se uskalsi ottaa karhunrasvapalan suuhunsa. Monta tuttua koiraa nostivat vain niskakarvansa pystyyn ja vetäytyivät taappäin.
-
Matkalla lueskelin juttua Karjalaisessa ja Pielisjokiseudussa kun Karhu oli tallustellut
omakotitalon pihamaalle, oli kaiketi puusta pudonneiden omenoiden perään...
miniä totesikin että onneksi heillä ei ole omenapuita.
Pari kookasta kettua olen itse siellä käynneilläni vuosien varrella sattunut näkemään
ihan takapihan tuntumassa.
-
Minäkin luin verkkokarjalaisesta tuon jutun että karhu oli tullut mökin pihalle, mökkiläinen oli ottanut kuvan 4m:n päästä. Toinen karhu-uutinen oli Ilomantsista: karhu oli jäänyt pakettiauton alle, auto oli peruuttanut ja karhu oli kömpinyt täysin ehjin nahoin takaisin metsään.
http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/58195-karhu-tepasteli-terassille-enossa-otso-neljan-metrin-paassa-kuva
http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/57969-mies-tormasi-pakettiautolla-karhuun-ilomantsissa
-
Meidän nuorempi kissa on vähän omituinen tai sitten huomionkipeä muuten vaan.
Vaikka olisi juuri syönyt ja sitten tulee emokissa sisälle niin heti on NikoDeemus tunkemassa päätään samalle kupille NöpöStiinan kanssa. Ja hallinnoi mielellään ja on ylväs kuin mikäkin patsas ja terävä katseeltaan kuin paraskin pöllö. Kuin taas emokissa NöpöStiina, kotoisemmin Nöpö on itse vaatimattomuus, kiltti ja sellainen vähän arka luonteeltaan ja luonnoltaan. Niin erilaiset voivat olla emo ja poikanen...että melkein pakkaa naurattamaan. Ja emo sallii tuon kaiken. Ja kun on massut pullollaan niin sitten mennään yhdessä lepäämään ja ollaan kerällä ihan kiinni toisissaan, rullalla kuin parahin rullapulla.
Tarinaa kissojen maailmasta ja elämästä, elettyä ja koettua, nähtyä ja ihmeteltyä. :kahvi:
-
Nikosta kasvaa kova kolli, jos elää saa.
-
:040:
Taas alkoi naurattamaan.
-
Nauru pidentää ikää.
-
Nauru pidentää ikää.
Totta tuokin. Luin jokin aika sitten tutkimuksesta, jonka mukaan pessimisti kuolee varhemmin kuin optimisti. Se perustui joihinkin tilastoihin vaan en kirjannut lähdettä ylös.
-
Totta tuokin. Luin jokin aika sitten tutkimuksesta, jonka mukaan pessimisti kuolee varhemmin kuin optimisti. Se perustui joihinkin tilastoihin vaan en kirjannut lähdettä ylös.
Saksasta 1933 Yhdysvaltoihin muuttanut juutalainen elokuvaohjaaja Billy Wilder (mm. Piukat paikat) on sanonut: "Optimistit kuolivat natsien vainoissa, pessimisteillä on uima-allas Beverly Hillsissä."
-
Psykologia-lehti kirjoitti jo1990-luvulla että pessimisti arvioi maailman realistisemmin kuin optimisti, ja depressiivinen henkilö kaikkein realistisimmin. Kaikki menee aina huonosti. :repee: :repee: :repee:
Repeen, sillä en jaksaisi olla siis realisti. Hauskuus on tässä ettei ota mitään niin vakavasti.
-
Oravamme vaihtavat talvipukuun. Ne saapuvat suurin joukoin pihalle. Marjatilanne on suurenmoinen lintuja ajatellen.
-
Nauru pidentää ikää.
Niin kuulemma.
Sellasia ne puhelee kylällä. :icon_razz:
-
Mistä sen tietää kun on vaan yksi elämä, ei voi verrata. :icon_biggrin:
-
Ainakin se höystää, maustaa elämää ja tuo iloa.
Luulisin. :031:
-
Juu, totta...
-
Tänään särin puita lyhyinä tuokioina monta kertaa. Minulla oli kihona harmaja iso kissa, sellainen Penan kolli. Enhän tiedä kenen se olisi, mutta hyvä,kun meillä viihtyy ja syö hiiriä vähemmäksi. Ihmisiin kissa on tottunut, koska jotenkin minuun luotti eikä heti hyypeytynyt piiloon ja karkuun.
-
:icon_biggrin: :039:
Kissat on kivoja. (http://www.cosgan.de/images/midi/tiere/g075.gif)
-
Sain silittää tänään hervottoman suloista kultaisen noutajan pentua.
(http://www.cosgan.de/images/smilie/tiere/n010.gif) (http://www.cosgan.de/smilie.php)
-
Asunnossani taitaa olla koita. Suunnittelen järjestäväni niille viikonlopuksi saunan eli joukkomurhan.
-
Jos asunnossa on hämähäkki, silloin ei ole hometta. Meillä ei ole hometta. Sen todistaa erittäin homeallergisoitunut nenä jälkeläisellä. Hän on tarkempi kuin homekoira. :icon_rolleyes:
-
Ihan tottako? Koiran kirsun hajuaistiin uskon, huumekoirat, miinakoirat ja sellaiset. Itse haistan juuri ja juuri ketun ja supin juuri asutun pesän :003:. Allergikko voi tuntea oireita ja siten hän tuntisi ko aineen olemassaolon. Ihmisen hajuaistille pitää olla aika kovat dödöt, että tunnemme jotakin. En halua inttää tietenkään.
-
Väittävät, että reagoimme hajuihin, joita emme tiedosta. Olen jokseenkin samaa mieltä. Homeallergikot eivät luullakseni haista hometta. He saavat allergisen reaktion, jonka tunnistavat.
-
Kaikista koirista ylivoimaisesti eniten olen tykästynyt huskyihin. Ulkonäkö, luonne, (myös ulina) kylmänsieto. :) Kuume iskee toisinaan, jospa olisi joskus mahis tuollaista pitää. https://www.youtube.com/watch?v=7_dtDvupf_Y
-
Husky on sitkeä vetokoira. Se on kaunis katsella ja hoidettuna kiltti. Luin kerran romaanin, sellainen lännen pokkari ja silloin ihastuin minäkin huskyyn. Onhan se vähän iso, kun olen mäyrikseen tottunut.
-
Minulla on hyviä kokemuksia Englannin ja Skotlannin rajaseudun roduista. Bordercollie ja Borderterrieri ovat hyvin erilaisia luonteiltaan, mutta virkeitä jä älykkäitä kumpikin.
-
Minun kokemukseni mukaan nartut ovat viisaampia kuin kollit. Tosin pojat olivat engelsmanneja ja rouva on ranskatar. Piilleekö siinä se juju ? :icon_rolleyes:
-
Viisaudesta en tiedä, mutta kollit ovat rajumpia kuin nartut. Narttu on poikasten hoitaja, mikä selittänee viisauden "juurta".
-
Ensimmäisen pätkän koira on kyllä aivan liikuttava kaipauksessaan!
http://vivas.fi/nain-koiran-ja-kissan-reaktiot-eroavat-toisistaan-kun-omistaja-palaa-kotiin-pitkan-erossaolon-jalkeen-2/
Tykkään kyllä kissoistakin, ja tiedän että myös ne kiintyvät omistajaansa. Reagointitapa ja kiintymyksen osoittaminen on vaan vähemmän energistä. :)
-
kollit ovat rajumpia kuin nartut.
Puhutaanko nyt kissoista? Minun havaintojeni mukaan kollit ovat leppoisia mammanpoikia, naaraskissat (narttu on minulle koira) sähäkämpiä ja itsenäisempiä. (Toki vapaana kulkeva leikkaamaton kolli voi vaikka tappaa pentuja, jos sattuu löytämään.)
-
Koirista puhuin, mutta poika-koira-nimite tai uroskoira-nimite eivät olisi kuvanneet koirien älykkyyden eroa niin nasevasti kuin pojan-kollit ajatukseni.
On minulla ollut kaksi kissaakin, ennen kuin muutuin niille allergiseksi. Ja sama ero niilläkin kuten kuvasit. Emokissa on viisas huolehtija ja ruoan hankkija, tappamallakin, jollei se saa sitä ihmisiltä. Kollikissamme, Pekka, oli hurja tappelija. Se olikin leikkaamaton.
Lopulta sillä oli kamala scareface ja puolikas korvaa.
-
Anopin Jalmari-kolli menetti miehuutensa merkattuaan emäntänsä käsilaukun. Haju pölähti esiin Punaisen ristin kokouksessa. Rajansa kaikella.
-
Minä ihmettelin nuorena tapeteissamme olevi pisteitä juuri sohvan käsinojan yläpuolella. Meidän Mooses-kolli oli asianomistaja. Ei me siitä nenäämme hajuja saatu. Minut, savulle tuoksuva kissan kaveri määrättiin istumaan siihen lähelle, tällaista lapsiperheen suun soittoa.
-
Kun tuon ponin menoa katsoo nousee väkisin suupielet ylöspäin. Pieni ja pippurinen otus !
http://www.ess.fi/uutiset/paijathame/2014/11/07/poni-hyokkasi-ravihevosten-kimppuun-katso-video?ref=paijat_hame-section-teaser-latestCurrent-teaserCategoryMain
-
Olikohan tuo normaalia laukkaa vai sitä tölttiä. Mukava katsoa.
-
Nukuin näin pitkään särkylääkkeen avulla. Koira odottaa ulkoilutusta, se on nyt heti vietävä kun Matti on mennyt metsälle. (http://www.cosgan.de/images/smilie/tiere/e035.gif) (http://www.cosgan.de/smilie.php)
-
Mun kissat ovat taas tänään nukkuneet toisiinsa kietoutuneina.
On ne vaan niin mukavia siliteltäviä. (http://www.cosgan.de/images/smilie/tiere/k040.gif)(http://www.cosgan.de/images/smilie/tiere/o015.gif)
-
:039:
-
Meillä asuu, ja voi virkeästi kaksipisteinen leppäkerttu. Se tuli taas lämmittelemään iholleni kun tässä istun.
Välillä siirrän sen pöydälle. Nyt se istuu Jobin kirjan sivulla, taisi juuri lähteä kävelylle.
Googlasin, se ei ole pieni leppäkerttu, vaan oma lajinsa. Taikausko sanoo sen tuottavan onnea.
-
Kirjoitapa runo onnea tuovasta leppäkertusta Jobin kirjan lehdellä marraskuussa!
-
Sormenpäätä kutittaa. Siinä istuu pieni ystävä.
Nähdä leppäkerttu marraskuussa , siinä on
ihmettä minulle.
Jos olen kokenut kovia kuten Job,
on onneakin ollut.
Aina jotakin pientä kutinaa olen
tuntenut.
Jumalan läsnäolon.
-
:eusa_clap:
-
Tapahtui marraskuussa Emmerdalen mainoskatkolla kun leppäkerttu inspiroi Penaa, ja Pena minua. :039:
-
Sormenpäätä kutittaa. Siinä istuu pieni ystävä.
Nähdä leppäkerttu marraskuussa , siinä on
ihmettä minulle.
Jos olen kokenut kovia kuten Job,
on onneakin ollut.
Aina jotakin pientä kutinaa olen
tuntenut.
Jumalan läsnäolon.
Hienosti sanoista punottu runo. :eusa_angel:
-
Olin illalla niin sippi, etten voinut plussaa kirjoittaa. Olen Mallan kanssa samaa mieltä. :eusa_angel:
-
No kiitos nyt kumminkin ! En kirjoita kiitoksen vuoksi, mutta onhan kiva saada hyvät arvostelut. Yritän joskus itsekin muistaa kun näen onnistuneita suorituksia. :eusa_clap:
Tänään tulleessa Kotilieden joululeivonnaisnumerossa ( huh, mikä yhdyssana. En osaa sitä pätkiäkään ) tytär muisteli mummojensa joululeipomisia, ja minunkin vaniljaviinereitä. Kiitin tekstarilla lämmittävistä muistoista jotka olin unohtanut. Täytyykin leipoa joskus vielä viinereitä.
Tuo leppäkerttujuttu oli kummallinen sinällään, vaikka on se täällä oleillut. Pena huomasi tapauksessa sen mistä inspiroiduin.
Kiitos !
-
Sanotaan, että kissa elää kiitoksella. Mehän olemme körttejä.
-
Naapurin kissa on ruvennut kyläilemään minulla huolestuttavan usein ja pitkiä aikoja. Nyt se tuli aamukahdeksalta sisälle. Onneksi olin jo etukäteen ajatellut pitää etätyöpäivän. Tuossa se nyt uneksuu sohvalla, tassut, häntä ja viikset vispaten. Jahdanneeko niitä hiiriä, joista lienee saanut matoja niin että eilen jouduin antamaan sille matolääkkeen. Ei se siitäkään toimenpiteestä sitten pahastunut.
-
Koiraihmisiä on 60 %, kissaihmisiä vain 11%, mutta he ovat älykkäämpiä. Näin todistaa amerikkalainen tutkimus.
m.o.t.
http://www.hs.fi/tiede/a1401420006193
-
Viime yönä, kuun paisteessa, on käynyt perura syömässä pihassamme marja-aronian marjoja. Liekö ollut punakuono? Vielä on marjoja jäljellä. Pitäisiköhän laittaa riistakamera vireeseen.
-
Rekku-koiraa esittävä Hupi Porokuiskaajan arvoituksessa on Shiba-rotuinen japanilainen pystykorva.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Shiba
-
Shiba on tosi nätti. Minä katsoin ensin japanin pystykorvaa ja sehän on ihan erinäköinen.
-
Kompakti koira, ainaki Hupi .
-
Kertun maallinen taival päättyi 16.12.2014, mikä hänet tunteneille ilmoitettakoon. Jätti jälkeensä tyhjän tilan ja ison ikävän.
-
Otamme osaa perheenne suruun.
Riitta, Matti ja Themis.
Meidän Basso ja Busse ovat jo siellä...
Jouluksi kotiin.... (http://www.cosgan.de/images/midi/traurig/d030.gif) (http://www.cosgan.de/smilie.php)
-
Täällä periferiassa ymmärretään yksin kävelylle lähtijän tunnelmat. Jotenkin asian järjestät ..
-
Osanottomme
-
Vaikken Kerttua niin tuntenut niin otan osaa siltikin.
(Oma laumani on karttunut kaksipistepirkon verran, huomasin äsken siivoillessani.)
-
Kertulle kepeät mullat!
-
Minun kokemukseni mukaan nartut ovat viisaampia kuin kollit. :icon_rolleyes:
Aatamista ja Eevasta lähtöisin oleva juju. Tämä pitää paikkansa. Ei tämä ole mikään mielipide.
-
Katselen paljon ulos olosuhteiden pakosta. Käpyjähän ei ole meidän pihapuissa. Siispä oravamme, kaksi kappaletta istuvat tyynesti auringonkukkasiemen-automaatin alla ja syövät, mitä ylempää heille putoaa. Näin on ollut ennenkin. En ole saanut päähäni käpykadon syytä: männyn kävyt tarvitsevat kaksi, mutta kuusen vain yhden vuoden valmistumiseensa, että missä vaiheessa oli liian kylmää kukinnan aikana.
-
Metsäpeura aiotaan palauttaa Pohjois-Karjalaan. Ennenhän sitä tavattiin koko maassa, mutta liika metsästys tuhosi kannan sukupuuttoon. Sitten 50-luvulla itärajan takaa tuli taas metsäpeuroja Suomeen. Toivottavasti susia ei aleta lahtaamaan sen varjolla, että ne syövät peurat. Metsäpeura kuuluu luontoon ja susi on sen luontainen vihollinen. Molemmille on tilaa. Sitäpaitsi metsäpeura on kuulemma sudelle vaikea saalistettava. Se hakeutuu aukeille paikoille kuten järvien jäälle talvella ja on kestävä juoksija lumessa.
http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/63636-metsapeura-aiotaan-palauttaa-karjalan-saloille
-
Elämäni ensimmäisen metsäpeuran näin viimekesän alussa täällä Etelä-Savossa, juoksi maantien ylitse. Onneksi ei jäänyt auton alle. Eikun kyllä se enemmän näytti kauriilta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Mets%C3%A4kauris#mediaviewer/File:Capreolus_capreolus_2_Jojo.jpg
-
Elämäni ensimmäisen metsäpeuran näin viimekesän alussa täällä Etelä-Savossa, juoksi maantien ylitse. Onneksi ei jäänyt auton alle. Eikun kyllä se enemmän näytti kauriilta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Mets%C3%A4kauris#mediaviewer/File:Capreolus_capreolus_2_Jojo.jpg
Metsäkaurispeura :003:
-
Kauris se olikin, ei peura. :icon_wink:
-
Kertun maallinen taival päättyi 16.12.2014, mikä hänet tunteneille ilmoitettakoon. Jätti jälkeensä tyhjän tilan ja ison ikävän.
Osanottoni. Ei se koiran fyysisestä koosta ole kiinni, kuinka ison tyhjän tilan ja ikävän se jättää. :-\
-
Osanottoni. Ei se koiran fyysisestä koosta ole kiinni, kuinka ison tyhjän tilan ja ikävän se jättää. :-\
Pikemminkin se on koiran aktiivisuudesta kiinni. Kaikesta kiinnostunut ja ihmisistä pitävä terrieri valtaa ison tilan perheessä. Kun se jää tyhjäksi, se tuntuu.
-
Themiksen ilta ja yö olivat sille vaikea. Alkuillasta pikku-akat pitivät omaa meteliään, ja sitten alkoi rakettien pauke. Se ei ollut enää tolkussaan klo 1-2 vaikka pauke alkoi loppua. Raukka ravasi ympäri taloa, ja etsi koloa johon piiloutua. Lopuksi ei auttanut muu kuin antaa sille sirunen rauhoittavaa.
Aamulla se oli taas itsensä.
Se ymmärsi kyllä ettei ollut kysymys ukkosesta, se vaistosi etten minä pelännyt. Rauhattomuus meitä kumpaakin häiritsi.
-
Meidän Jehki (kissa) ei piitannut kauempaa kuuluvista paukkeista. Vasta omalla pihalla ja lähinaapureista ammutut raketit pelottivat sen kuulema tuolin alle. Kun raketit oli ammuttu, menin Tiitin kammariin katsomaan, miten Tiitin Boris (minikani) oli tulituksesta selvinnyt. Etsiskelin Borista ja kutsuin sitä. Meni tovi, ennen kuin se uskalsi pomppia, ilmeisesti piirongin alta esille. Siinä vaiheessa ei enää ollut mitään hätää. Se oli jo ihan rauhallinen, heti kun pauke oli vaimennut.
-
Kenttäpiispa Pekka Särkiö kirjoittaa Kotimaa24 blogissaan niin kivasti suomenhevosista, että jos olisin rekisteröitynyt sivustolle nyt olisin kommentoinut.
Onhan puolipadasjokisuus minuakin tuohon metsä-hämäläisten pitäjään sitonut yli 51 vuotta.
Onhan vanhempi tyttäremme ollut suomenhevosen omistaja jo 9-vuotiaasta. Nyt niitä on kolme.
Olihan Matin isä myös ankara hevosmies. Talossa oli vielä 1960-luvulla ennen apen kuolemaa kolmekin hevosta, vaikka tila ei silloin ollut suuri.
Aikanaan appeni oli Sukevan vankilan tallimestari. Silloin sielä oli jopa 100 hevosta.
Nyt yksi lapsenlapsenlapsistani ratsastaa.
Allergisena en koske hevoseen, siitä seuraa astmakohtausta ja ihottumaa. Kauniita ja herkkiä katsottavia ovat kuitenkin. Tietenkin hiukan myös pelkään niitä, vaikka samalla laitumella kävin metsämansikoita poimimassa ja ne siinä vieressä hörisivät. Hevonen ei tiemmä astu ihmisen päälle. Potkaista se kyllä voi.
Pekka Särkiön blogi: https://www.kotimaa24.fi/uskollinen-liinaharja/
-
Meillä oli Hurra-tamma, sodassa ollut hevonen. Se ei sietänyt mitään pamauttelua. Kun nevaa pelloksi raivattiin ja jouduttiin käyttämään kantopommeja, niin Hurra jätettiin kotiin. Jos sopimattomasti pamahti, Hurra lähti kuin rasvattu salama kotiin.
-
Jo lähes viikon verran muonavahvuuteen kuulunut Terri nypittiin epämääräisestä 'hyeenatrimmauksestaan' ja näyttää borderterrieriltä niinkuin ptääkin. Nelivuotias yhden pentueen pyöräyttänyt narttu, hyvätapaisempi kuin Kerttu. Yritämme tottua toisiimme. Näyttää lupaavalta.
-
Terve Terri !
Tervetuloa körttikoirien kunniakkaaseen gängiin !
Toivoo Themis, myös yhden pentueen pyöräyttänyt narttu, 12 v.
ja sen mami
:eusa_clap:
-
Kuin myös täältä :039:
-
Virallinen nimi on Popeda's Clara, äännettäneen 'Poperal Laara'? Terri on ihan hyvä, kun pikkulikatkin ovat jo tottuneet käyttämään Kertun hellittelyyn nimeä Karvaterrieri.
-
Miun tädillä oli karkeakarvainen kettuterrieripoika, jonka nimi oli Terri. Oli oiva otus. Hyvät muistot Terristä.
Toivotaan kaikkea hyvää Terrin ja teidän yhteiselolle!
-
Kiitos, hyvin on lähtenyt alkuun. Tiesimme toki, millaisen koiran saimme, kun taas hankimme borderterrierin.
http://en.wikipedia.org/wiki/Border_Terrier
-
Kolmas koirani, Themis saattaa olla jo ' loppusuoralla'. Se on dementoitunut, kuulo on lähes olematon ja tänään näin 1. epilepsiakohtauksen, Pissa meni alle. Se oli jonkin aikaa väsynyt, mutta pääsi taas jaloilleen.
Myös rasvapatti kaulalla suurenee, eikä sitä voi leikata kun se ei kestä leikkausta sydämen takia.
Uutta koiraa en minä halua, mutta Matti haluaa. Hän ulkoilee mielellään koiran kanssa.
Mitään ei ole kuitenkaan vielä ratkaistu. :eusa_pray:
-
Tyttäreni koira - mikä lie kultaisen noutajan ja suden sekoitus - nimeltään Otto nuolaisi tässä taannoin minua heti herättyäni. Hän on tehnyt samaa ennenkin. Odottaa aina kuuliaisesti kunnes avaan silmäni.
Olen Oton kanssa retkeillyt paljon. Hän tykkää pelata palloa. Kuten myös minä.
Koirat - mikseikäs myös kissat - ovat sangen veikeitä kanssakulkijoita.
Oton kautta tavallaan kelaan myös tiettyä aiempaa elämäni vaihetta. Kun olin lapsi ja varhaisnuori, kodissamme oli samojedinpystykoira Nökö. Palloista tykkäsi sekin. Traktoreita inhosi. :kahvi:
-
Useimmat koirat ovat säilyttäneen alkukantaisen saalistusviettinsä. Siksi pallon- ja kepinheitto on niiden lempileikkejä.
Ensimmäisellä ja toisella koiralla oli spesiaali lentolaukka, kuten springerspanieleille kuuluunin. Themis pomppii kevyesti kuin kauris, jota se vähän muistuttaakin. Luppakorvin tosin.
Meidän sukulaisella Paimiossa oli hieno iso samojediuros. Samoin naapurissa asuvalla ( nyt Sveitsissä pelaavalla) Tommi Paakkolanvaaralla on.
Koirat ovat lisääntyneet kaupunkikodeissa. Kuvastaneeko se ihmisten ystävää paremmin kuin naapuri.
Kadun toisella puolella asuu kolme koiraa kolmenhengen perheessä. uusin tulokas on tanskandogi. Siitä tulee isona todella suuri koira.
Joimme renkaanvaihtokahvit pihalla. Sitruunaperhonen lenteli krookuksen kukissa ja kärpänen tuli mehulasin reunalle. Elämän ja eläinten iloa kaikille !
-
Tällä ei ole mitään tekemistä koirien kanssa, vaan meidän krookuksissa oli parikymmentä mehiläistä hommissa. Nyt ei ole vielä niin runsaasti kukkivia kukkia, joten on mentävä sinne missä on jotain.
-
Avara luonto; Kädelliset sukulaisemme. Älyä ja oivallusta kaukasilta sukulaisiltamme oli hauskaa ja ihmeellistä nähdä.
http://areena.kokeile.yle.fi/1-2208274
-
Riitta-mummin mainitsema tanskandokki herätti vanhan muiston. Kävelin Keravalla joskus 70-luvulla. Joku oli sitonut valtaisan kokoisen harmaan tanskandogin lyhyeen, kevyeen pyörätelineeseen kaupan eteen. :003: Jos se koira olisi päättänyt lähteä, niin se pyöräteline olisi tullut perässä aivan kuin jokin kevyt lelu talutushihnan koristeena. :003:
Oli hauska katsoa, miten jalkakäytävällä kävelevät ihmiset vaihtoivat kadun toiselle puolelle vähän ennen sitä koiraa. Vain minä, joka osasin luottaa koiranomistajan arviokykyyn, kävelin koiran ohi ilman, että se kiinnitti minuun mitään sen kummempaa kiinnostusta. Se makasi lugisiti pyörätelineen vieressä, katse kohdistettuna kaupan oveen.
-
Ulkona rustingin nurkalla on lamppu, mikä syttyy liikkeestä. Talvella hyvin usein rusakot pitivät lamppua päällä lystäillessään pihallamme. Viime yönä käydessäni "siellä" huomasin, että valo on syttynyt ja valossa löntysteli kaksi supikoiraa rinnatusten. Avasin ovea päästääkseni ihmisen ääntä: kumpikin katsahti äänen suuntaan ja plytäisivät pakoon pimeyteen.Nuorena olisin yrittänyt ehtiä tarjoamaan haulikon projektiileja niitten suuntaan oven raosta. Täällä on naapuri lain säätämän matkan päässä, että rymäyttää voisi.
-
Saattapi nyt olla siten, että supipari loisii talomme lähistöllä. Viime yönäkin valot syttyivat ja näin elukat. En valitettavasti ehtinyt tehdä minkäänlaista offensiivia. Pitää kierrellä ne pikkupusikot ja kurkistella kaikki rummut taskulampun kanssa. Olisipa mäyräkoirani Hemmo vielä tässä ajassa.
-
Tiedänpähän sitten, mitä rusakko syö yhtenä eväänään tällä haavaa. Se syö lumen alta paljastuneella kohdalla jonkun ruohon liekomaista korren osaa. Se sievästi aina kuoputtaa etutassuillaan yhden kohdan pöyheäksi ja siitä ottaa suuhunsa "Kinnusen myllyn hyvää". Sellaisen kuivan hönnyn se pudottaa maahan. Arveleisin, että hiekkaista on pupun ruoka. Harakka päivystää vieressä ajatellen ehkä, että tuollainen kuoputus nostaa madotkin pintaan.
-
Tässä talossa ruokitaan jäniksiä. Talvesta asti on nurmikolla ollut tarjolla porkkanoita ja joskus kaalinlehtiä. Alkukeväästä siinä kävi yksi iso valkoinen ja kaksi pienempää ruskeanharmaata. Valkoisen täytyi olla metsäjänis, mutta olikohan toiset nuoria jäniksiä vai rusakoita? Rusakko ei vaihda turkkiaan valkoiseksi ja niitten pitäisi olla vähän metsäjänistä isompia. Valkoinen hätisti toisia pois siten, että se otti nyrkkeilyasennon ja etukäpälillään huitoi ilmaa pienempien edessä. Ne väistivät suosiolla.
-
Kaupunkiluonnon ihmeitä:
Orava kiipesi kerrostalon rapattua seinää ylöspäin. No ei siinä mitään ihmeellistä, mutta kun kerroksia on pohjakerros mukaan luettuna neljätoista ja kurre paineli katolle saakka, niin vähän tuota ihmettelin. Mikä riemu sitä siellä odotti?
Mt
-
Tänään näin kevään ensimmäiset itikat. Ne oli ihan kesyjä. Söivät kädestä.
Mäkäriäisiäkin jo löytyi, kun kaivoin kukkapenkkiä.
-
hyi
-
Tänään on pihassa pomppinut pöljä pupu. Se näyttää kovin nuorelta ja kokematon se ainakin on. Tuli ikkunan alle alkuillasta, kun minä vielä pesin ikkunaa. Pomppi isäntää pakoon, mutta tuli kohta uudelleen pihalle. Sitten se taas yritti johonkin piiloon ja taas pian oli pihassa ja pyrki autotalliin. Ei sentään vienyt meiltä autoa. :017:
-
Muutama tunti siten käveli pihan poikki ruokaa etsivä supi. Jokseenkin joka kesä nähdään yksi supi
-
Toissailtana pellonkulmalla vilisteli neljä villisikaa. Viime yönä oli parikin metsästäjää niitä kyttäämässä, mutta turhaan. Saapa nähdä saadaanko tänä kesänä villisiankinkkua maisaa. :icon_eek:
-
Mökillä on mökillä eskaloitumaan päässyt koirapoliittinen konflikti. Kolmesta nartusta vain yksi suhtautuu tilanteeseen tyynesti. Yksi taistelee reviiristään ja toinen asemastaan lauman hierarkiassa. Kaikkia ei voi päästää yhtaikaa samaan tilaan. :107:
-
No on Pyrtsillä rikasta luonnonläheistä elämää... :eusa_angel:
-
Mökillä on mökillä eskaloitumaan päässyt koirapoliittinen konflikti. Kolmesta nartusta vain yksi suhtautuu tilanteeseen tyynesti. Yksi taistelee reviiristään ja toinen asemastaan lauman hierarkiassa. Kaikkia ei voi päästää yhtaikaa samaan tilaan. :107:
Hahaaa ! meillä on samantapainen tilanne. Lapsenlapsi on ottanut päättymättömään hoitoon tällaisen koiran, josta sanon että kauneus on katsojan silmissä.
https://www.google.fi/?gws_rd=ssl#q=englanninbuldoggi
Eino on uros, ja muuten sopu Themis-rouvan kanssa on suht'koht' siedettävä mutta uros on niin intona että korisee ja kuolaa hirveästi. Siitä emme Themiksen kanssa pidä.
Pihalle se saa tulla, mutta ei sisälle, ei ainakaan ruokakupille. Vettä annetaan ulkoruokintaan.
-
Vn, sanoit kuin naulan kantaan. :039: Kannattaa, Pyryharakka olla tarkkana. :039:
-
Voi kiitos veljet! Kyllä täällä ollaan varuillaan ja kytällä. Muutama vuosi sitten villisikalauma teki hyökkäyksen meidän perunamaahan. Me hölmöt lähdettiin niitä ajamaan takaa mekastaen. Ei älytty, että vain pyssyn piippua pitkin niitä pitää katsella. Silloin oli onnikin matkassa, ettei se iso emakko alkanut porsaitaan puolustaa. Se kääntyi katsomaan meitä arvoivasti ja lähti sitten porsaiden perään metsään.
Meidän piti koko loppukesä soittaa yöradiota perunamaan laidassa. Naapuri ei niin tehnyt ja menetti koko perunasadon. Heidän perunamaa oli vielä suojaisammassa paikassa puuston ja piharakennuksen kätköissä.
-
Sellaista se on itärajan läheisyydessä...
täällä lienee vain mäyriä ja supikoiria, siis tuon kaltaisista elikoista.
Jänikset ja peurat kyllä huolehtii kotimökkini pihamaan vartioinnista kun en ole paikalla itse.
-
Siilejä esiintyy ainakin Kymijokilaaksossa. Toukokuussa kun kävin, Lapsi num. Yksi ratissa teki vavisuttavan heiton vastakkaiselle kaistalle, siili samoin kääntyi niin vauhdikkaasti etten ole luullut mahdolliseksi ja kiisi takaisin jalkakäytävälle. Siis siili pelastui sillä erää.
Jonkin ajan kuluttua havaitsimme siilin menehtyneen liikenteen uhrina. Se oli eri siili ilman muuta, sillä ohitettiin edellisen kohdattuamme useiden kilometrien päässä.
Niitä oli liikekannalla vaikka kuinka paljon. Oikein yllätyin. Harmillisen moni näyttäytyi yliajon uhrina.
Viimekesäistä citysiiliä ei ole näkynyt. Pensaita ruokottiin toukokuussa, joten optimaalisimmat pesäpaikat siinä kyllä vietiin.
Rusakko täällä poukkii jos aamulla ajoissa havahtuu seurailemaan.
-
Voi kiitos veljet! Kyllä täällä ollaan varuillaan ja kytällä. Muutama vuosi sitten villisikalauma teki hyökkäyksen meidän perunamaahan. Me hölmöt lähdettiin niitä ajamaan takaa mekastaen. Ei älytty, että vain pyssyn piippua pitkin niitä pitää katsella. Silloin oli onnikin matkassa, ettei se iso emakko alkanut porsaitaan puolustaa. Se kääntyi katsomaan meitä arvoivasti ja lähti sitten porsaiden perään metsään.
Meidän piti koko loppukesä soittaa yöradiota perunamaan laidassa. Naapuri ei niin tehnyt ja menetti koko perunasadon. Heidän perunamaa oli vielä suojaisammassa paikassa puuston ja piharakennuksen kätköissä.
Hyvä tavaton kuinka pidän tästä tarinasta. Villisika ja yöradio! :repee: :repee: :repee:
Tehoaisikohan myyriin. Meillä vei vanhusten perunat. Kun vaari seurasi niin löytyiväthän ne, erittäin huolellisesti pinottuina. Jättivät myyrälle joka sadon oli korjannutkin. Toivomme mukaan niihin ei löytämisen jälkeen jäänyt ikävää mielikuvaa, vaan kelpasivat edelleen.
-
Varmaan yöradio tehoaisi myyriinkin, jos sais sen äänen johdettua sinne maan alle. Itse käytän myyränkarkoittimia. Toinen on patterikäyttöinen, toinen toimii valokennolla. Ne sirisee ja värisee hetken ja pitää aina tauon väillä. Ne tehoaa muutaman metrin säteellä. Laitan karkoittimet toimimaan vasta loppukesästä, kun juurikasvit alkavat kasvattaa juuren paksuutta, etteivät myyrät ehtisi alkukesästä niihin tottua.
Valmiisiin myyränreikiin olen tunkenut härskiinnyttyä sillin maustelientä ja pilaantuneita kananmunia ym. haisevaa materiaalia. :003:
-
Täällä periferiassa ei ole villisikoja, että sais tapella :003:
-
Mökillä on mökillä eskaloitumaan päässyt koirapoliittinen konflikti. Kolmesta nartusta vain yksi suhtautuu tilanteeseen tyynesti. Yksi taistelee reviiristään ja toinen asemastaan lauman hierarkiassa. Kaikkia ei voi päästää yhtaikaa samaan tilaan. :107:
Kuinka ja mihin asemaan asettuu teikäläinen tuore koirapiieissä esittäytyjä? Siellä lienee rooli vapaana Kertun siirryttyä autuaille koiramaille.
-
Mikä on kuin hyttynen, mutta kirkkaan oranssi. Sellainen lensi tämän ruudun pintaa myöten äsken.
-
Mikä on kuin hyttynen, mutta kirkkaan oranssi. Sellainen lensi tämän ruudun pintaa myöten äsken.
En tiedä mutta toivon ettemme kohtaa.
Siilitilanne Kymenlaaksossa on todella korkeatasoinen. Sisar joka kieltää hölväämästä villieläimiä nyt joka tapauksessa toimii siten, tai Lapsi numero Kaksi. Perheen budjetissa tuntuu jo suoneniskuna lukuisat kissanruoka- ja hylakerma- ateriat. Siilejä siis pörrää pihassa, on linjakasta siiliä, kömpelöliikkeisempää, suurta siiliä, pientä siiliä ja eräänä aamuna ennen työhön lähtöään joku suuuuuri yksilö murjotti keskellä pihaa. Sisar joka osaa puhua eläimille totesi sille ettei ole mitään syytä olla hapan. Siili liikahti sen verran että päästi työtätekevän ja raskautetun portista ohitseen.
-
Mikä on kuin hyttynen, mutta kirkkaan oranssi. Sellainen lensi tämän ruudun pintaa myöten äsken.
Verelläsi herkutellut hyttynen :003:
-
Verelläsi herkutellut hyttynen :003:
Väärä vastaus. Tällä oli koko kroppa jalkoja myöten oanssi
-
Kuinka ja mihin asemaan asettuu teikäläinen tuore koirapiieissä esittäytyjä? Siellä lienee rooli vapaana Kertun siirryttyä autuaille koiramaille.
Terri on mukana tässä triangelidraamassa. Kertulla oli vakiintunut asemansa tyttären paimenkoirien kuvioissa, mutta eihän sellainen noin vain periydy tulokkaalle. Terri kokee arvioni mukaan parivaljakon tungettelijoina omalla tontillaan ja nuorempi kaksikosta pelkää joutuvansa arvojärjestyksen alimmalle askelmalle, ellei pidä puoliaan.
-
Terri on mukana tässä triangelidraamassa. Kertulla oli vakiintunut asemansa tyttären paimenkoirien kuvioissa, mutta eihän sellainen noin vain periydy tulokkaalle. Terri kokee arvioni mukaan parivaljakon tungettelijoina omalla tontillaan ja nuorempi kaksikosta pelkää joutuvansa arvojärjestyksen alimmalle askelmalle, ellei pidä puoliaan.
Ahaa, tämä minua suuresti kiinnosti. Pidä meidät päivitettyinä.
-
Ahaa, tämä minua suuresti kiinnosti. Pidä meidät päivitettyinä.
Paimenkoirat lähtivät ja mökin piha jäi Terrille. Rauha vallitsee.
-
Olavi on kesyyntynyt siihen mittaan että tunnen tarvitsevani körtillistä ohjausta, sisarellista ja veljellistä ja siis järkevää sekä rakkaudellista.
Kyllähän hanke arvelutti mutta kaupunkihan pörrää citykettua, kaniinia ja cityorava on joka tapauksessa suosittu tuote. Pidän kovasti Helsingistä näin eläimellisenä. Olavi on vielä nuori, se käy kyllä nyt säännöllisesti ruokailemassa ja ajankohtaisestikin vietämme aikaa tässä terassilla kahden.
Yöllä havahduin siihen että jokin eli siis joku nutuutti metallisia kasvisportaikkojani, arvelen Olavin tutkineen maaston koska se tänään oli niin perin rohkea että tuli sisälle tuvan puolelle kun pähkinä loppui.
Ajattelin että siinä olisi toistaiseksi raja. Totesin sille, että hyvä orava pysyy ulkona. Hyvä orava saa pähkinää. Olavi meni ja sai pähkinänsä. Nyt se kiipeilee pitkin ristikkoja. Arvioin laatineeni tästä kohtuullisen metsämäisen miljöön. Sehän ei alun perin ollut tarkoitus.
Olavi kaatoi kaksi krassinkasvatusastiaa mutta varmasti vahingossa. Se niinikään syö sinikatajasta jotakin sekä hämmästyksekseni ruusunlehtiä. Sanoin, tule pois pistää.
-
Siis onko oikein ja arvollista tämä rinnakkaiseloni. Ei näillämain ole oravalle metsää. Keskuspuistoon kestää tehdä taivalta.
-
Keskustelu loikkaa osastoon 7