Körttifoorumi
Keskustelu => Seuratupa => Aiheen aloitti: seppos - 01.03.18 - klo:21:14
-
Olen huolestunut. Luin päivän Kotimaa-lehdestä, että pyhäkoulussa kirjoitettiin lapuille inhottavat asiat. Laput laitettiin maljaan ja poltettiin pois juuri kuten pakanauskonnoissa tehdään. Ainoana erona, että tuhkalla piirrettiin kämmenselkään risti. Jos olen yhtään ymmärtänyt Jeesuksen sanoja, niin hän vastusti kaikkia tällaisia menoja. Ei tämä ole ainoa asia, joka on tullut muotiin uskovaisten keskuudessa ja jota Jeesus vastusti. Mihin olemme menossa?
-
Olivatko ”inhottavat asiat” omia syntejä vai oman itsen ulkopuolella olevia? Tuhkaristi on hieno katumuksen symboli, mutta ulkoisten ikävyyksien vertauskuvallinen polttaminen on minunkin mielestäni ”pakanallista”.
-
Täällä samoin ajatteleva. Kaikki muu kuin ilosanoma Jeesuksesta on tuthaa. Nykyaikaan kirkkokin haluaa vedota tunteisiin. Niillä kilpaillaan erinäisten maallisten viihdykkeiden kanssa.
Lapsille turvallinen iltarukous riittää pitkään. Kun lapsi alkaa itse kysellä Jeesuksesta voi tuttu ja turvallinen aikuinen alkaa kertoa lisää. Ennen se oli automaattisesti pyhäkoulu.
Kirkkoei saa olla 'temppurata' , paitsi lasten talvitapahtumissa lumileikkeineen.
...
Olen kokenut karismaattisessa rukouspiirissä noituuteen viittaavaa magiaa.
-
Onhan sekin temppuilua, että virsiä lauletaan. Raamatun alkukieleen vetoavat tietysti perustelevat tekostensa oikeellisuutta, mutta... veisaaminen nyt vaan on eri asia kuin laulaminen, ja virsi eri asia kuin laulu. Veisaaminen on kristillistä, laulaminen voi olla mitä tahansa sekulaaria.
-
Onhan psalmeissakin maininta Veisuunjohtajalle. Psalmeja siis veisattiin.
Kun laulajatar esittää virren, se on lauluesitys. Sitä en silti pidä temppuna kun esityspaikka on kirkkotilaisuus.
On makuasia mikä kenestäkin ei ole kirkon tiloihin sopivaa toimintaa.
-
Avatkaa minulle vähän tuota ed. mainuttua polttamista ja sen yhteyttä pakanuuteen.
Sen olen kuullut kyllä väitettävän, että ruumiiden polttaminen liittyisi pakanuuteen, eli että ruumiiden tuhkaaminen olisi ei-kristillinen tapa ja kristillinen tapa haudata on ollut haudata ruumis niin, että sitä ei ole poltettu.
Virret tulee toki veisata.
Mitä siitä tulisikaan, jos yhteisen virren veisuun aikana jotain tiettyä virttä veisatessa joku veisuuväestä alkaisikin laulaa tuota samaista virttä? Tai jos toisen puolen veisatessa vaikkapa virttä 5 toinen puoli laulaisi virttä 5?
-
Kaikki muu kuin ilosanoma Jeesuksesta on tuthaa. Nykyaikaan kirkkokin haluaa vedota tunteisiin. Niillä kilpaillaan erinäisten maallisten viihdykkeiden kanssa.
Tulee mieleen Paavalin ajatus siitä, että hän haluaa lukea kaiken roskaksi Kristuksen tuntemisen rinnalla.
Aika nasevasti kiteytetty tuo "kilpaillaan erinäisten maallisten viihdykkeiden kanssa". Minustakin näyttää siltä, että tuo on hyvin yleistä. Ei ilmeisesti itsekään uskota kristillisen kirkon ydinsanomaan.
Lapsille turvallinen iltarukous riittää pitkään. Kun lapsi alkaa itse kysellä Jeesuksesta voi tuttu ja turvallinen aikuinen alkaa kertoa lisää. Ennen se oli automaattisesti pyhäkoulu.
Minun mielestäni iltarukous yksistään ei riitä. Turvallinen iltarukous on toki äärimmäisen tärkeä osa kristillistä kasvatusta.
Minun mielestäni Jeesuksesta / Jumalasta tulee kertoa lapsille pävittäin vauvasta asti, odottamatta, että lapsi ensin alkaisi kyselemään.
Jeesuksesta kertominen (kuten kaikki muukin kertominen) tulee pyrkiä tekemään lapsen ikään sopivalla tavalla.
Pyhäkoulu on hyvä lisä lapsen kristillistä kasvatusta.
Raamatun esilläpitämiseen voisi ottaa vihjettä vaikkapa tästä:
5. Moos 11:
"
Painakaa siis nämä minun sanani sydämeenne ja mieleenne ja sitokaa ne merkiksi käteenne, ja ne olkoot muistolauseena otsallanne;
ja opettakaa ne lapsillenne, niin että puhut niistä kotona istuessasi ja tietä käydessäsi, maata pannessasi ja ylös noustessasi.
Ja kirjoita ne talosi pihtipieliin ja portteihisi
"
On varsin raamatullinen tapa tuoda lapset Jeesuksen luokse. Jeesus jopa sanoikin, että "Sallikaa lasten tulla minun tyköni, älkääkä estäkö heitä."
Jeesus ei ole enää luonamme ruumiillisessa muodossa. Nykyään Jeesus on luonamme Sanan muodossa.
(Älköön Pena pahastuko, vaikka käytin isoa S-kirjainta).
Lapsen tuominen Jeesuksen luo on sama, kuin lapsen tuominen Sanan ääreen.
Sanan piilossa pitäminen on lapsen estämistä.
Jumala puhuu Sanassaan, sieltä Jumalan voi löytää.
-
Avatkaa minulle vähän tuota ed. mainuttua polttamista ja sen yhteyttä pakanuuteen.
Esimerkiksi kiinalaisessa kansanuskonnossa siirretään asioita tuonpuoleiseen polttamalla niiden paperisia kuvia. Se on käsittääkseni esi-isille uhraamista.
Kenties samaan tapaan jossakin voidaan pyrkiä huolista ja kärsimyksistä eroon polttamalla niitä edustavia kuvia tai sanoja.
-
Kristillinen uuspakanuus?
Tämä taitaa olla vasta esimakua tulevasta, eli sitä saa mitä tilaa.
-
Yleinen sanonta tuo "sitä saa mitä tilaa"
Jäin pohtimaan sen sisältöä, ja miten se toimii....
Tilaanko itselleni....jolloin voin sanoa että tilanteeni on omaa syytäni tai ansiotani?
Vai joudunko kärsimään tai elämään siivellä...toisten tilatessa?
:039:
-
:039: :039:
-
Hei!
Ikääntyneenä nuorisotyöntekijänä ajattelen näin:
- Kokemuksena pahoiksi teoiksi eli synneiksi, jotka pahoittavat mielen, kirjoittaminen paperille ja niiden papereiden tuhoaminen ikiajoiksi polttamalla voi olla suuri, merkittävä ja vaikuttava. Varsinkin silloin, kun taitava ohjaaja kertoo sen vertautuvan Kristuksen lausumaan anteeksiantoon. Se anteeksianto poistaa pahankin synnin yhtä totaalisesti kuin polttava tuli.
- Toinen Kristuksen anteeksiantoon vertautuva teko on joskus leirien iltahartaudessa. Jokainen on varannut itselleen mukaan kovan kiven. Se voi olla rosoinen ja sen ominaispaino on raskas. Hartauden aikana jokainen saa tuoda oman kiven ja laskea sen alttarilla olevan ristin juurelle. Siihen kertyy paljon kiviä - raskaat taakat Kristuksen kannettavaksi.
- Seurapuheissa joskus puhutaan taakkojen tuomisesta ristin juureen. Ovatko ne sitten kivenkovia syntejä ja elämän painoja tai kirjoittamalla tunnustettuja tekoja - siihen saa kuitenkin uskoa, että Kristus antaa anteeksi, antaa elämään toivoa katsomatta siihen tapaan, jolla ihminen on Häntä lähestynyt.
- Vertaukset ja vertauskuvat, kertomukset ja tarinat ovat tärkeitä ja mukavia. Niitä Nasaretilainenkin tarinoi pojilleen ja muille kuulijoile. Mutta teki myös temppuja; kaloilla, leivillä, viinillä, ihmisten terveydellä, sosiaalisilla suhteilla, naisasioilla jne...
- Kun mä olin pieni, muistelen ettei seuroissa tehty temppuja, mutta vertauksia ja tarinoita maallikkopuhujilla ja ystäväpapeilla oli! Mieleeni on jäänyt sen ajan syntien upittaminen armon mereen. Kristus kuulemma upottaa ne niin syvälle, etteivät enään koskaan nouse pintaan ne anteeksiannetut synnit, eikä kukaan niitä voi sieltä noukkia!
Siihen samaan pyritään varmaankin myös mieltä painavien pahojen tekojen polttamisella.
-
Ennen poltettiin taikakirjat roviolla.
Apostolien teot:
19:19 Ja useat niistä, jotka olivat taikuutta harjoittaneet, kantoivat kirjansa kokoon ja polttivat ne kaikkien nähden; ja kun niiden arvo laskettiin yhteen, huomattiin sen olevan viisikymmentä tuhatta hopearahaa.
-Kunhan pälkähti päähäni tuo.
-Muuten en osaa ottaa ytimekkäästi asiaan kantaa.
-Asioilla on puolensa...kun vaan osaisi erottaa aina mikä on mitäkin. :017:
-
Onko jooga pakanuutta?
-
Onko jooga pakanuutta?
Entä tontut?
-
Tontut ei oo kellarin puolelta, ne symboloi hyvien tekojen tarpeellisuudesta ja avustamisesta.
Kaikessa voi nähdä uuspakanuutta, mutta en kyllä olisi kovin jyrkkä tollaisia juttuja kohtaan.
Katolilaisuudessa on paljon kaikenlaista jonka voisi mieltää pakanuudeksi, kuten rukousnauhat, pyhä vesi, ikonit ja ties mitä.
Esimerkiksi kynttilät ja ikonit, jos ne auttaa jotain rukoilemaan ja keskittymään rukoukseen tai jonkun nauhan pyörittely muistuttaa erirukouksista, niin ei se minusta niin oaha juttu ole.
Totuushan kuitenkin on, että ei temput auta, vaan Jumala näkee sydämeen.
Kuitenkin tykkään siitä, kun jotkut menee esimerkiksi sairastavan talon eteen tai muualle rukoilemaan, vaikka työpaikkansa eteen yöllä.
-
Olen huolestunut. Luin päivän Kotimaa-lehdestä, että pyhäkoulussa kirjoitettiin lapuille inhottavat asiat. Laput laitettiin maljaan ja poltettiin pois juuri kuten pakanauskonnoissa tehdään. Ainoana erona, että tuhkalla piirrettiin kämmenselkään risti. Jos olen yhtään ymmärtänyt Jeesuksen sanoja, niin hän vastusti kaikkia tällaisia menoja. Ei tämä ole ainoa asia, joka on tullut muotiin uskovaisten keskuudessa ja jota Jeesus vastusti. Mihin olemme menossa?
Et turhaan ole huolestunut, mitä tapahtuu maamme nykyisessä jälkikristilliselle kulttuurille monille kasteensa liiton rikkoneille hengellisyyden kohdistuessa uuspakanalliseen suomenuskoon.
Lähde
Esittelyssä Helomedian dokumenttielokuva, joka tutustuttaa meidät suomalaiset esi-isiemme ja -äitiemme kulttuuriin ja toimii kunnianosoituksena ainutlaatuisen kauniille luonnollemme ja kulttuuriperinnöllemme.
Ukonvaaja - Dokumenttielokuva suomenuskosta - Esittely https://www.youtube.com/watch?v=4F6LsF6qm4A
-
Et turhaan ole huolestunut, mitä tapahtuu maamme nykyisessä jälkikristilliselle kulttuurille monille kasteensa liiton rikkoneille hengellisyyden kohdistuessa uuspakanalliseen suomenuskoon.
Lähde
Esittelyssä Helomedian dokumenttielokuva, joka tutustuttaa meidät suomalaiset esi-isiemme ja -äitiemme kulttuuriin ja toimii kunnianosoituksena ainutlaatuisen kauniille luonnollemme ja kulttuuriperinnöllemme.
Ukonvaaja - Dokumenttielokuva suomenuskosta - Esittely https://www.youtube.com/watch?v=4F6LsF6qm4A
Nyt on kyllä ihan pakko kommentoida tähän, en voi vastustaa kiusausta.....
tuolla eräässä toisessa ketjussa luterilainen sanoo, jotta kaikissa uskonnoissa on sama jumala....
ymmärrän, että ehkä et ajatellut tuota viestiäsi tarpeeksi laajasti silloin ja ymmärrän senkin, jos
tämän viestin luettuasi pommittelet minua jollain epäasiallisella viestillä...
-
Nyt on kyllä ihan pakko kommentoida tähän, en voi vastustaa kiusausta.....tuolla eräässä toisessa ketjussa luterilainen sanoo, jotta kaikissa uskonnoissa on sama jumala....
Körttiläisille kelpaakin Jumalaksi yhtä kaikki Allah, Buddha kuin Shiva tai Karhu. Karhu olikin suomalaisten ensimmäinen Jumala. Professori Juha Pentikäinen sanoo, että hautajaisiin liittyy yhä muistumia karhu-riitistä.
– Karhu oli suomalaisten ensimmäinen jumala. Kansanperinteessä hänellä oli enemmän nimiä kuin vuodessa päiviä, professori Juha Pentikäinen sanoo.
Pentikäinen toteaa, että nykyisiin hautajaisiin liittyy yhä muistumia muinaisista karhun peijaisista. Karhun satoja lisänimiä käytettiin kiertoilmaisuna, koska karhun nimeä ei turhaan saanut lausua. Nimi saattoi manata metsän omenan, ohdon, paikalle.
Suomessa on 2010 rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta Karhun kansa. He pitävat Karhua Jumalana.
Lähteet
Karhu oli suomalaisten ensimmäinen jumala https://www.kotimaa24.fi/artikkeli/karhu-oli-suomalaisten-ensimmainen-jumala/
Karhun kansa https://fi.wikipedia.org/wiki/Karhun_kansa
Yhtä luonnon kanssa-Karhun kansa on rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta, jossa hyvin tärkeää on yhteys luonnon kanssa.
https://www.youtube.com/watch?v=QTtUaTuR_Jo
-
Körttiläisille kelpaakin Jumalaksi yhtä kaikki Allah, Buddha kuin Shiva tai Karhu.
Allah on arabiaa ja tarkoittaa Jumalaa. Buddha sen sijaan ei ole edes buddhalaisten jumala. Shiva on yksi monijumalaisen hindulaisuuden jumalakolmikosta, tavallaan siis 'kolmannesjumala'. Karhu on muinaissuomalaisten totemieläin, mikä ei tarkoita jumalaa.
Kysymys kuuluu pikemminkin: kelpaavatko körttiläiset Jumalalle? Eivät itsensä vuoksi vaan Kristuksen kelvollisuuteen tukeutuen.
-
Karhu on muinaissuomalaisten totemieläin, mikä ei tarkoita jumalaa.
Suomen varhaisimmat asukkaat palvoivat karhua jumalana ja esi-isänään. Ennen kristinuskon tuloa suomalaisten ajanlasku perustui vuotuiskiertoon ja aikaa laskettiin muun muassa karhun talviunen, keväisen heräämisen ja uudelleen maata panemisen mukaan. Metsän piirissä eläneiden suomalaisten oli otettava huomioon karhun liikkeet ja käyttäytyminen. Karhu määritti siis paljon ihmisten elämää.
Lähteet
Metsän kuninkaan monet kasvot http://nuortenluonto.fi/metsan-kuninkaan-monet-kasvot/
Karhu-jumala muinaisessa Suomessa https://www.fairychamber.com/blogi/karhu-jumala-muinaisessa-suomessa#
-
Olen huolestunut. Luin päivän Kotimaa-lehdestä, että pyhäkoulussa kirjoitettiin lapuille inhottavat asiat. Laput laitettiin maljaan ja poltettiin pois juuri kuten pakanauskonnoissa tehdään. Ainoana erona, että tuhkalla piirrettiin kämmenselkään risti. Jos olen yhtään ymmärtänyt Jeesuksen sanoja, niin hän vastusti kaikkia tällaisia menoja. Ei tämä ole ainoa asia, joka on tullut muotiin uskovaisten keskuudessa ja jota Jeesus vastusti. Mihin olemme menossa?
Minusta pahinta kristillistä uuspakanuutta on kasteen liitosta luopunut muotojumalisuus, jossa suruttomien vatsa on Jumala, ja häpeä heidän kunniansa.
-
Ei tämä ole ainoa asia, joka on tullut muotiin uskovaisten keskuudessa ja jota Jeesus vastusti.
Nykyisinhän körttiläiset eivät kutsu itseään uskovaisiksi. :icon_xmasbiggrin:
-
Suomen varhaisimmat asukkaat palvoivat karhua jumalana ja esi-isänään. Ennen kristinuskon tuloa suomalaisten ajanlasku perustui vuotuiskiertoon ja aikaa laskettiin muun muassa karhun talviunen, keväisen heräämisen ja uudelleen maata panemisen mukaan. Metsän piirissä eläneiden suomalaisten oli otettava huomioon karhun liikkeet ja käyttäytyminen. Karhu määritti siis paljon ihmisten elämää.
Vaarallinen karhu jouduttiin myös tappamaan. Surmatulle karhulle järjestettiin peijaiset, sitä kunnioittavat lepytysjuhlat. Jumalia ei tapeta.
-
Vaarallinen karhu jouduttiin myös tappamaan. Surmatulle karhulle järjestettiin peijaiset, sitä kunnioittavat lepytysjuhlat. Jumalia ei tapeta.
Aamen! Jumalia ei tapeta. Siksi esi-isämme järjestestivät tapetulle Karhulle peijaiset.
"Pohjoisille kansoille ominainen karhunpalvonta on ollut meikäläisen luonnonuskonnon muodoista sitkeimpiä ja elinvoimaisimpia. Vuonna 1640 piispa Rothovius valitteli Turussa, että »karhua palvovat ja karhunkallosta juovat» suomalaiset pitäisi viimeinkin saada kuuliaisiksi kristilliselle esivallalle. Metsän kuningasta muistettiin kuitenkin peijaisissa vielä pitkään.
Karhun oikean nimen (Ohto) lausumista on vältetty. Erilaisia kiertoilmauksia karhulle tunnetaan parisen sataa, joista karheaan turkkiin viittaava »karhukin» on yksi. Muita nimiä ovat muun muassa Mesikämmen, Källeröinen, Otava, Metsän kuningas, Lintunen, Jumalanmies tai pelkkä kunnioittava »Hän». Peitenimien käyttö liittyi paitsi uskoon karhun pyhyydestä ja jumalallisuudesta myös pelkoon ja haluun vältellä suurta petoa.
Kaadettu karhu tuotiin peijaisissa laulujen säestyksellä puhtaaseen tupaan. Karhun talja asetettiin seinälle ja kallo kattilaan. Kun rokka oli valmista, kutsuttiin paikalle karhun suvun kantavanhempi, Hongatar eli Hongas. Juhla-aterialla syötiin karhurokkaa, ruisleipää, olutta ja kotiviinaa, mutta paikalla ei saanut olla mitään lehmästä tulevaa, koska karhu on karjan surma.
Osana juhlaa toteutettiin häänäytelmä, jossa yhdelle neidolla oli yllään alueen hääpuku ja muutkin naiset pukeutuivat parhaimpiinsa. Ohdon häiden on arveltu kuvastavan ikivanhaa ja laajalle levinnyttä syntymyyttiä, jossa heimo on mieltänyt itsensä karhun ja naisen jälkeläisiksi. Naiset eivät myöskään saaneet syödä karhun lihaa.
Peijaiset jatkuivat läpi yön arvokkaana ja juhlavierasta kunnioittavana – »rettelöhumalaa» ei suvaittu. Juhlan lauluissa karhua lepyteltiin ja vakuuteltiin metsästäjien syyttömyyttä sen kuolemaan. Peijaisissa myös tanssittiin karhun liikkeitä kuvaavia tanssiesityksiä.
Monipäiväisen juhlan päätteeksi karhun sisin olemus palautettiin sen taivaisille syntysijoille »Otavaisen olkapäille». Aamulla karhun kallo kuljeteltiin laulujen saattelema korkean petäjän latvaan. Karhunkallohonkia löytyy Suomesta edelleen ja kalloja niihin on nostettu vielä ennen sotia."
Lähde
Karhunpeijaiset https://www.taivaannaula.org/2014/01/31/karhunpeijaiset/
-
Olen uuspakanuuteen tutustunut siten, että pyhiinvaellusmatkoillani ylös Jerusalemiin ovat vieraat edustettuina enimmäkseen Kauko-Idästä, Etelä- ja Väli-Amerikasta. USA ja Kanada on listassa myös, mutta Eurooppa on poissa, kerrassaan poissa. N-liiton ex-alusmaista, sieltä Kaukasuksen suunnalta on esim armenialaisia paljon.
Kerran tutustuttiin kirkkoon, jossa oli Jeesuksen reliikkejä, monenlaisia. Maassa olevaan isoon ristiin oli voimakkaasti kietoutunut joku uskovainen nainen: oppaamme esitti "siinä on jo sisar valmiina nelivetoasennossa".
-
Körttiläisille kelpaakin Jumalaksi yhtä kaikki Allah, Buddha kuin Shiva tai Karhu.
Mammona lienee kuitenkin suosituimpia.
-
Mammona lienee kuitenkin suosituimpia.
Eräät valittavat foruumin sisällöstä ja syyttävät ja nimittelevät toisia, kun itse laittavat foruumiin amerikkalaista rokkia, jonka sanat vilisivät viittauksia saatanan palvontaan ja helvetin ylistystä englanninkielellä, joita ilmeisesti eivät kaikki ymmärrä. Sellainen pakanuus kovin äänin nousee täällä. Vuosien mittaan en ole valittanut asiasta. Ei ole pakkoa sitä lukea tai kuunnella. Mutta kun samat ihmiset ovat hyökänneet minua vastaan ja toivoneet, etten esiintyisi täällä, niin huomautan mistä on kysymys. Se joka on kääntänyt Siioninvirret ei saisi olla täällä, mutta ne jotka ylistävät ja levittävät pakanallista musiikkia vaativat, että olisi enemmän sitä pakanallisuutta. Pakanallisuuteen suosittelen lääkkeeksi Siioninvirsien ahkeraa käyttöä. Samat sanat saattavat esiintyä niissäkin, mutta aivan toisenlaisella vaikutuksella.
Ihmettelen sitä evankeliumin puhtautta ja selkeyttä, jotka löytyvät Siioninvirsistä. On etuoikeus poimia niistä hengen hedelmiä. On ihmeellistä, että jotkut äänekkäät täällä tarvitsevat amerikkalaista pakanallisuutta niiden sijasta ja vielä valittavat, syyttävät ja nimittelevät. Laittavat foruumiin englanninkielisiä rokin sanoja, jotka ylistävät perkelettä ja kehuvat helvettiin menemistä, täyttä pakanuutta, ja sitten valittavat muista ihmisistä, jotka kirjoittavat muuta. Minustakin on julistettu, etten saisi olla täällä, koska edustan sitä ajatusta, että Jumala on antanut ihmiskunnalle kaikki kielet, ei ainoastaan amerikan englantia, joka on täällä suosituin. Viha Siioninvirsien kohtaan on täällä niin suuri, että vaaditaan jopa niiden englanniksi kääntäneen ihmisen poistettavaksi, vaikka se on juuri se kieli, jota he suosivat ja jolla julistavat pakanuuttaan.
He edustavat amerikkalaista pakanuutta ja siksi on heille kauhistus se, että Siioninvirret olisivat sillä kielellä, joka on pyhitetty heidän pakanuutensa julistamiseksi. Suomenkielinen ei ymmärrä miltä se kuulostaa. Parikymmentä vuotta sitten tyttäreni luona oli nuori pariskunta kylässä. Nelivuotias poika tuli minun eteeni ja narisevalla äänellä rupesi kiroilemaan kauhealla tavalla. Kauhistuneena katsoin hänen vanhempiaan, jotka ylpeästi katsoivat minua ja odottivat kiitosta. Sitten tajusin, että poika lainaa englanninkielistä rokkia. Ihmiset ovat todellakin "tiellä helvettiin" niin kuin kerskuvat tälläkin foruumilla.
-
Eräät valittavat foruumin sisällöstä ja syyttävät ja nimittelevät toisia, kun itse laittavat foruumiin amerikkalaista rokkia, jonka sanat vilisivät viittauksia saatanan palvontaan ja helvetin ylistystä englanninkielellä, joita ilmeisesti eivät kaikki ymmärrä. Sellainen pakanuus kovin äänin nousee täällä. Vuosien mittaan en ole valittanut asiasta. Ei ole pakkoa sitä lukea tai kuunnella. Mutta kun samat ihmiset ovat hyökänneet minua vastaan ja toivoneet, etten esiintyisi täällä, niin huomautan mistä on kysymys.
Se joka on kääntänyt Siioninvirret ei saisi olla täällä, mutta ne jotka ylistävät ja levittävät pakanallista musiikkia vaativat, että olisi enemmän sitä pakanallisuutta. Pakanallisuuteen suosittelen lääkkeeksi Siioninvirsien ahkeraa käyttöä. Samat sanat saattavat esiintyä niissäkin, mutta aivan toisenlaisella vaikutuksella.
Ihmettelen sitä evankeliumin puhtautta ja selkeyttä, jotka löytyvät Siioninvirsistä. On etuoikeus poimia niistä hengen hedelmiä. On ihmeellistä, että jotkut äänekkäät täällä tarvitsevat amerikkalaista pakanallisuutta niiden sijasta ja vielä valittavat, syyttävät ja nimittelevät. Laittavat foruumiin englanninkielisiä rokin sanoja, jotka ylistävät perkelettä ja kehuvat helvettiin menemistä, täyttä pakanuutta, ja sitten valittavat muista ihmisistä, jotka kirjoittavat muuta.
Minustakin on julistettu, etten saisi olla täällä, koska edustan sitä ajatusta, että Jumala on antanut ihmiskunnalle kaikki kielet, ei ainoastaan amerikan englantia, joka on täällä suosituin. Viha Siioninvirsien kohtaan on täällä niin suuri, että vaaditaan jopa niiden englanniksi kääntäneen ihmisen poistettavaksi, vaikka se on juuri se kieli, jota he suosivat ja jolla julistavat pakanuuttaan.
He edustavat amerikkalaista pakanuutta ja siksi on heille kauhistus se, että Siioninvirret olisivat sillä kielellä, joka on pyhitetty heidän pakanuutensa julistamiseksi. Suomenkielinen ei ymmärrä miltä se kuulostaa. Parikymmentä vuotta sitten tyttäreni luona oli nuori pariskunta kylässä. Nelivuotias poika tuli minun eteeni ja narisevalla äänellä rupesi kiroilemaan kauhealla tavalla. Kauhistuneena katsoin hänen vanhempiaan, jotka ylpeästi katsoivat minua ja odottivat kiitosta. Sitten tajusin, että poika lainaa englanninkielistä rokkia. Ihmiset ovat todellakin "tiellä helvettiin" niin kuin kerskuvat tälläkin foruumilla.
Körttiläisille kelpaa ilmeisesti yhtä kaikki Allah, Buddha kuin Shiva tai Karhu myös saatananpalvonta?
-
Körttiläisille kelpaa ilmeisesti yhtä kaikki Allah, Buddha kuin Shiva tai Karhu myös saatananpalvonta?
Ei sitä voi noin tulkita jos ei ole itse saatanasta
-
Körttiläisille kelpaa ilmeisesti yhtä kaikki Allah, Buddha kuin Shiva tai Karhu myös saatananpalvonta?
Sen sijaan, että niputat asioita reippaasti yhteen, ota niistä ensin selvää. Opettele ennen kaikkea lukemaan huolella niiden teksti, jotka tietävät näistä asioista. Vaikuttaisit heti viisaammalta; luultavasti sitä olisitkin. Asioihin perehtyminen ja tiedon vastaanottamisen oppiminen todella tekevät viisaammaksi. Suosittelen lämpimästi!
-
Ei sitä voi noin tulkita jos ei ole itse saatanasta
Kerro meille, miten pitäisi tulkita oikein amerikkalaista rokkia, jonka sanat vilisevät viittauksia saatananpalvontaan.
-
Kuuntelen kyllä amerikkalaista rockia... mutta sanat tapaavat mennä ohi korvien. Kuten muussakin musiikissa. Olen törkeä vapaamatkustaja, eli kuuntelen YouTubesta maksamatta esittäjille. Tämäkin on minulla samoin kuin muun musiikin suhteen.
En usko, että sanoituksista tarttuu minuun saatananpalvontaa, vaikka sellaisesta laulettaisiin. Kuuntelen sujuvasti muutakin musaa, jonka sanoituksia ehkä en allekirjoittaisi (jos saisin niistä selvää). Lisäksi olen lyriikkaidiootti enkä yleensä ymmärrä, mistä laulettiin.
-
Kuuntelen kyllä amerikkalaista rockia... mutta sanat tapaavat mennä ohi korvien.
Niin, körttiläisethän ovat nykyisin avarakatseisia, liberaaleja ja sallivia, joten samaan palvontaan mahtuu niin Jeesus kuin Saatanakin tuomaan lohtua kysyvälle ja etsivälle virvoittamaan väsyneen mieltä.
-
Saatana on hajoittaja, kiusaaja, syyttäjä ja valehtelija. Hänen palvelijansakin siis hajoittavat, kiusaavat, syyttävät ja valehtelevat. Se lienee sivuseikka, kuntelevatko he kuoroja, urkureita, jousikvartetteja vai hevibändejä.
-
Saatana on hajoittaja, kiusaaja, syyttäjä ja valehtelija. Hänen palvelijansakin siis hajoittavat, kiusaavat, syyttävät ja valehtelevat. Se lienee sivuseikka, kuntelevatko he kuoroja, urkureita, jousikvartetteja vai hevibändejä.
:eusa_clap: :eusa_clap: :eusa_clap:
-
Niin, körttiläisethän ovat nykyisin avarakatseisia, liberaaleja ja sallivia, joten samaan palvontaan mahtuu niin Jeesus kuin Saatanakin tuomaan lohtua kysyvälle ja etsivälle virvoittamaan väsyneen mieltä.
Körtit ovat usein liberaaleja nykyään, se on aivan totta. Ajatellaan monesti, että uuspakanuus on tunkeutunut liberaalikristinuskoon. Niin voi hyvinkin olla. Pakanuus tunkeutui kristinuskoon jo toisella vuosisadalla monella tavalla. Mutta tästä tulee mieleen myös se väite, että eri uskonnoissa palvotaan eri jumalia. Olen huomannut, että suurin osa juutalaisista ja muslimeista väittävät paljovan samaa Jumalaa. Toisaalta, kristityt yleensä myöntävät palvovansa samaa Jumalaa kuin juutalaiset tai ainakin samaa kuin Vanhassa Testamentissa kuvaillaan Luojana ja Aabrahamin, Iisaakin, ja Jaakobin Jumalana. Tässä kolmikon ketjussa on logiikka jossain vaiheessa rikkoutunut, kun kristityt väittävät palvovansa eri Jumalaa kuin muslimit.
-
Hyvin mielestäni referoit. Olen samaa mieltä. Körttinen liike on sekularisoitunut eniten kirkon yhteydessä olevista liikkeistä, arka mielipiteeni.
-
Körttinen liike on sekularisoitunut eniten kirkon yhteydessä olevista liikkeistä, arka mielipiteeni.
Olisin ehkä sitä mieltä, että pakanuus ja sekularisoituminen voisivat olla eri asioita.
Pakanaksi miellän ne, jotka tietoisesti etsivät jotakin "henkistä", mutta väärästä paikkaa. Sekulaari ihminen ei edes etsi.
-
Ketjun aloitukseen palatakseni: Tulee mieleen 3. Mooseksen kirjan luvussa 15 kuvatut suuren sovituspäivän menot. Otetaan kaksi pukkia. Arvotaan, kumpi niistä kuuluu Herralle ja kumpi Asaselille. Herralle kuuluva teurastetaan syntiuhrina. Asaselille kuuluva jätetään eloon, mutta sen kannettavaksi pannaan kaikki synnit, ja se karkotetaan Asaselin luo autiomaahan.
Synnit sijoitetaan pukkiin, jotka potkitaan tiehensä :017: Mitä tuosta synnit kantavasta pukista ajateltiin? Oliko se nyt taakkoineen inhottava, syyllinen, joutaakin hylätä Asaselille?
-
Olisin ehkä sitä mieltä, että pakanuus ja sekularisoituminen voisivat olla eri asioita.
Ovat toki. Sekularisoituminen on tieteellinen käsite. Karkeasti sanottuna, se viittaa suuntaukseen, joka sulkee jossain määrin pois uskonnolliset laitokset. Pakanuus on usein haukkumasana eikä tieteellinen termi. Uuspakanuus on tieteellinen termi kylläkin ja viittaa sellaisiin liikkeisiin, jotka yrittävät poimia Euroopan esikristillisistä lähteistä uskomuksia ja toimintoja, usein muttei aina poistaen kristinuskon joitakin aspekteja.
-
Ketjun aloitukseen palatakseni: Tulee mieleen 3. Mooseksen kirjan luvussa 15 kuvatut suuren sovituspäivän menot. Otetaan kaksi pukkia. Arvotaan, kumpi niistä kuuluu Herralle ja kumpi Asaselille. Herralle kuuluva teurastetaan syntiuhrina. Asaselille kuuluva jätetään eloon, mutta sen kannettavaksi pannaan kaikki synnit, ja se karkotetaan Asaselin luo autiomaahan.
Synnit sijoitetaan pukkiin, jotka potkitaan tiehensä :017: Mitä tuosta synnit kantavasta pukista ajateltiin? Oliko se nyt taakkoineen inhottava, syyllinen, joutaakin hylätä Asaselille?
Kyl, ja sitä me osaamme soveltaa arkeemme surullisen hyvin.